Techo borronke illachishshannohu dagoomittete uurrinshuwa owaante aanaati. Korkaatuno, mitte gobba qajeelle xawissannori giddonni mittu mannu qajeelleeti; dagoomu laooshshi yannoo`mate. Xawishshu qole seerahonna wodhote hajajamaano ikkate.
Qajeeltino gobbuwahu qaru xawishshi seerahonna wodhote hajajamansaati. Doogimale kilaakise assino oofaanchi jawu qorichi agarannosi. Ninke gobbara mageeshshi geeshsha maccate luushshitannonkero affinintella! Qajeeltino gobbuwara qajeelle yaa seera ayirrisate.
Konne amande gobbanke rosichiwa dango. Seerunna wodhotenni roore hallanyu akatoomi luphi yee leellanno. Lawishshaho, mitte owaante uyitanno uurrinshara sooreessa mootoonsinanni woyte “Manchu hiittooho?” yineeti xa`minannihu; ikkadimmasi ikkikkinni Manchu akatooma kaima assineeti yaate. Mitte uurrinsha fushshitanno seerinna biddissunni roore ajanda ikkannohu sooreessu akatoomaati. Owaante afi`rate hasidhanno hajamaanono seerunna wodhotenni roore manchu akatoomi aana irki’rate laooshshi hee`rannonsa. Fajjano ikko hoola dandiinannihu kayinni seerunna biddissunni calla ikka noosi.
Kuni baca yanna macciishshineemmo rosamino halaaleeti. Mittu manchi mitte owaante uyitanno uurrinsha ha`ranno woyte wodhotenna biddissunni roore owaante aannosi handaaru sooreessi akatoomi hiittoohoro xa`manno. Konni albaanni affinosi mannooti “Kakkachaho” woy “Maassamino manchooti” yitanno dawarooti aannosihu. Owaatamaanchu owaatamannohu seerunna biddissu fajjannosihura woy qoossosi ikkinohura ikkikkinni sooreessu shooshanqenniiti. Owaante afi`rikkinni gatannohuno biddissu hoolannohura ikkikkinni sooreessu bunshenniiti yine ammannanni yaate.
Kuni rosaminohuraati, mite mite sooreeyye mittu owaatamaanchi ledo woy uurrinshu loosaasine aana abbooshshu hee`rannonsa yanna “Ayimma`ya leellisheemmohe” yitanni waajjishiishshannohu. Hajamaanchu qorichishamannohu loosino hunonni ikkikkinni sooreessu mulla kae giwisi`nosihuraati yaate.
Loosaasine shorrantannohu woy qorichishantannohu loossino huno biddissunni qorichishiishshannota woy shorrisiissannota ikkitinohura ikkikkinni sooreessu hagiidhinokkihuraati yaate. Mittu hajamaanchira baxxitino doogonni ollaheemmohe yaannohu biddissu gobbaanni wodanisi adhinohuraati yaate.
Lawishshaho, baca owaante uyitanno bayichubbara hanni wodanche. Hajamaano afi’ra noonsa owaante ikkitino hedeweelchonni afi’ra didandiitino yino. Afi’ra dandiitinokki korkaata xawoho kullannansa owaante uyitannore Maganu su`ma gantanni huuccidhanno. Huucci’rate injaansara yite noonsa qarra huwachishshanno. Konne assitanno korkaati mararrensa owaante uyinansaraati. Hoolloonninsahu kayinni bunshetenni ikkikkinni wonshitinokki coy noohura woy owaante afi’ra dandiitannokki hedeweelcho kalaqantinohuraati.
Owaante afi’ra hoogguro ho`linonsa mancho runtanni hadhanno. Ho`linoonnisi korkaata ga’resinni woy amma`nosinni woy koo/tee korkaatinni ikkino gede lawisate sharrantanno; togo ikkoommohuraati yite wole shetto giddora e`anno. Togoo coy kalaqamannohuno uurrinshunnita ikkitinota loosu hayyo ronsoommokkihuraati. Togoo rosichi owaantete aana mitiimma abbanno. Baca hajamaano dirantinowa mittu manchi ledo Afoo fulatenni baca xiqqeessubba gooffanno.
“Konne diwonshootto, togo assa hoogittoro loosa didandiinanni” yinanna dimacciishshanno. “Ballo kaa`le“e” yaanno. Loosu hayyo aana biddissu fajjannokkiha ikkiro kaa`lamatenni woy halamatenni dikkanno; mannihimma wole baseraati. Konni hajamaanchi korkaatinni giirantanno yanna dishiimate. Owaante afi’ra hoogiro aaraawaranna xonamarano dandaanno yaate.
Togo yaa kayinni mannihimmanna shooshanqe hee’ra dinose yaa dikkino. Isonni qajeelino owaataanchunnihano ikko owaatamaanchu xawishshi “Heeshshi” yaate. Kuni kayinni biddissu fajjannokki coye assa dikkino. Dandiinannikki korkaata hanqo karsinikkinni shooshanqetenni kulanna huwachisha dandiinanni. Mite mite basera la`neemmohu kayinni caacceessannonna hanqisannoho. Seerahonna wodhote hajajama qajeelate xawishsha ikkinohura uurrinshuwa hallanyu akatoominni roore uurrinshu akatoomi hee`ronsa! Techo sokkankeeti.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 18, 2015 M.D
