Konni albaanni noo rosichinni mittu woradira moorinoha wole worada soorrine mootoonsinanni gadi nooti maaxaminokki halaaleeti. “Anfooyisikki gobba mare itiille karre’e yiino Amboomi” yaanno maammaashshuna;konne moorinohunna daga cee’mitinohu wolu woradira mare “Mooranna mussinna effi’ne gimbeebbo;ninke dagate soqqamaanooti; konne ikkinohura dagankera e’noommo sheemaate latishshunni leellinsheemmo” yitanniillensa maxinetenni hayishshidhe woyyo e’anna la’nanni woyte saalsiisanno. Ee;kuni halaali ani odeessaancho ikkummonkunni baca barera leelle afoommoreeti.
Konni diri giddo kayinni togoo assooti soorramanni dayinoha lawannoe. Tenne Sidaamu qoqqowira mootimmate paartete keeno assini gedensaanni 97 hunaanote yine huluullamme seeru hundaanni hossanno gedenna xa’mamaano ikkitanno gede assinoonni.
Konne harunse qoqqowunniha farcote biiro sooreessa Kalaa Mato maaruha hasaawisate wo’naaloommonkanni. Techo geeshsha mageeshshi seeru hundaanni hosinoro buuxa hoogummorono sa’u Hamuse geeshsha 50 manni ali seeru hundaanni hosinota kulinoe. Anera alba nooe rosichi soooreeyyeno ikkito ogeeyye laafu waatinni keenni gedensaanni base soorrine wolu woradira woy zoonetenna qoqqowoho mootoonsinannaati.
Tini bidhachishsheennae huninoha xa’mamaancho assatenni roore base soorrine mootoonsinanni gadi noona xa maa lawanno? Yee xa’meenna “Xa togoo rosichi jibbaataho; basensa hunonsa garinni qorichu mine ikkitanno; xa’mantanno ikkinniina mootoo’mitannori dino yaanni kaajjishe wori.
Lawishshaho ikkannoreno jajjabba sooreeyye seeru allaalshi buuxo asseenna yoo afidhe kotottote qorichi mine nootano sooreessu kikkisino;anino ewelo yee ganate shiimare amaddinoeta ikkiturono badheenni qote buuxoommo garinni adhinanni hee’noonni qaafo base soorrine biilloonye aa ikkitukkinni “Ane lainohu qorichishamo;anenni roso” yiisiisannoho. Kuni addintanni kaajjanna meexantino dagara jironsa qola hoogirono;naaxxissannotenna gashshootunni addaxxitanno gede assannoho.
Mittu Hallanyi biilloonya adhanno woyte lukkichote gede umisi widoogge hogoofi’re mussinnunna bainchu loosinni huluullamme kayinsannisi woyte gosasi giddo balba’lanno. “Tenne gosa ikkoommohura shorrinie” yaanni gosa kakkaayisanno. Daga mootimmate aana ammanamooshshe hoogganno gede assanno.
Ee;konneetiwe konni albaanni Shabbe moorinoha Cirre,Cirrete mulqinoha Boona abbinanna martino dagara anfoonnisikki Amboomi gede “Lande karre’re’’ yitannori. Daga baqqi yaa hasiissanno. Gosate giddo balba’lara maranno woyte “biilloonyikki yannara konni olliira may bushshu yoottokkihu ani godahoni? Yaa hasiissanno. Isi hattoo baqqeenyi dayino lawinoena daga meexinohu jeefote fooliishshosi qorichu mine ikkitanni daggino.
Latishshaho hossannoti luphiima gobbate jiro hafanfartanno gede assatenni hanafe; taalo jirote beehishshi hee`rannokki gede assatenni gobbate ga`labbote hoongiranna kiphote bue ikkara dandaanno. Mussinnu gobbuwate akati garinni babbaxxino daninna xawishshu hee`risirono; qarru kalqoomu deerrinni lexxanni dayinkunni barru diteyooti. Kalqoomu miinju foreme mashalaqqe leellishshanno garinni ikkiro qole diru dirunni muishshunninna moorunni calla gumulamanno mussinninni 3.6 tiriiliyoone Ameeriku doolaare ali kalqete miinji aana gawajjo iillitanno.
Kuri giddonni 50 biliyoone Ameeriku doolaare ale ikkitannoti Afrikunni seerimale doogonni fultannote. Kalqoomu deerrinni konni garinni mussinnunni hafanfartino jiro safote latishshi loossara, rosu mini ijarshira, fayyimmate uurrinshuwara, co`icho anganni waay piroojekitera, xaphooma dagoomittetenna miinju owaantubbara hosseemmero xibbuunni 43 anga ikkitanno kalqete buxane daga heeshsho soorrantannota xiinxallubba leellishshanno.
Konne gobboomu saeno kalqoomu qarra gargadhate Itophiyu mootimma babbaxxitino wo`naalshubba assitanni keeshshitino. Baxxinohunnino soorrote gedensaanni soorrote massagaano billoonyehu daggu yannanni hanafe konne qarra tirate hala`lado wo`naalsha assitino. “Mussinnu gobbate hobbaati yaaddo ikkino” yitannotenni xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) massagantannoti lamala miilla nooseti mussinnu gargarooshshi gobboomu komite uurrise loosu giddora e“ino.
Muli yanna giddo 2015 M.D xaphooma keeno harunse Sidaamu qoqqowira danchu gashshooti qarrinninna mussinnunni huluullammoonni massagaano badatenni qoqqowu mootimma konni assooti giddo anga wodhitinore 50 ale huluullamaano seeru hundaanni hosiisse buuxo assa hanaffino. Kunino gobbate gede mootimma konne qarra gargadhate assitanni noo wo`naalshi mitto bisooti.
Qoqqowu deerrinni xa`mamooshshe buuxisate hattono dagatenna mootimmate jiro aana gumulamino mussinni aana adhinanni hee`noonni qaafo jawaachishanna kaajjishe sufisa hasiissanno. Qaafo eeliidi mootimmate gashshooti deerri aana noo huluullamaano calla ikkikkinni xaphooma kuni assooti gumulamanna sammi yaa doodhitino sooreeyye lede xa`mamaano assinoha ikkasi babbaxxino garinni wolootaho rosiisaancho ikkinota ammannanni. Moorunna bainchu assootira reqeccaabbinore reqeccisha suffo!Tenne qaafo baalunku qooxeessira rosichu gede adhine gumula hasiissanno yitannoti sokko’yaati.
Yaareed Geetaachew
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
