Amaaru Qoqqowi haammatu turizimet jiro noo qoqqowaati. Aliyye ilaalli gobboomu paarke, Laalibalu kinna umme loonsoonni amma`note minna, Faasiledesi gashshootu mini, Xaanu garbanna giddosiinni hanqafe noo giddichooti turistete baychi giddo kullannireeti. Konne turistete baycho diru dirunkunni haammata gobbate giddonna gobbaydi turistooti daa’’attanno. Konninni, qoqqowunna turistete baychi qooxeessi daga babbaxxino garinni horaameeyye ikkitanni no.
Qoqqowu turizimete handaarinni sa`u boode dirra giddo Aliyye Itophiyi ragaanni kaino oli korkaatinni qiidatenni qoqqowoho daa’’attanno turistooti kiiro ajjanni dagginoti qaangannite. Konni kaiminni, qoqqowu handaarunni afi`ra hasiissannosi jiro diafi`rino. Muli yanna giddo qooxeessaho noo keerenna hobbaate harunse turizimete handaari kakka’’anni noota qoqqowunni afi’inoonni mashalaqqe kultanno. Konnira qoqqowu widira higge turistete daa’’ato lexxitanni noota qummeessanno.
Qoqqowu turizimete baycho egensiisatenni daa’’ataasinu wodana goshooshate widoonni haammata looso loosanni noota Amaaru Qoqqowi Budunna Turizimete Biiro Layinki Sooreessi Kalaa Abbay Mengiste coy`rino. Qoqqowu gobbate deerrinni haammata turistete baychi noowa ikkinota Kalaa Abbay kule; qoqqowoho albi yannara noohu keerunna hobbaatu qarri ledo noorichi qoqqowo dagganno turistooti kiiro ajishinota qaagiissino. Qoqqowunniti keerunna ga`labbote hajo tenne yannara ga`labbi yitinota ikkitanno gede jawa looso loonsoonnihura turistootu (daa’’ataano) qoqqowo higge bobbakkanni noota xawisino.
Turizimete akati keere, ga`labbonna hobbaate hasi’rannota coyi`rinohu Kalaa Abbayi; 2015 baajeettete diro qoqqowoho turistootu baycho giddonna gobbaydi turistootira injaannoha assate qoqqowunnihu keerunna ga`labbote hajo ge`inota assate jawa looso loonsonnita egensiisino.
Olu gedensaani keeru noohura, turizimete millimmo assate dikkotenna egensiishshu looso loonse turizimete baycho giddonna gobbaydi turistooti daa’’attanno gede assate loonsoonni yiino layinki sooreessi Kalaa Abbay. 2015M.D qoqqowunnihu turizimete iilladimmanna babbaxxino baycho 13 miliyoone 505 kumi 717 giddonna gobbate daa’’ataano turistooti dagge daa’’attinota xawisino.
Laynki sooreesi xawishshi garinni, turistootu baychi hattono babbaxxino daa’’ataasini daa’’attannohu 9 miliyoone, 122 kume 700 gobbate giddo turistootu daa’’attanno gede mixo amandeenna, 13 miliyoone 484 kumi 435 ikkitannori daa’’attino. Gumulshu mixotenni aleenni ikkino korkaati qoqqowoho, keerunna hobbaatu dayno daafiraati.
Baxxinohunni, layinki bocu boci dirinni kayse sayikki bocu bici geeshsha qoqqowoho woyyaabbinoti turizimete millimmo leeltino. Qoqqowoho turistete baycho 103 kumi 138 gobbaydi daa’’ataasine daa’’atisiisate mixo amandeenna, 21 kumi 282 gobbaydi turistooti qoqqowo dagge daa’’attinota sooreessu xawisino. Baara widi turistooti kiiro babbaxxino raginni ajjanni daggino daafira mixote garinni gumula hoongirono, tini gumulo niri gumulo ledo heewinsiro luphi yitinota xawisino.
Kalaa Abbayi, eote widoonni 4 biliyoone birra turistootuwiinni afi`rate dandinoonnita egensiisino. Eo, owaantetenni, eote baatooshshinni, turistete baychinni, daa’’ataasinunni, Hoteellate hattono babbaxxitino owaantera baantoonni baatooshshinniti. Kalaa Abbayi xawishshinni, tayxe baajeettete diro, gobbate gido daa’’atasininni 4 biliyoone 721 miliyoone, 207 kume 73 birra; baara widi daa’’ataasininni 75 miliyoone, 419 kume 622 birra afi`noonni. Kuni gumulshi mixotenni la`niro ajinoha ikkirono nirihu ledo heewinsiro woyaawino gumaati yiino.
Xaphoomunni qoqqowoho baajeettete diro keerunna ga`labbo noo yannara assinoonni loosinni turizimete baycho daa’’ataasini giddonna gobbaydi turistootinni 3 biliyoone, 216 miliyoone 199 kume 429 birra eo afi`rate mixo amande, mixote aleenni 4 biliyoone 796 miliyoone, 695 birra eo afi`noonnita kulino.
Qoqqowoho turistete keeshsho seedisate widoonni amma`note, kalaqamunna budu baychonna qarqara ikkadu garinni egensiisate dandiisiisanno looso loonsanni hee`noonni yiinohu Laynki sooreessi, turizimete baycho ikkadu garinni egensiisa dandiiniro gobbate giddonna gobbaydi daa’’ataanote keeshsho seedisa dandiinannita xaawisino. Konninni horaammeeyye ikkate turistootu mixo amadde daggano gedee looso loonsanni hee`noonnita qummeessino.
Layinki Sooreessi xawishhsi garinni; qoqqowu widira dagganno turistootira injiitino owaante aate Hoteella, hobbaate agarsiisate looso loosa hasiissano. Konni garinni, Hoteella injiitinota, woyyaabbino owaante uytanno gede assate turizimete baychi noo qooxeessira Hoteellate qixxaawo, owaante aate gari woyyaawinoha ikkanno gede jawa wo`naalsha assinanni keeshshinoonni. Albillichono, daa’’ataanote aana iillanno qarra, mooranna turistoota koffi assitanno assootubba kalaqantannokki gede assate ga`labbote bissanni ledo qinaambe loosatenni woyyaawino looso kalanqoonni.
Kalaa Abbay, xaano ikkiro qoqqowoho kalaqamino oli gobbaydi turistooti aana xiiwo kalaqinota kule; konni korkaatinni mixote garinni daa’’ataano goshoosha didandiinoonni. Konninni, keere abbanna egensiisate loosi kaajje sufa noosita leellishanno. Gobbate giddo turizime kaajjite suffanno gede faasho kalanqe loonsanni he`noonnita xawise; haaru diri baajettenni umi bocu bocinni hananfe jawaante loonsanni hee`noonnita qummeessino.
Kalaa Abbay, “Turizimete handaari gobbate giddo miinja woyyeessate mitte heelliichooti; loosu kaayyo kalaqate, Investimente halashshate, jawa jiro noo handaaraati” yiino. Turizime miinju handaraati yinanni woyte giwirinnu, laashshshaanonna shiilote handaarranni sufino handaaraati. Konni handaarinni loosu kaayyo kalaqate miinja lossate illachiinshe loonsanni gede turizimete handaari widoonnino turizmimete baycho halashshatenninna latisatenni Donna agaratenni turizimetenni afi`nanni jiro luphi assate qara mixo amande loonsanni hee`noonnita qummeessino.
Qoqqowu turizimete handaarira uyno illachi aana babbaxxitino foonqe heedhurono; qoqqowu aana Hoteelete Investimente hala`litanno gede faasho worre loonsanni hee`noonni. Xaa geeshsha noo garinni haaruudde Hoteella ijaarantanno gede, albi Hoteella woyyeessate, turizimete baychi latanno gede assate hananfoonni loosi kaajje sufanni noota kule; konne kaajjinshe sufisate dandiisiissanno loossa loosantanni noota egensiisino.
Wole widoonni, qoqqowoho Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy kakkayshshinni Gebeta gobbate Gorgori pirojekte ijaarsha harinsanni hee`noonniti anfoonnite. Pirojektete aana qoqqowu loosanni noo loosinna pirojekte qoqqowoho haadhe daggino kaayyo togo yaanni coyi`rino Laynki sooreessi. “Gorgoru pirojekte mitte turistootu dagge daa’’attanno baychooti; Gorgoru Gondarete, Bahirdaaretenna Xaanu garbira muli xeertinyi aana nooha ikkanna; turizimete handaarira addintanni injiinoho.
Alba Xaanu garbi Gedaamenna Xaanu garba daa’’attano turistooti hakko Gorgoru aana keeshsho assitannota qaagiissinohu Laynki sooreessi; albihu Gondarete gashshootu minenna amma`note minna daa’’attanno turistooti daa’’atonsa gedenoonni gangalattannonna fooliishshidhanno baychi konne Gorgoru baychooti’’ yiino.
Baychu injiinoho; kalaqamunni biifinoho; ikkollana, konni albaanni garunni loonsoonnikkita kule; xa Federaalete mootimmanni harinsanni hee`noonnihu Gebeta gobbate pirojekte Xaphoomu Ministirichi borro mininna qoqqowu pirezidaantete widoonni komite uurrinse ijaarranni hee`noonnitanna ijaaru goofanno woyte daa’’ataanote fano assinannita qummeessino.
Xaa geeshsha tenne pirojkete aana noou qoqqowu dilali shiima ikkinota xawisinohu Kalaa Abbay, muli yanna giddo jeefeenna fano assiniro qoqqowaho turizttee baycho ikke haammata daa’’ataano goshooshannotanna dhuka ikkannota egensiisno. Daa’’atasinu wole baycho daa’’attu gedensaanni dagge fooliishshidhanno baychi keeshshonsa seedisanno jawa baycho ikkannota qummeessino.
Pirojekte hallanyu handara Hoteeletenni, Rizoortetenni, Loojetenna labbanno loossanni bobbahate injiitino doogo kalaqannota coyi`rinohu sooreessu; tenne Investimente jawaachishate qoqqowu jawa kaa`lo assanni noota xawisino.
Turizimtete baychi hallanyu handaari widoonni qansootaho uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqanno gari noota xawise; konni widoonni loonsanni loossa kaajjinshe sunfannita xawinsoonni. Sooreesu yaatto garinni, qoqqowunnihu turistete baychi kalaqamunna amma`note baychooti. Amma`note baycho ikkinoha qarqaraho noo daga garunni latissannoha ikkana; mootimmanno jawa illacha tugge loossani no yiino.
Budunna kalaqamu hattono babbaxxitino Donna agaratenna latisate widoonni loosu kaajje sufanni no. Kalqamu baycho irsha loosi’ratenna saadate sagalera yite daga maxartanni gawajjo iillishshanni no. Konne gargaratenna qooxeesu daga konni handaarinni horaameeyye ikkitanno gede assate hegersine loonsannita xawisino.
2015 baajettete diri goofanni no. Diroho amandoonniha mixote looso garunni tantanne laafanna kaajjado midaado bande qaafonna gade adhate looso loonsannita Kalaa Abbay buuxisino. Qoqqowoho 2016M.D Woxawaajje agani giddo budunna amma`note ayyaana harinsanni yanna ikkanna; konne egensiisate looso xaanni hananfe loonsannita qummeessino.
Ayyaanna budinsa hornya agadhite iibbino garinni ayirrisate halashshine loonsanni. Ayirrinsanni ragi ayyaanaho dagganno daa’’ataasini wodana kassi assate looso qoqqowu illachiishe loosannota coyi`rino. Konne diro afi`noonni gadinni daanno diro keerunna hobbaatu dayro, turizimete injiino looso kalanqannitanna ikkado eo afi`nannita egensiisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
