Yanna rosaano diro wo`ma rossanni keeshshitino roso jeefisse daafurinsa guma adhitanno yannaati. 12 kifile rosaano kayinni babbaxxitino Yuniveristubba giddo gobboomu fonqolo fonqolante tenne lamalara guddino. Wolootu qole babbaxxitino Yuniverisitubbara harunsitanni keeshshitino roso jeefisse maassantanni noo yannaati.
Muli barri giddo Addis Ababu yuniverisite rosaano maassiissanna IFDR pirezidaantitte Dukko Sahilewerq Zewude togo yitinonka. “Rosino manchi gobbasi qarra hiittoonni tirannoro xiinxallanno ikkinnina umisi qarru buicho di-ikkanno” yitino. Qaru coy konneeti! Qarra tirtanno xiinxallo assa hoongiro nafa qarra ikka hoogano mitto coyeeti.
Boohaarshinke qoolinni nafa babbaxxitino yannara baca coyibba ki`ne nabbabaanonkewa shiqinshoommo. Mite mite owaante afi`nanni uurrinshubba aana leeltanno coyibba “Rosa yaa togootini?” yiisiissanno. Rosino manchi tira dandaanno qarra rosino manchi hunanna la`neemmo. Dijajjabba coyibbaati yaanni noommahu; lowo geeshsha shotanna manaadda ikkitino coyibba ikkinnina. Mitte kifile rosanno rosaanchi assannokki assoote rosino manchi assanno woyte hanni mayyinanni?
Xaa yannara baca uurrinshuwa giddo woriidi rosu deerra woy qixxaawo ikkitanni dagginoti umi digireeti. Layinkinna sayikki rosu deerra dirino mitu mitu manni aana leellannohu komunikeeshiinete qarri kayinni fidale kiirinokki manchi nafa assannokkiho. Hanqu, manna caacceessa, xonama, misha, mimmito xiixxiiwama… loosonke ikkitanni daggino. Tenne la`nanni woyte rosa massitanno yiisiisannonke.
Ontu dirira albaanni umi digire`ya rosanni noomma yannara mitto barra rosiisaanchinke xa`minonketa mitte xa`mo dihaweemma. Xaalla roso hananfoomma yannaatinka. Rosiisaanchu “Hanni kaphitinikki egennote yineeti ronseemmohu yitinanniri?” yaatenni xa`minke. Batinyinke tii`inkera hiramme sammi yinummo lawisiisateno anga difushshinoommonka. Mittu rosaanchi callu wodanisinni ikko lawisiisate hedeetiro afa hoongirono angasi fushshi; hakkunni gedensaanni mite mite rosaano xa`motenni mudditusi. Kuni leellishannohu batinyinke ronseemmohu woyyino aganu baatooshshi noosi looso afi`ne loosatenna deerru lopho afi’rate gadacho ikkinonkehuraati yaate.
Adda coyi`rate rosu togo ikkanni no. Deerru lopho afi’rate, wole loossara heewisamate, konni handaariraati woyyino baatooshshe baantannihu yiniro hakkonne woyyino baatooshshi noosi looso afi’rate… xaphooma meessira woyyitino horo afisiisankera dandaannohura ikkinnina gobbanna dagooma soorra dandiitanno huwanyootu soorro abbate dikkino. Laooshshinsanninna assootinsanni rosu minira hige qaafinokki manchinni baxxitannokkiri haafa yite rosu deerra duu`nitino mannooti batinyeho.
Wolu qarra ikkino coy qole, bobbakkino loosu handaarinna rossanno rosi xaadooshsheeti. Mittu manchi rosannoti layinkinna sayikki digire umi digirenni rosino rosi ledo shiqqannotanna xaaddannota ikka noosenka. Lawishshaho; mittu giwirinnu rosu golinni qajeelino manchi loosisi giwirinnu ogimma ikkiro rosa noosihu tenne ogimma lossatenna tenne ogimmanni egennonna deerru lopho heedhasiraati. Ikkollana illacha uyinannihu layinki digire amadate calla ikkinnina rosu xaadooshshi daafira dikkino.
Duuchunku aleenni qarrisannonna huluullisanno coy rosinonna rosinokki manni mereero noo badooshshi ruukkado ikkasiiti; rosu deerri lophanno woyte loosu dandoo, laooshshu woyyitino hedonna egenno mitteenni lopha noosenka. Ikkolla ikkinnina babbaxxino rosu deerra amade “Shumate mine waa duni” yine kullannisihu, kaameelu giddo yinannikkire yee xonamannohu, angasi hayishshi’rate fanino waa nafa cufannokkihu rosino qansichi no! Rosu maganyenso maganu maganye yookka!!
Rosa yaa fidale kiira calla dikkitino. Digirenna Dippolooma woy sa’uro Mastireetenna Dokitorimma duqqa dikkitino. Wodanchanna huwanyooteno mitteenni amaddanno. Mittu manchi rosino mancho lawa hasi`riro woy rosino mancho ikkiro hasaawisi garinna assootesiiti egennaamimmase xawisannohu. Coyibba la“anno doogonna manna huwaatanno doogooti egennaamimmasi lellishannohu. Shiimmaadda oosowinnino rosa dandaannoha ikkirooti.
Gobbankera yanna yannatenni rosu tuqishshi hala`lanni dayno. Maassante looso amaddinorino rosinsa deerra luphi assitanni no. Konni bikkinni kayinni rosinonna qajeelino qansichi uddira noosihu danchu akatoomi hasiisannonkehura wodanchinanni ronso!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 4, 2015 M.D
