Itophiyu Kalqoomu Sayinse, Rosunna Budu Uurrinsha (UNSECO) Dona assine borreessiinsoonni amammandannitanna amammandannikki Donna giddo Xiyya Qansoonni Kinna mittete. Tini kinna afantannohu Guraagete zooneraati.
Guraagete zoone Wodiidi Daganna Dagoomi Manni Qoqqowi giddo Aliyye ragaanni afantannoha ikkanna; hala`linyisi 593 kume kaare meetire ikkanno. Guraagete daga teessino qarqarira uminsaha ikkino budinna dhagge noonsa. Kuri giddonni Sooddote Woradira Xiyyu quchumi giddo kalqenniti dhaggetenni qansoonni kinna afantanno.
Xiyya qansoonni kinna Addis Ababunni 86km xeertinyira afantanno. Woradu qaru quchumi Buinni 17km, Buttaajiru quchuminni 40km, Guraage Zoone qaru quchumi Wolqixxenni 140km xeertinyi aana afantanno. Xiyya kinna qansoonnihu qaru korkaati, hattenne yannara qooxeessaho noo daga reyino mannira, reytino bareeddara, maatensaranna fiixinsara qaaggooshsheho ikkanno gede qansoonni kinna ikkitinota xawinsoonni.
Konne buuxxinori 1974M.D Faransayete Arkiyoloojistooti Roojersi Josininna Dr Kaasaye Begaashshihu ledo assitino xiinxallote loosinni ikkasi afate dandiinoonni. Donu baychi hala`linyi 1.41 kaare meetire ikkanna 41 ikkitannoti qansoonni kinna afantanno.
Donnate aana assinoonni xiinxallo lellishshanno garinni ikkiro, 264 Iskuweere Meetire baychi aana afantannoti tenne Donna giddo 52 mannoota ikkannoha mitteenni mitte moogo giddo waammoonnita buuxate dandiinoonni. Konninni sae, hattenne yannara qooxeessaho heedhanno daga horoonsidhanno uduunneno ledo waammoonniha anfoonnita xiinxallo assitino manniwiinni afantino mashalaqqe leellishshanno. Lawishshaho;- meyaate anga lawannoha, lekkatenna angate seesu uduunne, goowu seesu dooqqa, eleelle goowunnitanna addi addi birciqqotenni loonsoonni uduunni xiinxallaasinete buuxonni afamara dandiino.
Wole widoonni, mite woy lame moogga baxxite leeltannoha ikkanna; qansoonni kinchi albisi qaaggooshshu mooggo ikkinota leellishanno. Badhiidi widiido waammate gede horoonsidhanno. Mittu kinchi aana ikke hee`re waammate badhiidi widiidi hiikko dani malaatinna biifisate assinoonni egenno dinosi. Waammannihu albiidi kayinni, waammate giddo madaarroonni manchi bareendesi fidaletenni borreessine hasiisanno garinni xawinsoonni.
Hattenne yannara noo mannooti dagoomittetenna miinju millimmonsa xawissanno ogimmanna egenno qansooni kinchi aana xawinsoonni. Konni giddo mittu saanju malateeti. Saanju malaati bareendete malaateeti. Kaansoonni kinchi aana worroonniti saanju kiiro qole qeelle assitinoha leellishshannota xiinxxallotenni caakkeessinoonni.
Xiyya qansoonni kinchi hojjasi 5 meetire ikkanna; hakkonni kinchi aana loonsoonni saanji kiiro 19 ikkitanno. Konni kinchi aana haammata kiiro afi`rino saanja worroonni. Kuni leellishannohu jawanna daga waajjitanno bareedi waamma ikkitinota buunxoonni. Konne kiiroteni haammata ikkino saanja aanaho loonsoonni kincho xiinxallo assate yine Addis Ababa abbinoonniha ikkanna; gatinohu kayinni Sooddo Xiyyate qasame afamanno.
Wolu malaati unuununniha ikkanna, kuni qole leellishannohu koo/tee badooshsheeti. Gaangaawe leellanno unuunni leellishannohu labballu waamma ikkanna; du`mu woy seedinohunna uullara hige dirrino unuuni kayinni meyaa beetto mooggo ikkinota xiinxallaasine buuxxino.
Wolu malaati kayinni barkonna midaadu miqicho ikkanna, amuwu barko hattenne yannara qarqaraho heedhanno daga miinjunna dagoomu heeshshonsa hattono budu hornyi dananna akata leellishannoho. Guraagete daga hattene yannara weese sagalimmate horoonsidhanno daafira saga`litanno amuraate leellishanno looso la’’ate dandiinoonni.
Tenne qansoonni kinna Dona 6 qara qara gaamora beenkoonni;-
- Saanju kinna gaamo (Steles with the sword group),
- Meyaate misile kinna gaamo (Figurative Steles group),
- Labbaahu sirote biso (Prick/palliqe/Steles group),
- Albansa seessino kinna gaamo (Facial retualmarks steles group),
- Dibbete misile kinna gaamo (Drums steles group) na
- Antiropomorofesi kinna gaamo (Anthropomorphous steles group) yine beenkanni.
Donna ofollansa garinni 3 kifillara gaammoonniha ikkanna;
A= 33 Donna, B= 4 Donna hattono C=4 Donna amadde leeltano. Gaamotenni waammoonni moogi base basensara nooha ikkanna; hattenne yannara qooxeessaho sase gosa heedhannotanna mittu mittunkura uminsaha ikkinohu moogu baychi noonsata hattono mooggu aana kiirotenni haammatu saanju kiiro kinna bonce loonsoonnihu hattenne yannara bareedda gosa ikkansanna bareendete looso loossinota xawisate woy leellishate ikkinota xiinxallo caakkeessitanno.
Xiyya qansoonni kinna xaa yannara afamanno Xiyya quchuminni 1 km ali xeertinyi baycho afamannoha ikkanna; hattenne yannara noo annuwi gongo`mishate hayyonni (Rolling system) hattono Daaniichu gedee jajjabba saada aana usurte goshooshshanni massite qassino kinna ikkitinota kulloonni.
Lawishshaho, qansoonni kinna boco meetire ale ikkannoha baattote giddora eessine qansoonnita ikkitanna, giddollite eessine qansoonni hayyo hattenne yannara noo daga kinna jajjabba ikkitino daafira kinchunniha woriidi ofollaanchu widoonni siwiilunni urre bale fushshine siiwo eessine usurre goshooshate injaannonsa gede loonsoonnitano buunxoonni.
Donnate aana loonsoonihu budu uduunni ogimma, saanju, amuwu barko (gime), weesete kayishshi misile, goowu eleelle, waasa murranni worimenna wolootu qansoonni kinna aana afantanno misilla giddooti. Kuri uduunni hattenne yannara noo dagoomi budu uduunne riqibbanno misileeti.
Kinchu diro yine woshshinanni yannara hattono techo yanna gede Fidale loonse Biirenna woraqata xaadinse borreessinannikki yannara, mannootu hedonsa kinnate aana addi addi dani misilenni irkisse loosatenni Dona assite ilamate saysate looso loossinota Faransayete qansichi Roojersi xiinxallonni buuxa dandiinoonni.
Tini ogimma haammata sanenna dirra sa’anni kuneeti techo 21ki sani ilamara iillitino. Hattenne yannara noo daga may dani uduunne uddidhannoro, hiitto assite hedonsa xawissannoro, hodhishshu hayyo, madaarshu amuraate, bareedda dagara uynannihu luphiimu baychi, saga`litanno amuraati, xaphoomunni dagoomunna miinju loosinsa maa lawannoro kultanno tajubba tenne xa hee`noommo ilamara sayissinoti qansoonni kinna aana loonsoonni taje hasiisanno garinni huwachishshanno.
Donu 1972M.D ‘’UNSESCO’’ Ginesete Maxaafi aana borreessamihunni laynki diro Donnate gaangaawa umatenni assinoonni xiinxallonni baalanti Donna 12ki na 14ki sanira loosantinota buunxoonni. Konninni, mittu mittunki qansoonni kinchi 700 kayise 900 diri geeshsha kiirsiisinota Arkiyoloojete xiinxallo leellishshanno.
12ki sanira waammoonni mannooti madaarshu amuraate xiinxallinanni woyte mittowa gamba assine duunne quphi assine ofoshiinsheenna mitte moogora waammoonnitano xiinxallo buuxissinoha ikkanna; Guraagete budu uduunni yaano amuwu barko, budu uduunni ogimma, budu sagale ikkino waasu buicho ikkitino weesenna woloota techo geeshsha ilama ragidhanna kawira iillishshinoha budu hornyuwa kalqete Dona ikke borreessaminohu Xiyya qansoonni kinna aana ogimmatenni loonsoonnita la`nanni hee`noonni. Qansoonni kinna mereero kinnate diro yinannihu (12ki – 15ki) sani geeshsha qansoonni kinna ikkitinota xiinxallo leellishshanno.
Qooxeessahono ikko Sooddote Woradira kiirotenni haammattino Donna Faaxo, Amawute, Mekkoninna wolootu olluubbara 385 labbanno Donna afantanno. Xiyya qansoonni kinna ‘’UNESCO’’ borreessantanno gede qeechansa fultino 9 olluubbara Donna afantannoha ikkinota tajubba leellishshanno. Dagate heeshsho, saga`litanno amuraate, uddidhannohu budu uduunni hattono dagoomunna miinnju millimmo maa labbannoro leellishanno harumi Donu hoowe giddo afamino.
Techonni 35 diri albaanni ‘’UNESCO’’te afamishsha afidhe kalqoomu Dona ikkite borreessantinohu Xiyya qansoonni kinna dhaggenkenna ayimmanke harumaati. Tini Donna hattenne yannara heedhanno daga mine mi`nite heeshshonsa xintitu yannanni hanaffe dhaggenna budensa hattono ogimmansa amadde keeshshiishshino annuwinke techo ilamara sayissino yawooti.
Techo gede dhagge borrotenni borreessine wora dandiinannikki yannara, tunsichu diro annuwa yannate egennonna ogimmanni qansoonni kinna aana loosse 8 na 9 sani geeshsha seeda yanna keeshshitanno gede assite 21ki sani ilamara dhagge sayisa dandiitino. Konnira, dhagge dihabbannonsa. Konnira, 21ki sani ilama, “Su`mu waammate aleenniitina” yinanni gede annuwanke yawo adhine, agarre, latinsenna egensiinse dhagge loosatenni ilamate harumanke worro; sokkankeeti.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 11, 2015 M.D
