Haaru dirinni haaro hexxonna laooshshe

 Haaro soodimaro; haaro barra, haaro hexxonna laooshshe kalaqqanno bayra mixo gumullanni yannaati. Manchi beetti hexxo cu`mi’rate bayra amma`no amada hasiissannosi. Amma`no hooginohu ikkannosi gede mixi`ranno ikkinnina digumulanno; haaqii`ranno ikkinnina dila“anno; hendoommore amadate, halchinoommore cu`mi’rate hexxo mudhate giddonni fulle bayra hexxonni wo`mine amma`no kaajjishatenni seyoote gufo amaxxate dandiissitannonke.

Mannu halchino hajo gumulannohu cincatenninna hexxotenniiti. Haaru dirinni, haaru laooshshinni mixote aleenni ikkino guma la“ate haaqeetenni sa`ino seyoo cu`mi’rate kaaliiqi kaa`laanchimma deama dihasiissanno.

Kuni sani wolootaho beeha dandiitinanni sinqe; seessinanni birrenna culka batisa`nera halcho’yaatinna huuccatto`yaati. Hexxo assi’rinohu baalu ajuujasita shoe itasi digattanno; gumu ledo xaada hooga afa hoongetenninna hexxo mudhatenni dagganno dancha ikkitinokki heeshshote kifillaati. Beeddahe caabbicho uytannokki gede gomichu digolannonsa; golaminokki, wo`ma hexxonni baxamino diro ikkanno`ne gede fayyimmanna keere baalunkura halchineemmohu ayirrinyunniiti.

Haaro diro adhineemmo woyte geegiissineemmo akkalu diri ledo geegiissantannokkiti baca xa`mubba no. mixonke angankera geedhitukkinni diru geedhanno gede assa hasiissannonke. Haaru dirira xaano wole haaro mixo fushshi’neemmoyya. Akkalu diri hara’minte gede mixonke kayinni xaphi yaa hasiissanno. Duuchunkura taashshe kaaliiqi elinonke elto giddo mitte yannate. Tenne yannano 365 barrubbanni guutise elinonke. Yanna diru dirunni haaroo’mitanno. Mixo kayinni akkaltanno. Mixo calla ikkikkinni maalinkeno akkalanni,daafuranni haranno. Lame lekkanni ha’neemmori diru soorramanno kiironni sayikki lekka hasiissannonke barri daanno. Hakkawari daafurohona techonni ga’anke loons.

Haaru dirinni haaroo’minanni woyite; shooshanqe, jawaantenna cinca uddi`ne gobbate qarrubba tirate balaxotenni korkaataamu laooshshi ayidde ikka hasiissanno. Korkaataame hedo nookki basera, tiro nootanna leeltanno soorro abba didandiinanni. Itophiyu “Mayrana “Hiittoonni?” yine xa`mate, hasaawatenna malamate dandiisannoha qajeelino bude dilossidhino. Heda, taalino laooshshenna buuxa xa`mannohu hattono “Maa?”, “Hiittoonni?”, “Mayra?”, “Mamoote?”, “Hiikko?” yitannotinna woloota amadisiisantino xa`mubba kayisatenni  halaale kaphuwiinni meemiissine filate hedo amadinohu korkaataamo yinanniti qara hedo bayicho dafidhino. “Ayi yiino?” ikkinnina “Maa/mayra yiino?” yitanno hajora illacha aate illacha ho`litino. Itophiyu daga dirrate keeshshitinoti mimmito kaa`latenna ayirrisamate hattono gutunni hee’rate naaxxisanno balchoomi heerinsarono; kuni assootinsa kayinni baxxinohunni poletiku handaarinni korkaataame hedo kalaqa didandiino.

Bayra gobba gatamaaratenna dhuku gobba ayidde ikkate bayiranna dancha hedo ayidde ikka hasiissanno. Konni kaiminni Itophiyu sa`ino doogga linxetenni qorqorre; qarrubbasenna hiiqqammese aana xawado hasaawa assine beroo harinsho uurrisatenni albillitte qaaffanno gede assa hasiissanno.

Hudetenna olu aana tugginosetanna rosantinonna cee`minoonni duduwinni fulte halaalaancho wolqaataamimmase uddidhannokki gede assitinoseta dirrate qarrubba xawo fushshine kulanna dawaro aa hasiissanno! Itophiyu qarrubbase xawoho coyi`rannohanna mala hassanno ooso/ilama hasidhanno!

Haaru diri qole Korkaataamo laooshshe budese asidhino ilama kalaqate looso mittu barrinni, mittu dirinni gumullanniha ikka hoogirono; harinsho xaanni hanafa hasiissanno. Tini ilama korkaataame ilama ikkate gadacho ubbinose. Tenne gadacho ikkadimmatenni fula hooga kayinni gobba hunanno waaga baatisiisanno. Haaru diri qole Itophiyu qarrubba daafira xawoho hasaambenna ammanamme halaalaanchonna sufote mala kalaqate loosu millimillo assinanniha ikka hasiissanno! Baasa mitiimmubba hallo tayissinoseti ama gobba Itophiyuno konni aleenni agaratenna yanna hu`nate qixxaawanna ikkado dikkitino!

Hexxo mursiisatenni ajuujankewa iillineemmokki gede gufisannonkehu; loosonke hiinxisanna qarrammoommo akkalu diri anga hara`mito; qaagannoha hooggino aantino yannanke ajuujanke ledo xaandeemmota; haaro hexxonna laooshshunni kassi yineemmota ikkitonke. Amen!

 Araarso Gerremew (D/r)

 Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.

Bakkalcho  Wocawaaro 3, 2016 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *