Kalqete miinjunna poletuku mittimma kalaqate A.K 2009 uurrinsoonnihu (BRICS) Biraaziilete, Ruusiyu, Hindete, Chayinunna Wodiidi Afriki haaruudde lophitanni noo gobbuwa gambooshshi; xaa yannara addintanni baxxino doorsha ikkate halaali leellannoha ikkanni daanni no.
Tenne yannate kalqoomu haalaalira dawaro aate uurrinsoonniti BRICS sase qara qara yinoonni illachubba nooseha ikkanna; umiti miinju halamme kalaqate. Tinino miilla gobbuwa mereero heerara dandaanno daddalonna daddalu soorrira la`annote.
Wolu miilla gobbuwa mereero aantimmanna sufo noose lopho jawaachisha hedote giddo wortino illachaati. Kuni miilla gobbuwa mereero taalashshonna suffanno dagoomittetenna miinju lopho abbate illachishinoho.
Beeqqisaancho lopho hedote giddo worinohu kuni illachi; mimmitu anga amande lophinannita jawaachishannoho. Gobbuwate mereero hee’ra noosihu dagoomittete,miinju lopho latishshi mallaadaancho ikkikkinni;beeqqisaancho ikka noosi yitannota kaajjado illachano amaddinote.
Xawo ikkitinota mittimmate illachuwa harunse haammata gobbuwa gaamote miilla ikkate hasatto lexxitanni daggino. Hasatto leellisha calla ikkikkinni batinyeno tenne gaamo karsamate xa`mo shiqishshino. Xa`mo shiqishshino haammata gobbuwa mereerinni mitte gobbanke Itophiyahonkanni.
Songo wodiidi Afriki Johansbergete harissanni keeshshitino gamooshshinni; gobbanke uurrinshaho miila ikkate shiqishshino xa`mo wo’ma huuronni kaajjishshino. Konninnino gobbate gede bayira dipoloomaasete seyoo borreessiinsoonni.
Gobbanke BRICS miilla ikkase halaali; Afriku gobbuwa mereero bayiru miinji, bayira daganna kaajjado olantote wolqa ayidde ikkase ragaanni aantete haaro kalqete wolqa giddo umise horo agarsiissanno gede dancha hedeweelcho kalaqara dandaannoho.
Konninnino aleenni gobbate gede hanaffino buxima dhagge assate haaro dhaggete harinshora jawa dhuka ikkasera dandaannota ammannanni. Baxxinohunnino songote fayinaansete uurrinsha “New Development” labbino baca usuraanonna gadachishshanno akatubba haranchonna seeda yanna liquubba qallotennino ikko kaa`lotenni afi’rate dandiissanno woyyitino kaayyo kalaqannoseha ikkanno.
Gobbanke BRICS gobbuwa miila, baxxinohunnino Chayinunna Hindete ledo konni albaanni luphiima ikkino miinju xaadooshshi nooseta ikkasi; gaamote miila ikkase tenne gobbuwati dureeyye hala`ladunni Itophiya dagganno gede assate ragaanni noosi qeechi luphiima ikkannota ammannanni.
Aanteteno beeqqisaancho lopho hedote giddo worino gaamote illachi kaiminni; konni albaanni noorinnino ikko xa yannara miila ikkitino gobbuwa ledo xaande loosatenni gobbate gede hananfoommota latishshu harinsho gummaame assatenni daganke duuchu handaari horaameeyye assa dandiissanno woyyitino kaayyo amade daynoho.
Mootimma gaamote miila ikka noose istiraateejiikete horaameessimma balaxxe huwatatenni, miila ikkate xa`mo shiqishatenni hanafe xa`mo adhamooshshe afidhanno geeshsha qaaffino hayyo, xiinxallinoonni dipoloomaasete doogo luphi yiino afamishsha uyinannite; gobbate gedeno bayira dipoloomaasete kaayyooti!
Itophiyu BRICS miila ikka sa`u dirrara borreessantino jajjabba dipoloomaasete qeellubbanni mittonna qara ikkitinota xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) sokkasi sayisi yannara xawisinoti qaangannite. Soorrote gashshooti daara albaanni mitte barera xiinxallo shiqishinohu Abiy Ahimed (Dr) BRICS miila ikka Itophiyahono ikko Afrikaho abbitanno kaayyo jawa ikkase buuxisinonkanni. Kuneeti techo hakkawariti Abiy ajuuja adda ikkitu. Konniraati dipiloomaasete guminke addintanni laalinota naqqassino BRICS miila ikkanke yinoommohu.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; Itophiyu tenne gaamo karsamase bacu hasaawinninna sharrotenni afi`noonni jawa qeelleeti. Itophiyu karsantanno gede assinoonnihuno duucha keenonni gobba ikkado ikkite afamasenniti.
Itophiyu tenne gaamo e“a dandiitinohu miinju lophonni, dagate batinyinninna kalqete macciishshamate dhukinni hattono albaagge noose hexxonni Afriku giddo macciishshantanno gobba ikkasenniiiti.
Dhaggese, dagase batinyi, luphiima lopho abbitanni noo boode gobbuwa mereero ikkase, haanju harumi, giwirinnunni meessa dandaate assinanni hee`noonni wo`naalshi; hattono xaphooma laalchu lopho mitteenni miilla gobbuwanni ammannoonnihura miilimmatenni doorantino Itophiyu. Tini mulla dagginota ikkikkinni suwashshunna halaalaancho ikkino xaadooshshe kalaqatenniiti.
Itophiyu BRICS miilimma Itophiyu dagara saeno Afrikaho jawa naaxxillenna dipoloomaasete qeelleeti; miila gobbuwa gambooshshira karsantino lee gobbuwa mereero Itophiyu karsamase gobbate duuchu handaari qeelleeti.
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
