Ilama kalanqanni dancha balchoomma mereerinni mittunna qaru kaajjadu nabbawete budeeti. Mitti mittinke ga`ano maxaafaho uyinoommo ayirrinyinninna waaginni bikkammeemmota ammaneemma.
Heeshshote giddo batinye gawajjubba egennote anjenni daggannoreeti. Hakko bikkinni egennonkenni sharramme tungoommo qarrubba no. Aneno lede batinyinke baca coyibbara yanna noonkeha ikkirono; dancha ikkino coyra kayinni yannanna bayichu ruukkannonke. Techo xe“inonkehu horo aannonke coye agurre horo aannonkekki coy aana daafurreemmohuraati.
Qajeellete kaimi egennote. Egennote gobbaanni qajeelle dihendanni. Gobbatenna dagoomu lophote gottimma bikkinannihu egennote yinanni bikkaanchinniiti. Gobba beroo kaima hedote giddo woratenni albira qaafisiissanno mixo hooggusero qarraho. Konni bikkinnino ilama luphi yino laooshshi egennotenna nabbawate rosichi hoogisero gobbate gede haaroo`ma hasiissannota ammannanni.
Haaroo`ma egennotenni hanaffanno gottimmate mereershaati. Gobba egennotenni soorrama hoogguro, ilama nabbawate budinni yannoo`ma hoogguro umbetenni kayissannoseti wole wolqa dino. Konni daafirano niwaawe egennote xinta, egenno qole jireenyu xinta ikkase huwata dandiinanni. Ikkinohurano nabbawate budinke gobbankera noosi horo shotunni la`nannita ikka dinose. Baxxinohunnino xaa yannara noo qarrubba tidhatenna korkaatunni ammananno dagooma kalaqate niwaawe jawiidi bayicho adhitanno.
Techo leellanno qarra tidhinenna akata soorrine haaroo ayimma uddirate haaruudde dagoomittete rosichubba hasiissannonke. Egenno baqqi yino dagoomi kalaqamanno mudukkooti yaanno gutu halaalino noonke. Jawaantenna baqqeenyu xawishshanke ikkeenna heeshshi yinoommowiinni gotti yineemmo gede ilama nabbawate budi ledo addintanni araarama noose. Kalqe xaa geeshsha jifose qeelte techo togoonni biiffe uurritinohu egennotenni massaganteeti. Togo yinanni woyte qole hiitti qajeelleno xintantinohu egennotenniiti yaate. Umonke la`neemmoti mitte hincilaalo egennote. Egennote bue qole nabbawate.
Batinyinke nabbawa jawa mancho assitanno, nabbabbannori massagaanonkeeti yinanna macciishshinanni lophinoommoha ikkirono assootu widira dangeemmo woyte kayinni coy woleho. Batinyinke anfanni hee`ne so`neemmoreeti. Lophonke kaajjishshannokki coyibbara yanna heedhannonke, egennote doogo ikkinoha maxaafa fanne nabbawate kayinni yanna horontanni hoongeemmori batinyeho. Manchi beetti heeshshosiha jawiidi illacha egennote aana assa hoogi geeshsha jaqeellete widira di-iillanno. Hasi`neemmohu hiikku coyino egennonke giddooti noohu.
Nabbabbummokkinninna umonke egennote qixxeessinummokkinni soorrineemmo coy mittuno dino. Egenno yaa heeshsho shota assa yaate. Egenno qarrubbankera mala burqinseemmo doogooti. Egenno yaa ga`a barra woyyinoha assate. Nabbawa meessaneeto kaajjishatenna surre lossate. Tini baala hoogguro heeshsho ayirritannota assineemmo ikkinnina kalanqeemmohu danchu coy diheeranno.
Kalqe soorritinori bero nabbabbino egennaammaatinka. Techooti ninke ilamano kalqete su`ma soorritinohu niwaawensanniiti. Hasattonke babbaxxitinota ikkiturono egenno kayinni hasiissannonke. Egenno hedonke xawinseemmonna surrenke jawaachinsheemmo xagichooti.
Egennote gobbaanni qaanfeemmo harinsho gufichunni wo`mitinote. Xa noota Itophiya kaajjishate huluullo nookkiha niwaawe budesi assino dagoomi hasiisannonke. Egennonna danchu rosichi afamannohu qole nabbawatenninna meessaneeto egennote qixxaawa assatenniiti. Techo baca coyibba ba`anninna diigantanni noohu egennote gobbaanni ikkino rosichinni assineemmohuraati.
Niwaawiweello gumaa`mitannoti hallanyunnitano ikkito gobboomu ajuuja dinonke. Konne halaale huwatatenni uminkerano ikko ninke widoonni dagganno ilamara nabbawate bude ragisiisa gadachonkeeti. Niwaawe budesi assinokki dagoomi duuchu coyinni badhe gatanno. Konni daafira niwaawenke bude kaajjishatenni techo kalqe iillitinowa egennote birxicho iillino yaatenni techota boohaarshinke sokka saysa baxeemma dancha barra!!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 20 , 2015 M.D
