Qaaqquullunniwa maganu hanqi, waajjillu, qorichu yinanni coy dino. Insara heeshsho umisenni wo`manna tirono ikko halcho duqqitinota ikka hoogasenni kaaliiqa mittu waaajjillinna xa`mo nookkiha shiqqannosi. Wodaninsa danchanna busha coy dibadanno; coyibbate daafirano heddannohu suwashsho doogonniiti mayyaara hasireetikka yite coye tittiranna xawisa diegentino.
Tenne coyirummoro, togo assummoro mannuno maganuno mayyaannoekka yite yaaddannonna badhe qo`litanno halaali dino. Macciishshaminonsa coy heeriro xawoho ku`litanno ikkinnina wodaninsa giddo bunshe duqqite haanciidhanni dixisiisidhanno. Addintanni qaaqqimma badhe hinge qaangiro hagiirsiissannote ikkinnina gaabbisanno coy mittuno dinoote.
Egennaminohu Ameeriku qullaawu maxaafi duduwaanchi Biili Grahaami mitto barra motto shiima baadiyyete quchumira maganu qaale owaatara ha`ranno. Quchuma iille maganu qaale duduwanno yanna iillita geeshsha borrote sokka soyaate poostu mine hasi`ranni doogote doyaa hanafanno. Ikkollana poostu mini teesso shotunni afantannoha dikkino. D/r Biili Grahaami tenne mereero mitto settu diri qaaqqo doogote qaccera godo`lanna la“annoti isiwa haratenni “Qaaqqo`ya su`mikki ayeeti?” yaannosi. Qaaqquno “Joon yaamameemmo” yaanno.
“Joon eeggatena poostu mini teesso ba`eennae qarramoommo. Quchumunniti poostu mini teesso hiikkootiro egennootto? Yaatenni xa`mannosi. Joonino qiniiticho angasi albasiinni diriirtino doogo aana leellishanni D/r Biili Grahaamira poostu mini teesso leellishisi.
D/r Biili Grahaami tenne yanna qaaqqo galate “Hawarro gospil baaptiisti amma`note mini qixxeessino pirogiraame aana mannu hiitto gordu mangiste e“a dandaannoro doogo roriiseemmona dandiittoro maatekki ledo daatto gede” yaatenni dukkisannosi.
Qaaqqu kayinni huluullamatenni hasattono noosikkita goowasi shafatenni xawisanni “Dayeemmoha nafi dilawannoe” yiisi. Jooni dawaronni maala`linohu D/r Biili Grahaam mayra daa hasi`rinokkiro xa`manno woyte Jooni “poostu minita doogo afoottokki manchi hiitto yiteeti gordu mangisteta doogo leellishattoehu?” yaatenni godo`lanni noo uduunnesi adhe dodino.
Qaaqqimmate giddo maala`lissanno danchummanna dhagge no; coye sarraaqatenna rabbisate hadhanno xeertiny horontanni dino. Qaaqqimmate yanna tashshi yitannote. Kullanninsa coye suwashshu garinni huwattannohura wolewa tidhite diqarrantanno. Qaaqqimma maanxe kulloonni fojo xawo fushshinanni yannaati. Fuqqine dianfannite.
Tenne qaageemma woyte wirro may qaaqqo ikkolla yee halcheemma. Ikkinohurano qaaqquulle lowo geeshsha ayirriseemma. Korkaatuno qullaawu maxaafi qaaqquullu gedee wodani hee`rankera seejjannonke. Togo yaa lophitinoonte yaa kayinni dikkitino. Bunshenna manna gawajja nookki wodana uddi`nammora ikkinnina. Konni daafira kaaliiqi qaaqquullu gedeeha danchummatenni wo`mino wodana oonke yaanni dancha barra halcheemma`ne!
Bue:- Xibeb kephilaaxoos yitanno maxaafichonni
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
