Wolayittu Dagaha Mimmitu Ledo Kaa`lamate Budenna Hornya

Budeho yaa mittu dagoomi ayimmate xawishshaati. Budu mitte daga ayimma xawisannoha ikkinota dagoomu ammane adhe horoons`ranno Donaati.

Budu, mitte dagata uddi’ra, gashshootu amuraate, adhanna adhamate, saga`linanni amanyoote, labbaaha barcinshiishate amuraate, loosunni mittimmatenni kaa`lamate lawishshaho (deetenni loosa), jilunna labbeemme loossa xaphi asse amadatenni dagoomu ayimma dhaaddotenna wole doogonni leellishatenna xawisate wolqa noosi.

Wolayittu dagano seeda dirrara dagoomu heeshsho kaima assino amuraate kalaqqe galtannota dhaggenna addi addi borro leellishshanno. Wolayittu daga mittowa higge hee`ra hanaffu yannanni kayse techo geeshsha horoonsidhannohu borreessinoonnikki budunna horinyi seera fushshite galtanno.

Wolayittu budunni mimmito gashshate fushshitinoha “Seera” yinanni. “Seera” yinanni budu galtinote balchoomi, giddosiinni haammata cinaancho gashshinanni hayyote seera amadinoha ikkanna; shiima jaddonni kayse lubbo hunate jajjaba jaddo geeshsha nootera yoo aatenna qorichishate horoonsidhanno amuraateeti.

Wolu, Wolayittu daga budi mine mi`nate, mooggo umate, heelliicho goshooshate, minu xarra darate, mine minnanni bayicho gaata la“atenna xaphoomunni mimmitu ledo kaa`lamate hattono mittu manchi wolqanni loonse anfannikkiha gutunni halante loosate amuraate “Seera” yinanni. Wolayittu daga konne “seera” yinanniha kalaqqe mimmito gashshitannota dhaggetenni afa dandiinanni.

Wolayittu daga fushshidhino wodho woy ‘’Seera’’ yinanni budi giddo cinaancho assite fushshidhinohu, loosu yaannara mimmitu ledo kaa`lamate wodhote su`mi no. Wolayittu daga mittu manchi dhuki aleenni ikkino loosi hee`riro gutunni loosate budi noonsa. Kunino, loosunni kaa`lammanni budu dana ikkanna; sasewa beekke horoonsidhanno.

Umihu, ‘’Hashiya’’, Layinkihu ‘’Zayiya’’, sayikkihu ‘’Daguwa’’ yaamamanno.

(Hashiya) “2-5 manni geeshshi deetenni gamba yee loosanno looso”

Kuni Wolayittu daga loosunni kaa`lamate budi kiironsa 2-5 ikkanno wedelli woy jajjabbu gutunni soodo gutte guurate fulte gati (irshu) looso kaa`lantanno budeeti. 12 saatenni kayisse barru taali geeshsha irshu looso gutunni loossanno.

Konni kaa`lamate budi giddo kaajjado wodho dino. Ikkollana, deetenni loosa (Hashiya Oosuwa) kaa`lantanno daga soodo gutte mimmito woshshite deetenni kaa`linanni manchi qaera ha’ratenni irshu looso loossanno.

Mite mite yannara “Hashiya” yinanni deete gaamonni kaa`lamate looso loossanno hallanyooti boco barra woy sasenna shoole saate geeshsha gati looso loossanni kaa`lantara dandiitanno. “Hashiya” yinanniti deete gaamo, uminsa dancha fajjo aana xintantinote. “Hashiyu” deete gaamo mittimmatenni loossanni noo hallanyooti mereero mittu

 bado woy doyicho dagguro hakkonni manchi loosi aana daye kaa`la hoogino mancho diqorichinshannisi. Kayinnilla, isi daye kaa`linokki manchi isi bado iillitanno yannara ku`uno dikaa`lannosi. “Hashiyu” deete gaamo gate loossanni hurbaatu geeshsha keeshshituro, barri hurbaate diqixxeessinanninsa.

Kayinnilla, soodo shoo’ma gate loossanni noo bayicho shiqinshanninsa. Barri hurbaatensa kayinni mine minensa hadhe saga`litanno. Barra wo`ma hossuro kayinni soodo shoo’mano ikko barri hurbaate shiqinshanninsa.

Xaphoomunni, “Hashiya” yinanni deete gaamo aleenni xawisate wo`naallinte gede 2-5 geeshsha ikkitanno manni mittimmatenni kaa`lantanno budeeti.

(Zayiya) “5-10 geeshsha ikkanno manni deetenni gamba yee loosanno looso;

“Zayiya” yinanni deete gaamo kayinni 5-10 manni geeshshi gamba yite mimmitu ledo kaa`lantanno budu hornyaati. Kuri hallanyooti bado badotenni uminsa looso loosse jiro fushshidhanno amuraateeti. “Zayiya” Wolayittu daga giddo rosaminohonna xaa geeshsha nooha ikkanna; deetenni mimmito kaa`lammanni budu hornyaati.

Mitto gati woy irshu looso, mine mi`nate looso, minu xarra dadhate looso, mittu manchi dhuki aleenni ikkinohanna seeda yanna adhannosiha ikkiro, tini deete gaamo gamba yite seeda yanna adhanno looso mulenni jeefisate mimmitu ledo kaa`lantanno budeeti. Konne looso loonsannihu bado badotenni doychosi agadheeti. “Zayiya” yinanniti deete gaamo “Hashiyu” deete gaamo gede mittu olliira heedhannorinna mitte hedonni sumuu yitannori gamba yite Sambatu barra agurranna noo barrubbbara 12 saatenni ka`e loosu bado iillitino manchi qaera hadhe loosunni mimmitu ledo kaa`lante baxxitanno budu danaati.

“Zayiya” loosira dagganno olluu mannooti loosoho dagganno yannara loosoho hasiisanno uduunne amadde dagganno. Tenne yannara bado iillitinosi manchi soodo shoo’manna barru hurbaate minesi qixxeesse agarannoha ikkanna; baxxinoha agattote dana diqixxeessanno. Bado iillitinohu gatu anni baxxitino sagale ikkikkinni mine nooha qixxeesse shiqishanno.

Insara baxxitino qixxaawo diassinanni. Soodo shoo’manna barru hurbaate qixxeessannohu umisi badote manchi maate ka`a wolu olliichu didaanno. Akkamagaada, bado iillitino manchi galte ila rakkinota woy ilaancho ikkituro, olluu manni giddo mittu woy lamu daye kaa`lasera dandaanno. “Zayiya” loosu kaa`lamate budi amuraati giddo gatiha irshu looso calla ikkikkinni, wolu loosinnino mimmitu ledo kaa`lantanno.

Lawishshaho, jawa ikkino Wolayittu budu mine hayissonniha mi`nate hasi`ranno hallanyi, “Zayiya” yinanni deete gaamonni gaata la“atenni kayise xarra uurrisate geeshsha hattono wole loosono mimmitu ledo kaa`lantanno. Irshu loosi yannara, “Zayiya” deete gaamonni wixa wixate, doogo fushshate, shuqunatenna hancaarate looso loonsanni.

“Zayiya” looso kaa`lamate budu amuraati miilla, mitto barra lamu mannira kaa`lamate dandiitanno. Korkaatuno, wixu yanna sa`annokki gede assate soodo 6 saate geeshsha mittu manchi irshi giddo wixa wixxe ka`uro, barra qolte layinki manchi gate irshu looso loosse wixa wixxanni hossara dandiitanno.

“Daguwa” (10 ali manni deetenni gamba yee loosanno looso) “Daguwa” yinanni deete gaamo, mittu olliira heedhannori mimmitu ledo shiqqi yitanno gosa kiirotenni 10 na hakkiinni ale ikkitanno mannooti deetenni gamba yite loossanno loosooti. “Daguwa” woy deete gaamo kiirotenni luphi yiino manni gamba yee loosannoha ikkanna; deete miilla looso loossanni mitto barra hosa dandiitanno.

Daguwu woy deete gaamo yine woshshinanniti loosunni mimmitu ledo kaa`lamate budi amuraati, 10 manni ale ikkiitino manni gaamo gaamotenni ikkite shiimu manni dhuki aleenni ikkino looso deete gaamonni loosate kaa`lantanno budu amuraateeti.

Baxxinohunni, irshu looso, wixa, shuqunanna koofa, gide gamba assa, gide gananna wolootta loossano mittimmatenni loonsanni. “Daguwa” yinanni deete gaamo amuraati, wolootu yaano (Hashiyanna Zayiya) deete gaamonni baxxannoho. “Daguwu” amuraati haammatu manni beeqqannoha ikkanna; jawa qixxaawo assine loonsanni deete danaati.

“Daguwa” yinanni deete amuraatira ollaaho noo meenti gamba yee deete gaamora sagalenna agatto qixxeessatenni sa`e olluunni mittu mittunku meenti mininsanni sagalenna agatto qixxeesse abbatenni kaa`lo assanno budeeti. Konne bude Wolayittu Afiinni “Yaganuwa” yinanni. Konni budu kaa`lamate amuraatira sagalenna agatto qixxeessite abbitinoti olluu mancho kaa`le’’e yite woshshidhino manchora leellishshe uytanno. Amano konne afansha abbitino mancho galaxxite hagiirru jilira keerunni iillishonke yitanno.

“Daguwa” yinanni deete gaamo harinsanni olliira noo meenti abbanno sagalenna agatto minensa noo sagale ikkinnina baxxitino sagale diqixxeessinanni. Sagalenna agatto ollaaho rosantinotenna woxu fulo xa`mitannokkite.

 “Daguwa” yinanni deete loosinni hala`lado irshu baatto hawuura, wixa, shuquna, gallanni mine mina, gaata la“a, woloottano hattonni loonsanni. “Daguwu” deete gaamo, mitto barra hala`lado looso loosse annaho sayissanno budu amuraateeti. “Daguwa” deete gaamora daggino mannooti loossanno yannara sirbitanni, mimmitu ledo haariintanni kakkaino dhukinni loosonsa loossanno budu amuraateeti.

“Daguwa” deete gaamora jawa qixxaawo assinanni. Fulono hattonni jawate. “Hashiyanna Zayiya” deete gaamora jawa qixxaawo diassinanni. “Daguwa” deete gaamora olluu manna calla ikkikkinni wolu wosinino hee`ranno daafira jawa qixxaawo assinanni.

Kuni deete loosi irshu looso ikkiro baatto loonsanni uduunne calla ikkikkinni 10 ali handu maqanaajjonni hawuura dandiinanni. Konni budu loosi amuraatira loosoho daggino mannooti hurbaaxxitannohu barrunni mitte higgeeti. Ikkollana, hudi’rinohunna goo’rinohu hee`riro qixxaabbino sagalenna agatto shiqinshannisi.

Hashiya, Zayiyanna Daguwa kaa`lammete budi amuraatinni, baatto hawuura, shuquna, koofa, wixanna gide gamba assate looso loonsara dandiinanni. Hakkiinni sae, mine minate, xarra darate, gaata la“ate, bale umate looso loonsanni.

Tenne deete gaamo giddo loonsanni looso didoodhinanni. Woshshi`rino anni ku`lanno looso baala barra wo`ma woy boco barrano loonsanni. Xeertotenni dayno manni hee`riro, yannateni ha`ranno gede assinanni.

Xaphoomunni, kuni budi Wolayittu daga giddo seeda yanna kiirsiisinoho. Kuni mimmitu ledo kaa`lamate budi dagoomu mittimmaranna gobbate miinju lophora jawa qeecha afi`rinohura kaajje sufa noosi. Wolootta loosu handaarrannino mimmitu ledo kaa`lammenna halamme loossa hala`la hasiissannote, Sokkankeeti.

Abrahaam Saamueel

Bakkalcho  Woxawaajje 25, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *