Tiipete Bala

Manchi beetti heeshshote millimmo aana duuchanka coye nafarisinni diafi`ranno; roorenkanni mittu woluwiinni; woluno wolunniwi afi’rannori bacu coy hee`ranno; kalaqosinni callichu heera dandaannokki kalaqama ikkinohura. Kuni callichu hee’rate dandiinokki manchino babbaxxitino hasattosi wonshate minisinni fullanni owaatamannono.

Mootimmate deerrinnino ikko hallanya loosiisaanonni owaantensanni hagiidhitino loosaasine woy deerrikkinni woy dandiitto bikkinni assa hasiissannohere assootto yaatenni deerru lopho aa, damoozu lexxo assa hattono babbaxxino baraarsha aatenni jawaachishshara dandiitanno. Mannootu babbaxxitino base aana owaante afidheno owaantete baatooshshe baatate ledotenni adhitino owaantera hagiirrensa babbaxxitino doogonni xawissanno.

Kasseenyu deerrano xawisate akatoominna gade babbaxxannoha ikkanna; mitu mitu manni galatunni, danchu laooshshinni, togo ikkeemmero kuni ledameemmero yitanno hedo aatenni hattono ‘’tiipe’’ owaantete baatooshshi ledotenni ledote saante soqqaminonke manchira aatenni xawinsanni.

Tiipe woy angate suunqanni saante aanno manchi fajjo aana xintantannoha ikkirono eweli mayra yee tiipe aanno yaannohu kayinni baca tiro noosiha ikkanna aannohunna adhannohu laooshshi garinni la`nannihaati ikkannohu.

 Bacu manni tiipe aannohu babbaxxitino korkaattanni ikkirono baca yanna xaaddinnoeri mereerinni kayinni wolu manni aanna laino manchi mannu mayyaannoe yanno kaiminni aara dandaanno. Soqqamaanchu loosi hagiirsiiseennansa, noonsa jiro leellishate woy la“annosi manni mereero luphi yee leellateeti.

Baca yanna mannootu babbaxxitino assootubbara tiipe aate rosichi hee’rinsarono budu gede yinanni deerrinni aannonsahu Kaaffete, Restoraantetenna Hoteellate hattono labbino loosu handaarrara noo soqqamaanoraati. Halaale coyi`rate togoo bayichubba aana loossanno mannooti damoozinsa ajanna kokkete calla ikkannoha ikkasinni hattenne tiipe hexxo assiratenni loosu giddora e`anno soqqamaanono dihoogganno.

Tiipe uyitanno mannooti umisa korkaatta heedhunsarono eweli may korkaatinni aanno yaannohu kayinni ninke wodana huluullisannoha ikka hoogirono mite mite Kaaffete horaameeyyenna soqqamaano aana la`noommota beenkeemmo`ne.

Kawa ka`a dodante daafurte loosse abbitino jiro manna gawajjatenna wodaninsa yorto wonshate ikkikkinni qarraminoha buxicho kaa`late horonsidhanno mannooti haammataho. Hakko bikkinni qole noonsa woxe jironsa durimmansa seenne dogisiisate, affuwa baala fincitanni wodana ba`annorino wo`mitino. Tini addintanni laanfete.

Hay hoola! Mite mite mannu haammate afamanno bayichubbaranna Hoteellate rosicho ikkeennansa mitu soqqamaano mararenna afirino owaantenni kasseenyasi xawisate co`ichu wodaninni tiipe suuqqannonsa; wolootu kayinni jironsa leellishate konne assoote gumultanno. Martino Hoteellaranna Kaaffete xuma soqqaamaancho soqqantunsaro horonsidhinnohunni aleenni ikkitino tiipe suuqqe fultannoreno kiirre difullanni.

Aansannino roore baalunku manniti ille insa la`anno gede assitanno coyino no. Illachinsa afidhino owaantenni galatatenna jawaachishate ikkikkinni coyinsa baalu leellamateeti. Mittu afoomma manchi no. Galte noosihonna oosote annaati. Qaaqqimmankenni ayee woyteno gonxoommowiinni baqqi yineemmohu isinna galtesi kiphonni ikkanno hedeweelcho hala`ladote.

Ayee woyteno qole kiphonsa kaimi qole gashshaanni qaamattote birra ditugannoe yitanno qaxxaronniiti; kuni manchi mininni fulanno woyte kayinni wole manchooti. Isi aleenni birrenna jiro noosihu dino; Hoteellatenna Kaaffete giddono injiitinositeranna baxino beettora soqqamoottaehura yee baca woxe fincanni hosanno.

La`ella, kuni manchi minisira barbarenna zayite hidhanno birre dinoe yee cancamanni hosannoho; minisira hanqataho; do`nichaho. Togoo mannooti haammatu no; oosonsa wi`lishiishshanni wolootu illera lellamatenna shaqqadda lawate tiipenna wolootta owaantete baatooshshubba baatate balaxannonsahu noonsakki qelewamaanooti.

Soqqamaanote aanano gara ikkinokkinna ogimmate akatooma agartinokki coyibba leeltanno. Tiipe adhate yortanno woyte soorrantino saante gamba assite kashaarsitanni dagganno. Qoltanno birre shiima ikkituro qole martino widoonni gattanno. Addaho angansara iillanno damoozi shiima ikkara dandaanno. Ikkirono togoorenna labbino so’ro loosa hoogatenni ogimmansara noonsa amanamooshshenna ayirrinye leellishsho!

Ninkeno owaatamaanote tenne yineemmo; tiipe dureessa ikkanke leellinsheemmo woy meyaa beetto dogisiisate hattono mannu mereero luphi yine leellammeemmo doogo ikka dinose. Soqqamaanono ki`ne widoonni fultinoonnihu loosohootinna manna saalfachishatenninna xumme`nenni owaatamaanote wodana mooratenna tiipe adhate busultinanni busulle agurtinara seejjineemmo`ne!

Abbebech Maatewoos

 Bakkalcho  Ella 29, 2015 M.D