Itophiyaho haammata gobboomu paarkuwa afantanno. Kuri paarkuwa mereerinni Sidaamu qoqqowi mootimmara Lokka Abbaayyu woradira afantannoti Lokka Abbaayyu paarke mittete. Tini Paarke Sidaami qoqqowira noo callite paarkeeti. Paarke qoqqowu qaru quchumi Hawaasinni 73km xeertinyira afantanno. Lokka Abbaayyu Woradi Hanxaxxe quchuminni 13km aana xeertidhe afantanno. Qoleno, Itophiyunna Afiriku quchuma ikkino Addis Ababunni 348km xeertinyi aana leeltanno. Xaphoomunni paarkete hala`linyi 500km iskuweere ikkannota tajubba kultanno.
Paarke bayriidi Soojjaati Afiriki xeichi (Great East African Rifty Vally) mereero noohura, halallite diilallote gade leeltannose. Arbamincete gaangaawira hee`rannohu Abbaayyu garbino tenne Lokka Abbaayyu Paarke bisooti. Bilaattenna Gidaawo laginna Koollu lagga yinanniri paarkete gaangaawira afantanno daafira tini paarke duuchu dani lubbuwa heedhanno gede assitino. Paarkete danni Sidaamu daga callate ledo xaadanno daafira, mitto Afoo calla coyidhanno daga mereero afamase baxxitinota assitannose. Paarkeete qooxeessira noo manni kiironsano 43 kume ikkitanno teessaano afantanno. Wole gosa danni ledo horontanni dixaaddanno.
Tini paarke 2003M.D gobboomu Paarke ikkite xintantino. Paarke Sidaamu daga giddo hee`rasenni qarqaraho noo daga duucha baatto loosidhenna saada ceidhe galtannori shoolu ragi manni teesino baychooti. Tenne Paarke mootimma gobbomunnita assate konne manna fushshite hasaawisatenninna dagano horaameeyye ikkitanno gede assate faasho worreenna sumimme kalanqe uurrinsoonni paarkeeti.
Paarke giddoseenni amaddino Saada
Kalaa Zinnawu Fikre yaamamanno. Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Lokka Abbaayyu Woradira Irshunna Kalaqamu Jiro Borro mine Turizimetenna Baattote Shiilo Loosu Harinshora qineessaanchoho. Lokka Abbaayyu Gobboomu Paarke xaa yannara nooha xaphoomu raga lainohunni isi ledo assinoonni hasaawi aana xawisanni; Paarke Soojjaati Afiriki xeichi mereero afantanno daafira giddoseenni Abbaayyu garbi, Bilaattenna Gidaawu lagga, qoleno tonnu ale ikkitanno iibballicho amadasenni haammata buubbanno ceate daninna uulla hadhanno saada heedhanno gede korkaata ikkitino yiino.
Uulla hadhanno saada lainohunni lawishshaho; Doobbiichu, Dagunchu, Galashshu Geedimu, Wee`niichu, Bullichi, Manchaamenna woloottano afantanno. Qoleno tenne yannara ba’anni noo Hiyyeeyyeno tenne paarke giddo afantanno. Hakkiinni sae gobbankera Itophiyaho calla afantannoti 23 dani ceate sirchino haammatte tenne paarke giddo afantanno. Tini duuchu dani cea tenne paarke giddo 73 sirchi nooha ikkanna; kalqete duuchu dani ceate sircho daa’’attara hasidhanno da’’ataasine goshooshate jawa qeecha afidhinota buuxisino.
Wolu tenne paarke giddo noorichi, tonne ikkitanno iibballichote way buicho noo daafira albillicho paarke garunni latinsiro, Hoteella ijaarriro gangalatate turistootu dagge fooliishshidhanno baycho ikke owaante aanno. Tenne paarke giddo nooti saada turistoota goshooshatenni sa`e addi addi xiinxallo loossanno fullahaanorano jawa horo uytanno. Abbaayyu garbi aana jalbu owaante hanafisiinsseemmero kuni baychi Investimentete noo doorshano leellishanno. Kuni turistoota goshooshanno paarkete baychinna kalaqamu elto Lokka Abbaayyu paarke giddo haammatte heedhanno.
Kalaa Zinnawu xawishshi garinni; Paarke turizimete owaantenni sa`e qooxeessu wedellira loosu kaayyono kalaqqino. Paarkete giddo 54 ikkitnno wedelli uurrinshunni qaxarante loossanni noo; Albillichono tenne paarke garunni latinsiro addi addi Hoteellanna Loojja ijaarriro qooxessunni sa`e gobbate jawa miinju bue ikka dandiitannota huwachishino.
Paarkete aana reqecci yee noo qarri
Lokka Abbaayyu gobboomu paarke gobbate deerrinnino ikko qoqqowoho hattono qooxessu dagara uytannoti horo jawate. Ikkollana, tenne yannara tini paarke haammatu qarri aana reqecci yite noota Kalaa Zinnawu Fiqire huwachishino. Umihunni, haammatu turistooti dagge daa’’attanno gede assaannohu xintu latishshi hakkuno, doogo, way, caabbichunna wolootu owaante uytanno uurrinshuwa nookkihura baychu geeshsha dagge daa’’attanno turistooti dino yaa dandiinanni. Baxxinohunni, boode ikkitinori gobbate giddo turisoota calla agurranna baara widi turiste xaa geeshsha daa’’attinoti nookkita Kalaa Zinnawu qummeessino.
Paarke tenne xintini yannara qarqaraho baatto loosi’re galino manna wole baycho soorrine uynanni`ne yine paarkete qooxeessinni ka`anno gede assini gedensaanni wole baycho riqimbe diuynoonnisa. Konnira, tini daga xaa yannara paarkete giddo addi addi qarra kalaqqanni afantanno. Kunino, paarkete giddo noo haqqa dolte diqillo (kasale) qixxeessatenni, qolteno giddo noo saada shaatenni mitiimma kalaqanni no. Paarkete giddo gallanni mine mi`nite noo mannino xaano giddonni fultinokkihura paarke qarru aana reqecci yitinota Kalaa Zinnawu buuxisino.
Hakkiinnino sae paarke agartara worroonnirino addi addi yannara paarkete aana gawajjo kalaqqanni nootano kulino. Paarkete gaangaawano huxxunni huxxine bandoonnikkihura akkimale qarra kalaqanni no. Qarqaru daga irshu baatto halashshi’rate noonsa hasattonni kainohunni baatto horratenni mitiimma kalaqqanni no. Wolu qarri kayinni, Paarket giddo noo saada agganno waa giddo hoogatenni olluu paarke widira higge darantanni no. Saada waa agganno gede injeessine bale uummoonniti nookkihura waa hasidhanni Arbamincete paarke widira higge e`anno. Hakkira e`annoti dubbu saada wirro tenne paarke widirano duuchu didagganno; haakkaanni gattannota Kalaa Zinnawu xawisino.
Mootimmano tenne paarke xintini yannara dagate assineemmo yite e`inoha qaale wonsha hoogatenni kaino korkaatinni dagano koffeenyu giddoea e`ino. Qaensanni darantinori, oosonsa tantanne loosu kaayyo kalanqanni yine qaale e`nonnohano wonsha hoogasenni aarantino daga wirro paarkete giddo e`e dubbo dolte haqqe seerimale daddalaanora hirtanno; paarke agartannore waajjishiisha, giira qasa, seerimale mine mina tenne yannara paarkete aana qarra kalaqqanni noo mitiimmaati. Tini mitiimma paarkete aana jawa gawajjo abbitanni no.
Wolu kayinni, tini paarke woradaho noo dagara, qoqqowoho, gobboomu deerrinnino horo abbitanno gede assine mixo amande loonsanni hee`noonnikkitano kalaa Zinnawu xawisino. Ledeno, gobbate giddorinna baara widii turistooti dagge keeshshitannohu addi addi Hoteellanna Looje hooga mitto qarraati. Boode ikkitinori gobbate giddo turistooti nafa dagge hosse fooliishshidhanno baychi nookkita Zinnawu xawisino.
Albillicho Paarkete aana noo qarra hegersitino doogonni tirate seerimale doogonni dubbo dolte haqqenna diqillo (kasale) loossannore, Paarke agarte heedhe baatto horritannore qoleno babbaxxitino jaddo loossannore dagate ledo halamme harunsine fushshine buuxo assini gedensaanni xaphoomunni lamala ikkitanno jaddaasini aana qorichishate qaafo adhinoonnitano Kalaa Zinnawu buuxisino.
Lokka Abbaayyu Paarke gobboomu paarke ikkitanna, mule harunsonna qorqorto assitannori Sidaamu Qoqqowi Budu, Turizimenna Ispoortete Biiro ikkitinota buuxisinohu Kalaa Zinnaw; ikkollana, Budu, Turizimenna Ispoortete Biiro harunsote aana foonqe nooseta qummeessino. Biiro, hedeweelcho paarkete aana qarru kalaqamiro calla ogeeyye sokkanno ikkinninna yanna yanna agarte towaanyonna harunso assitannokkita xawisino. Leeltanni noo foonqe taashshate woradu Borrote mini Qoqqowu Budu, Turizimenna Ispoortete Biiro ledo hasaawa assinanni hee`noonni daafira albillicho qarru tidhamanno yee ammaneemmo yiino.
Tenne paarke gobboomu deerrinni illachiinshe loonsiro qoqqowunni sa`e gobbateno jawa turizimetenna wedellaho loosu kaayyo kalaqqanno daafira, Paarkete albillicho hasiissannoha xintu latishsha, yaano doogo, caabbicho, waa, turistootu keeshsho assitanno Hoteellanna Loojja, hattono paarkete giddo loossannore mannu wolqa lende latinsiro jawa horo uytanno.
Konnira, woradu borrote minino umisi dilaala fulanni no. Konni garinni, Qoqqowu biirono uminsa qeecha fula hasiissannonsa. Qoqqowu mootimma gobbate deerrinni tenne yannara loonsanni hee`noonni jajjabba pirojeiktuwa giddo karsine mixo amande loonsanni gede xiiwo kalaqquro, jawa miinju bue ikkitannoti huluullo dinoote. Tenne paarke aana reqecci yite noo mitiimmubba tirate baalunku qoodasi fula hasiissanota sokkanke kawaanni qolle sayinseemmo.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ella 29, 2015 M.D
