Ninke kayinni kalqetenni baxxinoommoreeti. Diru doyaanno kiironni, wolu manninni baxxine kandeemmohu, kinseemmohu, iillineemmohu, ku’lineemmohu wolu diru halaalu noonke. Isino, Fooqu aganaati. Fooqu agani ledo kaayinsannihu mittu jawurichi no. Isino Itophiyimmate. Tenne mitto dana afifhino kalqe giddo baxxine uurrineemmo gedenna leellineemmo gede assitino hornyuwa giddo mittu Fooqu aganaati.
Fooqu agani, Itophiyimmate halaali xintaati. Konne dhaggete halaali giddo ninke kalqetenni baxxinoommoreeti. Tenne dhaggete halaali giddo baxxitino dhaggete gobbaati. Konnira, haammata daga maccanna ille ninke widira ikkitanno gede assitino dhaggete halaaleeti.
Aninna ki’ne konni halaali annuwaati; kalqe tenne dhagge annuwa dikkitino. Ninkeno ikkinummoro Fooqu agani gedee ba’latto dinonke. Haammatu atootinke Fooqu agani otootto giddonni burqannoreeti. Woxawaajje agani saenna haaru diri feeffatora hanafanno aganaati.
Kalqe xa’minanni yannara, “Itophiyu hiitto ikkeeti 13 agani elto noosehu? Hiittoonni kiirreennaati mittu agani ontenna lee barra ikkannohu? “ yitanno. Eenni, halaalenko. Ganaanni kalqe Itophiyu daafira xa’mannohu, xiinxallannohunna hattono haammata wolootta eltote halaali no. Itophiyimma iillinannikki halaaleeti. Seeda dhagge noo gobbaati. Haammatu kulloonnikki halaali noose. Dirrate kiiro giddo haranchu agani gedeehu, kayinni dhaggete dureessi dino.
Fooqu agani Itophiyu gobba kalqete ayirritanno gede, dagaseno dhaggennita ikkase leellishinohu Fooqu aganaati. Fooqu agani albi annuwinke buqqeete kalaqo gumaati. Itophiyu ayimmaati. Bire birqiiqa noo manni kalqete egenno hiitto asse balaxe roorinoro Fooqu agani leellishanno.
Kalqe, yannanna dirra 12 aganira beekkino. Itophiyu annuwa kayinni, mitto diro 13 aganira beehansa umisi mittu kalqe tirte affannokkihu maaxantino fojo no. Mitte huluullo nookkiha Fooqu agani giddo Itophiyimma no. Fooqu agani giddo egenno no. Ogimma no. Yannite egennno lubbo assidhe leeltannohu Fooqu agani giddooti.
Fooqu agani giddo albi ogimma danise soorramikkinni no. Fooqu giddo annuwate halaali no. Konniraati, Foqu aganinna Itophiyu baxxitannokkihu. Fooqu agani Woxawaajje agani giddo hee’ne la’niro Itophiyimma leelishanno hexxote aganaati. Kuni agani Itophiya kalqete ledo egensiisinoho. Itophiyu jawimma kalqe affanno gede assinohu Fooqu aganaati. Fooqunna Itophiyimma mitte saante albanna badhete. Dhaggete otoottonni fultino, halaalunna egennote damatteeti. Annuwate dirrate giddo mu’rino afaminoho; koliddu daga ayimmaati.
Fooqu aganinna Itophiyimma albi annuwi afooti, qaaleeti. Dhaggetenni latino kuulasiiti. Fooqu, dhaggenkeeti; kuulankeeti. Kalqe huwattinokkinna xiinxalla dandiitannokkiho. Manchu beetti iillinokki aganaati. Agannate jeefooti. Konnira dhaggeefantanni ikkinnina wolere maa yinanni. Kuneeti, tenneeti dhagenke. Tini Itophiyimmankeeti.
Kalqe 12 aganna ayirrissanno; ninke kayinni halaalinke aana uurrine 13 aganna ayirrinseemmo. Kalqe 12 agana mittu diri gede kiirtanna, Ninke kayinni ninke halaali kaimira uurrine 13 aganna mitto diro yineemmo.
Kalqe mitto agana 28, 29nna 30 barra assite kiirtanna, ninke kaayinni, annuwanke egenno halaalinni insa roorre Fooqu agana ontenna lee assine kiirreemmo. Konnira baxxinoommo dagaati. Konni aleenni ikkitino dhagge hiikkiinni dagganno? Diru kiironkennni kalqe hinaassuro may diniqanno. Itophiyimma kalqe iillitinokki egennooti. Itophiyu halaale Kalqe afa didandiitino.
Haammata kalqete gobbuwa heeshshonsa, dironsa kiirtannohu wole gobbuwa diru kiironniiti. Haammata kalqe haaro diro ayirrissannohu argete, uminsata ikkitinokki diru kiiro horoonsidheeti. Ninke kayinni uminketenniiti ayirrinseemmohu. Tino annuwanke egenno kultanno. Ayimmanke xawishshaati.
Fooqu agani haammatu coyinkera hanafote. Haammata ajuujankenna haammata hexxonke lattanno aganaati. Ellu agani kifiifonni, Maaja agani tunsichinni fulle, Woxawaajje guunjonni warri yee xawanno caabbichi Wocawaaru agani widira qaafatenna mimmito gatona yaate doogonkeeti.
Fakkanino daraarchi kalaqamannonna dirunni mitte higge daggannoti masqalu ceicho aganaati, Fooqu. Akkala hedo agurre, akkala diro hambe, halaalu widira shinqeemmo aganaati. Fooqu wolqankeeti. 12 aganira Fooqu gaacheenaho. Itophiyimma ka’anno yannara balaxe albaanni daannohu Fooqu aganaati Fooqu.
Dirra umiseti dhagge noote. Itophiyaho noori fullahaano kuni diri kullanni dhagge borreessitino. Wolootu kayinni wolu borreessino dhaggenni seessanno. Kalqe dhaggete aana borreesitinohunni roortannoti ninke diru kiirooti.
Konnira kalqe mitto lawishshaati. Mittu dani dhagge, mittu dani halaale, mittu dani hedo giddo no. Ninke widira dangeemmo woyte kalqetenni baxxitannoti haammata coyee la”a dandiinanni.Nabbambeemmohu, borreessineemmohu, ronseemmohu, diru dirunni sa’neemmohu annuwanke dirrate wortino dhaggeeti.
Fooqu agani baalunkura soorrote kaimaati. Baalanka agurre haaro fooliishsho widira hingeemmo keerinke buichooti. Haaro amma’no widira, haaru kalaqami widira ha’nanni soorrote aganaati. Ninke Itophiyu manni hiitte yannarano Fooqa agadhineemmo.
Fooqu agani atooti wole agannanni baxxannoho. Wocawaaru agana eate hexxo assi’neemmo buusaati. Ga’a seekkine la”atenna hexxo assateeti. Fooqu agani, mootimma polotikunna dagoomittete hajubba gumulsiisate horo aanni no. Mootimma nafa Fooqa sammi yite disa’ino. Fooqu agani dancha halcho saaysate, dancha hexxo, dancha ajuuja hanafo assite horoonsidhanni no. Fooqu agani mbaxille, keerenna mittimma kullanni dangoonniho; Gatona yaanna Itophiyimma farci’nanni, gibbonna bunshe effiratenni sainoha agurre Itophiyu ledo woyyo e’nanni aganaati.
Itophiyimma diru egennonni, dhaggetenni baayriidi seerinni, mootimmate xintama, kalqete balaxxino ayimmaati. Tenne yannara kalqe rossanni noo egenno, dimokiraasete xinti Itophiyaho. Itophiyimma saihura, xa noohuranna dagganno ilamara xa’mote. Kalqe 12 aganna goxxe baqqi yitanno. Ninke kaayinni 13 aganna gonxe baqqi yineemmo.
Dhagenke noowa heedheenna, kalqete wodana goshooshannohu, diru dode iillinokki haammata dhagge noo gobbaati. Mittimmate hanqafama dandiinummoro, konni ale kalqe dhaggeeffattaanno gobba ikkineemmo. Kalqete aana gotti yine leellineemmokki gede assitinota gibbonna gaance, hattono gosoomitte xagisi’ra dandiinummoro konni ali dhaggeefatannonkehu daanno.
Baalunku yineemmonte gede banxannihu, biifannohu ayimmanke xawinseemmo dhagge noonke. Itophiyu gobbanke, hagiirrenna dancha hexxo kikki’lasera amadde noote. 12 aganira hanafote. Konnira umiseta ikkitinoti qaaggo noose.
Haammata dhagge kaima ikke Fooqu agani sufanno. Fooqu agani duuchurira xintaho. Itophiyimma hanqafe amadino aganaati. Fooqu agani mittu mittunku maali giddo mu’rinoho. Itophiyu ayimmankeeti. Fooqu aganinna Itophiyimma dibaxxitanno. Korkaatuno; Fooqa:- Itophiyu baxxino badooshsheetiyya!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
