Addis Ababa:- Babbaxxitino qoqqowubba Abbayi kofatto ijaarshi loosi jeefo ganta geeshsha irkonsa kaajjishshe suffannota egensiissu.
Abbayi kofatto shoolki doyicho wayi wo’masinni hawalle tashshi yino’ne yitanno sokkano sayissino.
Shoolki doyicho bayiriidi Abbayi kofatto wayi wo’ma hendoonni garinni jeefamasenni hagiirru macciishshaminonsata qoqqowubbate gashshaano dagoomitte mashalaqqe qoolinsanni sayissino sokkanni egensiissino.
Affaarete, Somaalete, Wodiidi Itophiyi, Sidaamu, Hareri, Oromiyu qoqqowubbanna Dirredaawunna Addis Ababu quchumma gashshootta Abbayi kofatto shoolki doyicho wayi wo’masinni hawalle tashshi yino’ne yitanno sokkansa sayissino.
Abbayi kofatto jawaantete xawishsha, gutu dhagge sumudanna tenne ilama jawiidi malaate ikkasinni jeefo ganta geeshsha assinanni irko kaajjite suffannota egensiissino.
Abbayi Itophiyu mudukkinni burqe seeda dirrara wole gobbuwa horo ikkanna la’’a gaabbissannankenna huluullissannanke keeshshinummorono gedenso kayinni Abbayi atootenna horosi gobbasira kalaqate ninke Itophiyu daga mudhine loonsanni keeshshinoonno yitino.
Soorrote mootimma soorrote yannanni hanaffe Abbayi kofatto pirojektera jawa illacha tugatenni deerru deerrunku massagaanotenna loosu harinsho soorro assatenni daga layinkimeeshsho kakkayisatenni pirojekte amandoonnise yannanni jeefantannokki gede hekko ikkitino coyibba taashshatenni; kofatto gumulantannokki gede hasidhannori gobbayidi diinnanke xiiwo dandiine, xawo ikkitinokki sharrensa diinge, kofatto dagankera horote aana hossanno gede cinca gudisiissanno sharro assineenna xa iillitino shoolki doyicho waa wonshate deerra iillitinota qoqqowu gashshaano xawissino.
Itophiyu daga Abbayi kofattora assinoommo mittimmanna jawaante; gobbayidi diinnankera qeelama hoogate leellinshshoommo jawaante; Abbayi kofatto adda assate calla ikkikkinni aanino illachira amande ka’noommo jireenyu harinshora dancha xawishshaati. Konninnino Itophiyu ka’’onna jireenyu timo xeerto ikkitinokkita buuxa dandiinanni yitino.
Halammummoronna mittimmatenni uurrinummoro dhagge loosatenni sa’ne kalqete poletikinnino ikko miinju aana luphiima xiiwo kalaqa dandiineemmota xawisse leellishshinonke jireenyu harinsho qummeessitanno beeddakkonkeeti. Ikkeennano dagasenna soorrote mootimma mittimmanna jawaantenni ayino badhera qolannokkita loosunni leellisha suffe afantanno.
Wo’manti Itophiyu daga sumudi fooliishshi’rino bayiriidi Haaroo’mate kofatto wayi wo’ma garunni jeefamate lallawi haaru diri eo aana macciishshamasi danchu ayyaaninni adhineemmo gede assannonkeho.
Haaru dirinni gumulate hendoommo loossa gumulatenni jireenyu widira assineemmo hodhishshi lifixisateno ikkiro luphiima buqqeete irko ikkatenni jawaante leddanno dancha hedeweelchooti.
Kofatto jawa dipiloomaasete egennonni, ikkado massagooshshinna daganke halantino cigilenni konne deerra iillitara dandiitino. Gatinoha kofattote looso baalunku uminke irko assatenni jeefo gansiinseemmota ammanneemmo yitino.
Gaazeexu Odeessaanchinni
Bakkalcho Wocawaaro 3, 2016 M.D
