Hawaasi quchumira babbaxxitino pirojektuwa ijaarantino; woloottuno ijaarantanni afantanno. Pirojektuwa quchumu mayimma bowirsitanno gede; dagoomunniha safote latishshi qarra tirtannota; ledote daa’’ataano goshooshate kaa’lo assitannota kullanni hee’noonni. Pirojektuwate mereerinni amandoonni baajeettete dirinni calla 16 ikkitanno pirojektuwa ijaarante maassantino.
Pirojektuwa lainohunni hasaawinsoommo Hawaasi quchumi gashshooti; Quchumu latishshinna konistiraakshiinete biddishshi laynki sooreessinna gumulsiisate dhuku gatamarshi hattono qooxeessu latishshi handaari sooreessi kalaa Taariku Taammene xawisanni; quchumu giddo loosantino pirojektuwa haammatanna duuchu handaari horo afidhinoreeti.
Pirojektuwa quchumu mayimma bowirsate noose kaa’lo luphiimate. Quchumu gashshooti amandoonni baajeettete dirinni calla 16 ikkitanno pirojektuwa jeefinse maassiisa dandiinoonni. Woloottu pirojekituwa ijaarshino jeefamanni afamanno.
Jeefantino pirojektuwa mereerinni Taaboori ilaali latishshi pirojekte mitte ikkitanna; pirojektuwa quchumu garinni, gobbatenna qoqqowu gede jawa tiro afidhinorenna daa’’ataanote iillo ledate luphiima qeecha afidhinore ikkansa ammannanni. Taaboori Pirojekitanna,Addis Ababunni hawaasa e’nanni waalchi Miliniyeme Pirojekitte Hawaasi quchumira turiste goshooshate widoonni noose qeechi luphiimaho.
Taaboori Pirojekite
Kalaa Taariku taammenehu xawisino garinni, tenne pirojekite aana lame Lemboolla gacco gacco xaadisse leeltannohanna e’nanni waalcho ikke owaatannoha ikkasi xawisino. Giddosi 50 Meetire geeshsha alillitte foonchu nooseta ikkase qummeesse; Abbayi kofattono xawisanno garinni suudinsoonniti baxxannoha assitanno.
Lame Lemboolla gacco gacco xaadisseenna leellishanno suudi Sidaamu dagawa meyaatinna labbaahu gacco xaadisse sirbitannoha Faarote sirba leellishateeti. Suudu Lemboolcho keeru malaate ikkasenni Hawaasi quchumino keeru quchuma ikkasi leellishanno yaate.
E’nanni waalchinni hananfe foonchu guunxo geeshsha bisu xe’ne noonsare hedote giddo worino garinni lamenka ragaanni 130 meddi yitanno dirimma loosantinota coyi’rino. Kunino Sidaamu daga 130 diri qoossote xa’monna sharrote yanna leellishshannota ikkase qaagiissanno.
Ledoteno, Ilaalunniwa ale qolle Ilaalu birxe iillitanno dayimende worroonnita kayisannohu kalaa Taariku; dayimendete malaati Hawaasi quchumi gobbate noo quchummanni lowo geeshsha baxamannoha ikkasi leellishate worroonniho.
Pirojekte 57 miliyoone birra gaamme gafu gafunni bebbeenke loonsannite. Tini pirojekite xaa yannara jeefantinoti umi fooliishsho ikkase sooreessu xawisino. Laynki fooliishshonni hattonni babbaxxitino owaante dagate aate dandiisiissannori lawishshaho; “Anfi Tiyaatire”, gambooshshu haranna Loojja labbino uurrinshuwa suude loonsanni hee’noonnita huwachishino.
Kalaa Taariku; kolishshu wayi qaccenni hananfe Miliniyeemete paarke, Miliniyeemetenni baxxillu garba, baxillu garbinni Amoora Gedele, Amoora gedeletenni Taaboori Ilaali afamannota qummeessino. Pilaanete deerrinni kuri Iko- Turizime yine woshshinanni qooxeessubba ikkansa qummeessanno. Quchumu giddo loosantanni noo pirojektuwa mimmitinsa ledo mittoo’mitinore Iko-Turizimete eo lowo geeshsha lifixissannoreeti yiino.
Wole pirojekte Miliniyeemete paarke qooxeessi pirojekteeti. Mittu diri yanna uyinoonnitinna 90 Miliyoone birra gaamme loonsoonni pirojekte ikkase qummeessinohu kalaa Taariku; pirojekte lame qara qara hajo amaddinore ikkansa huwachishanno.
Kalaa Taariku xawishshi garinni; umihu Sidaamunnita budu balchoomma suudunni leellishatenni quchuma e’anno wosinna ‘’Hawalle Keere Daggini!, dawooe bushshu” yine adhate bude leellishshanno pirojekteeti. Layinkuhunni, yanna iillitinoha yannaasincho Kaameera xaadinsoonniha Yannaasincho egensiishsha sayinsanni tekinoloojeeti. Kunino yannaasincho ikkino garinni egensiishsha sayisate lowo qeecha fulanno yaanno.
Pirojektete basera kaansoonniti tini tekinolooje quchumu mayimma bowirsatenni luphiima qeecha afidhino. Quchumahono ikko teessaanote eo abbatenni luphiimu qeechi hee’rannonsa yiinohu kalaa Taariku; yannaasincho ikkino garinni uurrinshuwanna hallanyootu laalchonsanna uurrinshuwansa egensiissannore ikkansa kulanno.
Pirojekitete suude lainohunni e’nanni waalchi qooxeessira Sidaanchu mini afamanno. Mittu Sidaanchu mini lamewa beehame leellanno gede assinoonnihu; Sidaamu daga minensanna waalchonsa fante angansa diriirsite baalanka “Daayoe Bushshu” yite adhitanno daga ikkansanna hanqafaanchimmansa leellishannoho; yiino kalaa Taariku.
Kuri lamewa beehantinore Sidaamu budu minna xaadisanno buusano loonsoonni. Addis Ababunni Hawaasa massitanno doogo buusu hundaanni sa’anno gede assinoonni. Kolishsho doogora mereeroho buusu aana Sidaamu budu sagale wodhinanni Shaafeeti mereeroho leellanno. Dagoomu buusu aananni babbaxxitino qixxaawo gumulanna Hawaasi garba aleenni hinge la”ate dandiisiisanno gede assine loonsoonni.
Konni e’nanni waalchi aana 12 ikkitanno kaameerra worroonni; quchumahonna qoqqowoho hattono qooxeessaho afantino dagara owaante aanni afamannota coyi’rino. Hawaasi quchumira loonsoonnihu kuni e’nanni waalchi gobbanke garinni la’nanni woyte lowo geeshsha woyyaawino garinni woloottu qoqqowubbara jawa rosicho ikkara dandaannota kullanni.
Lamenti pirojektuwa umi ijaarshi fooliishsho aana noota qummeessannohu kalaa Taariku; Taaboori ilaali daga kaameelansa uurrisidhe ilaalu guunxo hodhitara dandiitanno deerra iillinota coyi’ranno. Pirojekte suudisinohu lowo rosichi noosihunna gobbate macca amaalaancho uurrinsha ikkasi qummeesse; pirojekite yanna yannatenni isilanchimmate deerra keennanni loonsanni uduunninni hananfe qorqorranni hee’noonnita kulanno. Xaa geeshsha isilanchimmate qarra kayinsoonnikkita qummeesse; dandaami bikkinni luphi yitino isilanchimmanni loonsanni hee’noonnita egensiisino.
Kalaa Taariku yiino garinni; kolishshu wayiti Miliniyeemete pirojekte 90 Miliyoone birri baajeettenni ijaarantinoha ikkanna; gattino loossa yanna garinni jeefantanno yine agarranni. Taaboori ilaali latishshu pirojekite 57 Miliyoone birri fulo sumimme e’noonnite; xa quchumu iillino deerri garinni ledote loossa ledantino; amandoonni baajeettenni ledote 15–20 Miliyoone birra ledisiissara dandiitanno.
Xaa yannara gatamarshu wo’munni wo’ma jeefaminokkihura aantete haa’rate rosantino yannanni ledote hashshihunni 4 sa’’aate geeshsha loonsanni hee’noonni. Lamente pirojekte womaashsha afi’noonnihu quchumma irkissanno quchumu safote latishshinna uurrinshuwa latishshu uurrinsha UIIDC ikkase kulloonni.
Konninni ledote Hawaasi quchumira dagate beeqqonni loosantanni noori haammata latishshu loossa hee’ransa qummeessinohu kalaa Taariku; kuri mereerinni haanju latishshi loossa afantannota kulanno. Isi yaatto garinni; gumulamino baajeettete dirinni calla 48 Kaare Meetire aleenni ikkitinore babbaxxitino qooxeessubba latisa dandiinoonni.
Kunninnino quchumu gashshootinni baxxinohunni akkala kaameelu hoowenna Atoote lattanno gede assinoonni. Konni albaanni seeriweelo doogonni babbaxxitino sheedda diriirsine hattono lekkaasinu doogga cuffe horonsidhanni keeshshitinore kayisatenniiti kuni latishshu loosi loosaminohu. Konninnino lamala Hektaare ikkannoha woy 71 Kume kaare meetire hala’linyu noosi darga co’isa dandiinoonnita egensiisino.
Qooxeessa co’isate looso loonsihu gedensaanni latisate looso illacha tunge loonsanni hee’noonnita kayisinohu kalaa Taariku; lamenti pirojektuwa jeefamansa egensiisino. Akkala kaameelu hoowe qooxeessira noo Sawuz Istaari Hoteelenni Waanzu xawi geeshsha noohu latishshu loosi shoole aganna albaanni jeefamasi lede xawisino.
Konni latishshinni woyyaawino rosicho adhatenni Atoote qooxeessira hananfoonni loosino togonni xibbuunni 97% jeefaminota egensiisino. Konni latishshi gatino loosi kuulunna mucci assate loossa calla ikkansa kulanno. Konni loosira qoteho Piyaassu qooxeessira qooxeessu poolisete xaawubbara dagoomu beeqqonni loosantanni noota kalaa Taariku xawise; kunino dagoomu keerenna hobbaate agarate widoonni noo kaa’lo luphiima ikkase coyi’rino.
Xaphoomunni Hawaasi quchumira loosantanni nooti shiimunni jawu geeshsha noo pirojektuwa dagoomaho uytanno horo jawa ikkase qummeessinohu kalaa Taariku; lawishshaho seesallichu kinchi ijaarshira loonsoonniti 15 Loote nooti seesallichu kinchi doogo qooxeessu dagara injiitinota safote latishsha ikkase coyi’re; dagoomu miinjunna dagoomittete xaadooshshe lifixinoha assa dandaanno gede assinoonnita xawisino. Woloottu haammata latishshu loossa noota kule; konni baalu loosinni konni albaanni daddalu loosi injiitinokki qooxeessubba daddalu loossara injiitinore ikkitino akati kalaqaminota xawisino.
Xaphoomunni pirojekte dagoomaho uytanni noo miinjunna dagoomittete horora ledote qansootu hobbaate agarate widoonni hala’lado qeecha afidhino. Jajjabba pirojektuwa quchumahonna gobbate gede jawa miinju bue ikka dandiitannotanna daa’’attote handaara halashshate jawa kaa’lo assitannota kullanni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
