Sidaamu Dagoomi Qoqqowi giddo haammata dhaggenniti, kalaqamunnitinna mannu loosino daa’’attote baychubba no. Konni giddo, Hawaasi Garbi, Wondo Genneti iibballcho, Garaariqatu Burqitote iibballicho, Loggitu Fooncho, Lokka Abbaayyu Gobboomu Paarke, Garambi Ilaali, haammata Godda, Diingama Koyyi kinna, budu sagale, Affini budi, qoleno kawiinni roorisine xawisa dandiinanniri biifannori ha`nura ikkitinoti daa’’attote jiro gobbate giddonna gobbaydi daa’’ataano goshoosha dandiitanno baychuwa noo qoqqowooti.
Qoqqowu sa’u sase dirrara haammata daa’’attote bobbanke noo qoqqowubba mereerinni mittoho. Sa’u sase dirra giddo daa’’attote jiro iillado assate loonsoonni loossa noota Qoqqowu Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro Layinki Sooreessanna Daa’’attote Handaari Sooreessa ikkinohu kalaa Abbebe Maarimo xawisanno.
Kalaa Abbebe, sa’u sase dirrara Sidaamu qoqqowi giddo daa’’attote handaara iillado assate haammata looso loonsoonnita xawisino. Sidaamu Qoqqowi haammata daa’’attote jiro noowaati. Qoqqowu baattote ofolla, diilallote gadi, qoqqowaho noo ga`labbo daga wosina adhitanno budi daa’’ataano qoqqowu widira bobbakkanno gedenna daa’’ataanote kiiro yanna yannantenni lexxitanno assino.
Daa’’attote jiro qoqqowoho dhukaho; konne dhuka ikkino handaara dikkote widira eessate daa’’attote baychuwa latisa; iillado assanna laashshate looso hixamanyine loonsanni hee`noonnita Kalaa Abbebe Maarimo buuxisino. Sidaamu qoqqowo ikke umosi gashsha hanafi barrinni kayse handaara wirro haaroonsate wodho fushshine noota daa’’attote jiro illaallisatenni loosu widira e`noonnitanni; kalqenna gobbate giddo daa’’ataano goshoosha dandaanno turizimete dhuka kalaqate illachiinshe loonsanni hee`noonni yiino.
Gobbate deerrinni daa’’attote handaarira baxxino illacha tungeenna haaru garinni tantanaminota qaagiissinohu Layinkihu Biirote Sooreesi; yannate ledo ha’rannoha daa’’attote dhuka kalaqate handaaru jiro ikkitannota bandoonnita kulino. Bandoonniha turizimete baycho latinse dikkote widira eessine daa’’ataano goshoosha hasiisanno daafira, tenne yannara latinsanni hee`noonni daa’’attote bayichuwa giddo Garambi Ilaala Dagoomu Hanqafo Daa’’attote baycho maassiinse daa’’ataanote fano assinoonni.
Konni albaanni nooti daa’’attote bobbanke Wodiidi qoqqowi hundaanni Laangaanonni kayse Hawaasi geeshsha Wondo Gennet, Yirgaaleme, qoleno Arbaamincete widoonni Wodiidi Oomo higge hadhannote giddo hanqafante daa’’atantannota kalaa Abbebe qaagiisse; konni giddo karsante daa’’atantanni keeshshitinoti daa’’attote baychuwa Hawaasi Quchumi, Wondo Gennetinna qooxeessu hattono Yirgaalamenna qooxeessu calla ikkinota qummeessino.
Albaanni Wodiid qoqqowi hanqafo giddo noori daa’’attote baychuwi qoqqowu giddo noo daa’’attote jiro giddo bocu boco nafa ikkitannokkita buuxise; qoqqowo ikkinni gedensaanni woloottano daa’’attote baychuwa latinse dikkote giddora eessinanni hee`noonnita kulino. Sidaami giddo konni albaanni noohu handaaru Industire dhuki deerri xibbuunni 25% callu horote aana hosannoha ikkanna; tenne yannara xibbuunni 80% widira lossate loonsanni hee`noonni.
Qoqqowu bayiriidi Afriku xeichi giddonna Soojjaati Itophiyi Aliyye baychi mereero afamanno daafira addi addihu daa’’attote ikkanno baychi haammate noota kulinohu Kalaa Abbebe; konne garunni latisatenni daa’’attote Industire widira soorrate loonsanni yiino. Qoqqowu giddo noota daa’’attote baychuwa, Lokka Abbaayyu Paarke, Iibbaallichuwa, Ilaalla, Hawaasi Garba, Garambi Ilaalanna wolootta baychuwano latinse dikkote giddora eessate loosi ga`ara yinanni hajo dikkitino yiino.
Sidaamu qoqqowira turizimete jiro badhete miqichooti; uytanni noo horo la`niro jawa womaashshu bue ikkitinota huwachishinohu Layinki Sooreessi; loosu kaayyo kalaqate, lexxitino eo qoqqowoho eessate dandiisiissano dhuka kalaqate loonsanni hee`noonni yiino. Konni dirinni calla loonsoonni loosinni qoqqowo dagge daa’’attinori kiiro gobbate giddonna gobbaydi daa’’ataano lendiro 4.5 miliyoone ikkitannori qoqqowo higge bobbakkinota kulino.
Qoqqowo higge bobbakkino daa’’ataano giddonni, 50 kume ikkitannori baara widi daa’’ataano ikkitanna; gattinori gobbate giddo daa’’ataanooti. Gobbate gede Baara widinni dagganno daa’’ataano kiiro konni dirinnino ajjinota lede xawisino. Qoqqowo higge bobbakkino daa’’ataanowiinni afi`noonni eono 3 biliyoone birra ale ikkannota kule; konni ka`a kawiinni roortino eo gamba assate loonsanni hee`noonnita coyi’rino.
Konni handaarinni e`anno eo lame widoonni beenkannita kulinohu kalaa Abbebe; umiti xaaddotenni mootimma darrasanya murte gamba assitanno woxe ikkanna; kunino daa’’attote waalcho e`nanni yannara, paarkuwate, muuzeemetenninna wolootta daa’’attote baychinniti gamba assinani eooti.
Layinkiti, daa’’attote woxe gamba assinanni doogo hajo la`annonsa bissa yaano owaante uytanno uurrinshuwa daa’’ataasinunni afidhino eo baattanno doogoti. Kunino, kaameela karaayya’’atenni, daa’’ataasinunni, Hoteellatenni hattono wolootta owaante uytanno uurrinshuwara e’anno eooti. Tenne lamente doogonni e`anno eo giddo jawu womaashshi tenne uurrinshuwanni eannoho yiino.
Tenne eo giddo mootimmate kaaziini giddora eanno woxi ajjinoha ikkanna; konni korkaati qoqqowu haammachiishe turizimete baycho latisinokki daafira ikkinota buuxise; konni ka`a daa’’attote baychuwara darrasanya woratenni konninni roortino eo gamba assate wo`naallannita qummeessino.
Daa’’attote handaarinni 108 kume ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalanqoonnita kulinohu Layinki Sooreessi; kuri giddo owaantete handaarinni bobbakkinori, lawishshaho Hoteelete, Loojjatenni, Riizoortenni, Paarkuwate giddo loossanno loosaasine, kaameela karaayya’e horonsidhannori, daa’’ataano massagganno uurrinshuwanna loosaasinensa konni handaaarinni loosu kaayyo kalaqantinonsareeti. Kageeshshi mannira loosu kaayyo kalaqantinohu xibbuunni 25% ikkitanno daa’’attote horo callatenni ikkinota coyi`rino.
Noota daa’’attote jiro xibbuunni 80% lossine horoonsi`ra dandiiniro, konni aleenni miliyoonete kiirranni qansootira loosu kaayyo kalaqqannota xawisinohu Kalaa Abbebe; daa’’ataanote keeshsho seedisate Hawaasi quchumira haammata daa’’attote baycho ijaaranni qoleno latinsanni hee`noonnita qummeessino. Tenne yannara qoqqowu giddo jawu woxu buicho ikke noohu bunu Industire ikkanna; daanno tonnu diri giddo daa’’attote Industire jawa woxu buicho ikkite bunu baycho riqibbanno gede loonsanni yiino.
Daganniha budenna hornyano qoleno budu sagale lende egensiisatenni dagooma hanqaffino daa’’atto latisate mixo amande loonsanni hee`noonni. Daa’’atto dhukanna kaapitaale hasidhanno daafira dagoomaho horo uytanno doogo kalaqate illachiinshe loonsanni yiino.
Gobbate giddonninna gobbaydinni dagganno daa’’ataano dagoomu giddora eessatenni daga loossanno looso waasa qinshanni gara, buna xinqate looso, saada xuurranni gara daa’’attanno gedenna loosidhe galtino daga gatensa laalinoha laalcho hattono buna gaffe shqishshe turistootaho hirte eo gamba assidhano doogono kalanqanni hee`noonnita kulino.
Addis Ababunninna wolootu qoqqowubbanni maatensa ledo qoqqowu widira bobbakkannori baca daa’’ataano no. Qoleno amma`note widoonnino haammta daga Hawaasi quchumi widira bobbakkannohura danchanna isilancho owaante aatenni yannansa sayissanno gede assinanni hee`noonni.
Kalqetenni ikko gobbate deerrinni la`niro handaara jiffanno hajubba haammata ikkitanna; kuri giddo koroonu fayya mitto qarra ikkite sa`ino; wolu kayinni gobabte deerrinni handaru qarra ikke sainohu Aliye widoonni ka`ino gaanceeeti. Qoqqowu noosi dhuka horoonsi`re handaara latisa hooganna wolootta jifono handaaru aana xiiwo kalaqqinota xawisino. Qoleno dubbu saadanna paarkuwa noo baycho dagano irsha halashshi’rate yite saadanna haqqa dolate mitiimmano konni handaari giddo noo jifo ikkitino.
Konni handaarira xaaddino jiffa dandiini deerrinni tirate qoqqowu hajo la`annonsa bissa ledo haammata looso loosinoha ikkanna; muli yanna giddo tidhamanno qarra tirre, seeda yanna xa`mitannore deerru deerrunkunni tirate loonsanni hee`noonnita buuxisino. Tenne yannara Kalqetenni, gobbatenninna qoqqowu deerrinni haammata ikkitino daa’’ataano Sidaamu qoqqowi widira bobbakkanni nooha ikkana; qiidinohu daa’’attote handaari baqqi yaanni noota buuxisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 27 , 2015 M.D
