Abbebech Maatewoos
Manchi beetti baalanka coye assannohu yanna horonsi`reeti. Badhe gateno ikko balaxe, barrisi`reno ikko muddame duuchare gumulannohu yanna irki’reeti. Mitte mittenti millimmosino yannate kiiraanchinni safarantinote. Addaho yanna horonsi`nanni gari babbaxxo ikkinnina hiikku manchino yannate gobbaanni ikkara didandaanno. Baalunku ikkannohu yannatenniitina!
Yanna horonsi`ninnite gedeeti. Yanna garunni horonsi’ra baca afiranna tirfira guggushshanno. Wole widoonni kayinni yanna hu`na heeshshonke giddo bacu coy ba“annonke gede woy xe“annonke gede assanno. Mitu mitu manni diru goofanno woyte baqqi yaanno. “Ballo! Ballo! Konne diro horonsi’rummokkinni wolu haaru diri day” yaanno. Wolu qole aganu goofanno woyte baqqi yaanno. “Wocawaaro horonsi’rummokkinni Birru agani ei” yaanno. Mitu mitu kayinni lamala gooffanno woyte “Sambatu hiitto rahe iilli! Sambatu geeshsha maa loosummo?” yaanni gaabbanno.
Baqqi yii yiinosihunna woyyaawinohu qole hashsha daallasu aana goxara sa’’anno woyte “Maa loosanni hosummo, barru mittoreno loosummokkinni sai? Yaanno. La`ini! Heeshshonke giddo yanna gugguuffannohu horonsi`nummokkinniti. Gaabbineemmohu kayinni ikkitino saateraati. Konni ka`a kayinni haafa gede ba`anno yanna dino. Hunneemmoti, giirreemmo yanna dino. Hiitto? Yitiniro dawaro kuneeti.
Addaho ledote baatooshshe afi’ratto. Ledote yanna kayinni dino. Daafurittoro, dodamittoro, loosittoro woxu lophanno. Yannakki kayinni dihidhatto. Ayno yannakki dihirannohe. Isonni mitte xa`mo xa`meemmahe. Ati ikka hasi’ratto manchi yannasi haafa gede hu`nannoni? Togoonniiti yannasi horonsi`rannohu? Techo yannakki aana haa’riimattoha ikkiro iseno ga`a haa’riintannohe. Ayirrisittosero qole wirro ayirrissannohe. Xiinxallitanni woy looso loossanni noottoha ikkanno. Bilbilakki kiisekkinni fushshite haa’riimo la“atto woy jaallakki ledo haa’riimatto; godo`latto. Shiima yanna gedensaanni kayinni heeshsho umisenni haa’riintannohe. Mayra? Heeshsho mishoottohura yannakki diayirrisootto.
Mitto mancho duucha woyte Woshichu qarrisannosi. Kaameelasi oofanni day kiiro hordofannisi dutanno. Hiikki geeshsha hordofannosiro dianfoonni hordofesi kayinni dutanno. Ikkitino yannara olliichisi daye “Ane maala`lisannoehu ayee woyte kaameelu day kiiro hordofannonsa. Amadannoha lawannasi haafa yee hoodete dodanno. Hiitto asseeti xa hanni kaameela amadannohu. Haafa yee hordofanni duta calla massitanno? yiisi”. Woshichu ayiddi “Ane maala`lissannoeti dihordofasiiti. Kaameela amadiro maa assannosirooti” yee dawarisi.
Heeshshote giddo hordonfeemmonsari, dodammeemmo coyibba heeshshonke aana maano dileddinonke. Hanni maa leddinonke? Bilbilinke aana noo feesibuuke, tikitookenna woloottano heeshshonke aana maa leddunke? Jaallankeno dandiineemmokkita kultunke ikkinnina maa leddunke? Doyissinonke manni baxankera dandaanno; ikkollana, dandiineemmokkitaati kulannonkehu. Yannanke mulla ba`anni no. Macciishshineemmohunna la`neemmo coy heeshshonke aana ledanno gumi dino. Yanna mulla ba`u yaa kawooteeti.
Mayra? Yannankera ayirrinye diuyinoommo. Konni daafira balaxisiisa noohe coy egenni. Ate, widira qole fushshannohehu barru giddo lame woy mitto loosooti. Iso gudittokkinni wole hanaffooti. Ate badhera gatissinoti dikaayyokkiiti. Diino cee`makkiiti. Yannate horonsi’rakki garaati. Bayi’riidita ayimmakkinna ajuujakki seekkattohu mitto barra digoxoottowiinni ka“atto woyteeti. Xa hanaffeeti. Hanafa noohe.
Jems Alen yinanni borreessaanchi “Hasi’rattore diafiratto; ikkoottoreeti” yaanno. Ikka hanafa noohe. Hiitto asse yiittoero horo aannoherichira calla balaxo uy. Amma`nokkira balaxo uy. Hagiirrikki wo`ma ikkannohu Kaaliiqinniiti. Maatekkira balaxo uy. Daafurokki itattohu insa ledooti. Loosikkira balaxo uy. Gotti assannohehu isooti. Rosoho balaxo uy. Ajuujakki gumaho soorrattohu isinni callaati. Doogokki biifisanno coyira balaxo uy!
Hakkonni gedensaanni gangalatittorono biifannohe. Yanna`ya mulla ba`u diyaatto. Digaabbatto. Balaxo uyittoro ba`anno yanna diheedhannohe. Ati soorramino soorrama hoogi; jawaatte loosino loosa hoogi; woxe suuqi’rino fincite hunino yanna ha’rase diagurtanno. Ofolte sutoottore uurrite dirrisate qarramatto barri daanno. Haariintanna sa`ino yanna du`namino waati. Mamooteno diafi’rattose. Mamooteno diqolattose. Yanna culkaho. Culkunni qole dihaa’riimmanni rodoo`ya!
Heeshsho wo`naalate hedde heera aguri. Yanna ati uurroottowa uurrite diagartannohe. “Kume diro dihee`nanni! Mayra digoxatto” yee giddoyidikki kulahera dandaanno. Korkaatikkira togo yite kulisi “Garaho heeshsho uurritanno woyte ayno dihoolannohe. Kume diro goxatto. Xa hee’ratto diri shiima calla ikkara dandaanno. Kai baqqi yii” yiisi. Jawaatte loosi. Gaabbattokki gede yannakki garunni horonsi’ri. Techo goofimarchu barra ikkino gede heddanni wolqakki badhe qolittokkinni yannakki horonsi’ri. Beroo barri wirro didaanno saino. Ga`ano diaddaxxinanniho. Angakkira noohu techoo barraati jaala`ya! Techoora ammanami. Ga`a diateho. Goxoottohu techonni kai. Yannakkira waaga uy!!
Bakkalcho Ella 22, 2015
