Mimmitoho halamanna kaa’lama Itophiyimmanke addi xawishshaati. Olliichoho xeinore mimmitoho beeha ha’nura budenkeeti. Kuni hawadu danchummate loosinni duuchanka beeqqisiisanninna baqqi assanni dayino. Kayinnilla qarraminoha lende qarrisa kottimmate aana boddimma ikkitanni daggino.
Tenne borro guulchi diro ruma dikkino;kaa’lamate hajono dikkino. Tenne borro qara sokka danchummannireno dikkino. Kayinnilla qarraminoha qarrisa,qarraminoha meenxe hakko manchinni dadda’late wo’naala barshe ikkitinota xawisate tini dago ikkitinoe. Miteekke baca lawishsha qarrammoha qarrissannorenna qarraminohunni dadda’litannore kayisammora dandeemmo;kayinnilla Madaabbara moorinohu geeshsha qarrammoha qarrisinohu,latissanno anga ga’minohu nookka? Ki’nenkura!
Quchuma fulte dikkidhe minira higate feeffatte heedheenna kaajjadu xeeni dirriro wonankunni uurrite huuccidhanni noo manna hodhissanno Taakise erote eronni waaga leddanno. Hashshe tunsinosihura qarraminotanna mine iilla hasi’rinota huwatturo waaga iimira sutte xa’mitanna la’a qarru aana qarra leda ikkitanni daggunkunni keeshshino.
Qarraminoha qarrissannori giddo shigiggishannori noolla; reeshshunni dadda’litannori. Mayi xaadie lawi’ne? Ada’ya Hospitaaletenni daafurteenna fushshinoommo. Daafurise daafuro ikkeenna quchumunni fullummokkinni lubbantu. Kaameelu giddo noori foolu fulinota buuxxe Saaxine hirranni widoonni sa’atenni doogote kafannanni gede gumulo sayissu.
Reeshshu saaxine hirtannoriwa iillinummota qaaqqisera godowu cinca hoogeenna “ama’ya xaalla fooliishshidheenna,xaanninni saaxine eessitinoontese;qaete geeshsha adhella hareemmo; yannaasincho saaxine dihasiissanno,ama’ya madaarrase geeshsha laeemmose” yee giwi. Ballinke balaxe saaxinete waaga baate kaeenna saaxinete daddalaanchi “hakkono hadhe saaxinella e’anno;wirro dika’annona dikko’ya mayira cufatto?” yiinoti techo geeshsha dihawantannoe. Reeshshunni dadda’la tenne roortinoti mayi nooyya?
Ikkona;reeshshu saaxine daddaltannori reyinoha kafanateeti;kayinnilla madaabbara moorte loosidhe galtinori baatto qatume assitannori lubbo shitannoreeti. Xa ikkanni noohu konneeti. Madaabbara seedu diri albaanni huuccine beenkanna ille’ya la’ino. Loosidhe galtino daga baattonsa yannaasinchu madaabbarinni rosiisidhanno gede latishshu ogeeyye gati geeshsha hadhe huwanyo cu’mishiishshanni keeshshitino. Shiimu baatooshshinni,liqootenni la’’aatinsanna baatto loosidhe galtino daga baattonsa yannaasincchunna tekinolooje abbitino madaabbarinni rosiissu. Ikkolla ikkinniina techo muxxe ikki;techo la’ne hoonganniha ikki.
Baca daga horoonsidhanno daafira anje leeltu. Waagu lexxi. Madaabbaru shiqo ajjuta waagu sutami,waagu sutamita bashsho gati geeshsha marte “Madaabbara horoonsidhe” yitanno latishshu ogeeyye madaabbara mooranna hira hanaffu. Mootimmatenni damooza baantanninsari ogeeyyenna yawo noonsa handaaru massagaano mitootu honqooqa dureeyyenni ledo halante madaabbara maaxanna kontirobaandete uduunni gede wole widoogge fushsha hanaffu. Konni gobbaanni qarraminoha qarrisa mamiinni daggannoyya? Isonninni kokkete aana!
Heeshshote oolto sammo gidditino sanira madaabbaru mooraanote anga uweenna baatto qatume galtu yaa, kaaliiqi fanino kokke qatuntu yaate. Heeshshote oolto aana gidu madaabbara hooge ciiganno woyite coyi kottimmate aana boddimma,bagu aana bakakka ikkanno;ikkinono. Konniraati bushshino diro buluulu Bixiicho mooranno yaanno maammaashshi techoo borro’yara birxicha ikkinohu.
Mootimmatenni 2015 MD 21 biliyoone birre irko assinoonnihu bushshu maddaabbari baatto loosidhe galtino dagara taalino waaginni shiqanno gede hasiisanno qorqorsha assinannita giwirinnu ministere egensiissinoti qaangannite. 2015/2016 laalchu dirinni 12.8 miliyoone kuntaala bushshu maddaabbara gobbayidinni hidhinoonnitano diroho Giwirrinnu ministeere xawissinonkanni. Hidhoteno mootimma xaphooma 21 biliyoone birra ale irko assitino.
Mittu kuntaali bushshu maddaabbarinni 1 kume 566 birri geeshsha irko assinoonniti qaangannita ikkitanna; kunino baatto loosidhe galtino daga taalino waaginni wolqa fajjitusiha hidhe laalchimma lossanno gede kaa`lannohonkanni. Kayinnilla kuni ikkikkinni massagaano labbe meexxanno bissanni awaawurame dagate iillikkinni gateenna baatto qatuntino,balanxe winxoonni gidino ciiggino. Konne huwatino Sidaamu qoqqowi Madaabbara moortino massagaano,ogeeyyenna madaabbara ataachinanni hari agaraano konni bushu loosira angansa wortino baali seerunni xa’amantanno gede sa’u 10 barrubba giddo assinoonni keenonni kaajjishino.
Moorre cibbi’noonniha itate kaaliiqi difajjannona gidu ciiggi gede dagate qarri aana qarra ledduri usuru mine ciiggitanno barri dayino. Togoori wirro kalaqamannokki gede ikkado qoricha afi’ra hasiissannonsa. Alba ko’o moorinoha kawira doyicho uyinanni. Cirrete huninoha bansa,bansa huninoha Wondo soorrine daga mulqannoha assa gatto.
Anera dhagge ikkannoeri bushshu madaabbari quchumaho massannoro afa hoogate. Hiikke ei yiniro deerru deerrunkunni yawonsa fultinokki bissa nooti xawoho. Madaabbaru hasiisannohu baadiyyete hala’lado baatto noowa ikkanna meexaano quchumunni quchuma hashsha gaa’lite tareessitanni keeshshitino fojo techo faajje ikkitanni no. loosidhe galtino dagara kottimmate aana boddimma ikkitino bissa xa’mama kiiso ikkitonsa. Dagate heeshshote oolto shetto aana wole bala abbinoonke!
Yaareed Geetaachew
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Woxawaajje 18, 2015 M.D
