Budu mitte daga amma`no, filsifinnanna hee`nanni heeshsho xawinsanni danaatinna doogooti. Hiittenne dagoomu bissawiinni badame diafanno. Diru egennonna yannichu gashshooti kalaqamara albaanni, baalanti daganna dagoomi uminsa heedhanno heeshsho amuraatinni dagoomu diriirssino heeshshotete doogonni umonsa massaganni keeshshitino.
Budu ayimmate xawishsha ikkanno doogo haammatate. Ikkollana, gobbankera haammata daganna dagoomi hee`riro nafa, budinsanni ayimmansa leellishshannokkinna naaxxitannokki gede asse saino kadote gashshooti no. Kuni kadote gashshooti kayinni, dagate mittimmate sharronni qeelamanni dayii kawa daganna dagoomu budensa lossate, latisate, mannihimmate qoossonso agarantanno gede budinsanni sharrantanni daggino;, qaalensa lossidhanni, hornyansa halashshidhanni daga baalantera qaalu gondooro ikkinohu baayriidi seeri kaajji kawa daganniti budu utuwimma ayirrisantino.
Konninni urrikkinni, gobboomu deerrinni baalanti daganna dagoomi budensa biifisse, budunsanni insano biiffe, budensa egensiisidhannohu; woloota daganna dagoomi rodowiinsa lede gade soorridhannohu; mimmito ayirisidhannohu; diru dirunkunni konne budensa wole daganna dagoomi ledo xaadiisse egensiisidhara kaayyo kalaqinohu Bocaasu 29 agani gobboomu deerrinni daganna dagoomu barra ikkeenna iibbishiddhe leellishidhanno kaayyono noonsa. Tenne kaayyo afidhino daga giddo mitte Silxe daga ikkitanna techo gafinkera insaha budu yooanchimmate woyi cimeessu amuraate ikkinoha ki`ne widira haa`ne shinqoommona harunsenke.
Silxe Zoone Wodiidi Daganna Dagoomi Qoqqowi Mootimma hundaanni noo zoonna giddo mitto ikkanna, Zoonennihu qaru quchumi Woraabe yaamamanno. Woraabe Quchumi, Hawasi Quchuminni 200 km xeertinyi aana afamanno. Diilallote gadino 3000 isikoweere km ali alichaamete; qoleno boode ikkannohu gammoojjete, mereerimunna halallite diilallote gadino noose. Silxe zoone, zoone ikkite fultino muli yanna kawaati. Silxe Zoone Federeshiinete Amaale Mine xiinxallinanna keeshshitu gedensaanni, Ammajje 23, 1993 M.D umosi dandiitino daga ikkitinota buunxe ayimmasi ayirrisantanno gede assini gedensaanni 1994 M.D hanaffe Zoone ikkite tantanantanno gede assineenna umose umisenni gashshitanni afantanno tenne yannara.
Silxe Zoone settu woradinninna mittu quchumi gashshootinni tantanantinoha ikkanna, zoonennihu qaru quchumi zoonete lophora ikkannohu haammatu loosi milli yaanno quchumaati. Silxe ayimmate xa`mo ayirrisamate ledo amadame budinsanni naaxxitanno gede, budensa losidhanno gede, Zoonenniti Woganna Turizimete Biddishshi haammata loossa loosanni no.
Silxete daga umise afii, budunna hornyu noo daga ikkitanna, hagiirrunna dadillu yannara umose xawissanno budu amuraati noose. Silxete daga giddo duucha yannara horoonsi`nanni budu amuraati giddo yooanchimate woy araaru (seeru) amuraati qara baycho uynanniho. Silxete daga yannicha ikkinohu yoote mini nookki yannara, mootimmate farcote uurrinshuwa uurritinokki dirranni kayise, daga budinsanni dagate wodani giddora eino amuraatinni umonsa gashshitanni keeshshitino. Silxete daga baxille, keere, mimmitoho danchumma assa, mimmitoho kaa`lama qoleno laalchimma lossa dagate hornyaati.
Konni amuraati gobbaanni fule daga gibbanno loosonna coyee hattono barshenna hilo dagate aana iillishinohu ayii manchino budu fajjinoha yooanchimmate amuraate seera woy agawa tungannisi. Dagate budinni gobbaanni ikkino baincho looso loosinohu budu amuraatinni xa`mamanno doogo woy amuraati no. Dagate gashshoote gosa gosatenni beenkoonniha ikkanna, kuni budu amuraate babbaxitino gumulsiisaanno bissa giddo hanqafinoho.
Daga haammata gosa hanqafinoha ikkanna, gosate mereero dagooma deeru deerrunkunni gashshitannori yooaanchimmate looso loossanno bissa no. Insano, “Barateelo, Bahir, Moronna Mura” yine woshshinanni. Kuri yooanote bissa biiloonyensa adhitannohu sirchunni sa’’anni daanno amuraatinniiti. “Barateela”yinanni xaphoomunni gosa masaagannore ikkatenni sa`e, insa doorrannihu Silxete daga giddo noo gosa baalanka riqibbanno bissa gamba yiteennaati. “Baratoole” yooanchimmate jeefote biiloonye ikkanna, gobba gashshino nugusinni ajinokki biiloonyinna ayirrinyu noosi. “Mura” yinannihu boosaalli deerrinni duucha yannara ahaahunni kayise beettu beetti geeshsha noo bissa woy ollaa massagannoho. “Moru” “Mura” yinanni gosara baayra mine ikkanna, boosaalli yooaanchinni tidhaminokki coyee la’’anno yooanchooti.
Qorto
“Qortote” yaa seedu dirira albaannino ikko xaa yannarano daga horoonsidhanno budu amuraate ikkanna, kunino farciraano nookkiha woy mannu afikkinni loonsoonni jaddora yooanchimmate amuraate horoonsidhanno. Hashshano ikko barra jajju bainosihu woy horraminsosihu ayii manchino qarqaraho noo yooaanchira woy geerchira jajju bainoe woy horraminoe yee ku`lanno. Hakkiinni, yooaanchu aanno hajajo harunse jajju bainosi manchi mitto mittunku olluu teessaano ikkitino dagara bainosi jajji daafira hasaawanno. Hakkuyi gedensaanni dinye amandeenna mannootu soodo shooma ittukkinni mittoreno la’’aattukkinni fultanno gede assinanni. Soodo shooma shoo`mitukkinni guurate fultanno korkaati, mullu godowinni hee`ne loonsanni looso kaaliiqi baxanno yine ammannanni daafiraati.
Mannootu gamba yitu gedensaanni yooaanchu ofollinowiinni shootti yee kae, “jajju bainosi manchi su`ma woshshe rodiinkera jajju mooraminosi; afinohu heeriro qummi assosi” yee kulanno. Moorinohu hee`riro, mannu afikkinni jajja hu`nino manchi qae abbe maaxame woro yine qorranni. Gamba yiino manni sammi yiiro, gamba yiino manni giddo anga`ne fushshe; baino jajja afinohu heeriro kulo; kayinnilla, afinohu hoogiro baalunku mine seekkine hanso, maaxaminowa seekkine xiinxallino, jajju adhamino manchino minesinna oososi seekke qoro yaatenni dinye amande billaalinanni. Layinki soodono gamba yitu gedensaanni, yooanchu woy qaete geerchi qaale eesse soyinoha jajja hu`nino manchono ikko mannoota oosonna mine seekkitine qodhitini, seekkite mineki hasootto, buuxootto yee xa`manno.
Dagano yooaanchu xa`mo seekkite macciishitu gedensaanni mittoreno dianfoommo; oosonkeno diaffino yaatenni qoltanno. Jajju annino, “mine`yano oosso`yano qoroommo” yee kulanno. Konni gedensaanni, daga yooaancho woy qaete geercho layinki qaafo widira ha`no yitanno. Olluu geerrinna yooaanchu gamba yite qorto gooffinona xa jajju baino manchira kaaliiqi leellishosi yite maassidhanno. Jajjikki baoonke, balliyikki leello yite qoltanno. Konni gedensaanni, olluu geerrinna yooanchu amaalante ka`u gedensaanni baalunku minesi seekke buuxino; noonkeri dinonke yitino daafira jajju bainosi mancho kaaliiqi jajjasi qolanno gede maassi`noommo.
Konnira, xa rummanni baaychira ha`no yite amaalante “Xaxee” yinanniwa kinna batidhino baycho bale umme, giira giirre bagado woy siwiila “tebeche” yinanniha balete afiira worte ka`u gedensaanni, yooaanchu jeefote buuxo assara togo yaanno. “Gamba yitinoonni daga tini yanna jeefote, mooraancho rummammora qixxaambe hee`noomo. Akkamagaada jajja moorinohu hee`riro, mooranna illte lainohu hee`riro isiranna minisi maatera dancha ikkinokki daafira rumote albaanni kulinkero maassi`neemmosi “yaanno.
Jeefote baalunku dianfoommo yituro, geerchu togo yitinanni bale kubbe yaanni umisi balaxe kubbe kai gedensaani Silxete daga giddo rosantino rumote qaalla togo yaanni ruma hanafanno. “Anerano maate’yarano bushshoe; jajju baino manchira kaaliiqi halaale fushsho; mooroommoro ille ballichunna lekka kottichu qaaqqi kalaqamoe; amaxxoommohu atoomoonke’e” yitanni bado badotenni ummoonni bale aana giira bubbanna siwiilu aananni kubbitanni konne rumote amuraate harissanno. Rumote amuratte jeefinsi gedensaanni jeefo afi`ranno.
Konni gedensaanni yaano tenne rumote amuraate harinsi mittu barri sa’’anno yannara, mooraanchunna mooranna laino manchi aana addi addi malaati leellanno. Kuni Silxete daga qara gede assidhe horoonidhannohu yooaanchimmate amuraati dagate giddo jaddo loosantannokki gedenna moorunni manniha haqaqqaalte adhite jiro miinjidhanno jaddaasini heedhannokki gede assate jawa qeecha afi`rino amuraateeti. Ayii mooraanchinna jaddaasinchi konne amuraate dimaaxamanno.
Kuni dagate giddo jawa baycho uynanni yooanchimmate budu amuraateeti. Kuni yooaanchimmate amuraati budu amadosi agadhe dagate xaa geeshsha owaante aanni buusa ikke jawa qeechasi fulanni noo budeeti. Ninkeno kuni yooaanchimmate amuraati (seeru) budu balchoomanna suudesi agadhino garinni dagate owaante aanni sufa noosi yineemmo. Keerunni,
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Woxawaajje 4, 2015 M.D
