Abrahaam Saamueel
Itophiyu Kalqete battala aana su`masenna baandeerase gotti assate kaa`litino ispoorte giddo atileetikise jawa qeecha afidhino. Kuni ispoortete dani kalqetenni jawaante uytanno/ Jawaachishshanno/ xagga (dooppiinge) horoonsi`rate korkaati dano giddo no. Itophiyu gobba atileetikisete heewonni konne jawaachishshanno xagga horoonsi`rate huluullo giddo e`ino. Itophiyuno konne qarra tirate sa`u dirrara haammata dancha looso loosino.
Jawaachishshanno (doppingete) xagga horoonsi`ratenni Itophiyuno xaa yannara danote giddo noohura hajo la`annonsa bissa sharrama noonsata qummeessinoonni. Noo qarri hala`lado ikkinohura, hajo la`annonsa bissa ledo torbine qarra tira doorshu nookki hajooti. Konne qarra tiratenna jawaachishshanno makimaanonna xagga qorqorate ”qarra hiitto assine gargarro” yaanno kaiminni Ella 17, 2015 M.D hajo la`annons bissa ledo hasaawa assinoonni.
Baalunku hajo la`annonsa bissa afantinowa amaalamishshu battala Atileetikisete Federeshiinenna Itophiyu “Tsere-dopping” Jawaachishanno Xagga Qorqorto Biiloonyi ledo jawaachishanno makimaanote jaddo lainohunni illaallishshu kaimu borro shiqqeenna hasaawa assinoonni. Shiqqino kaimu borronni jawaachishanno makimaanonna xagga (dooppinge), atileetikisete ispoorte wolootu ispoortete daninni roorenkanni reqecci yitinote. Kaimu borro shiqqenna hasaawa assini gedensaanni woyyaawino coyee kalaqate gumulloonni.
Ispoortenyootaho hoolloonnihu tonne ikkanno xagichi horote aana hosanni nooha ikkanna, “tenne songo gamba assate hasi`noommohu, muli gobba olluunniti Keeniyu wi`late aana noo daafiraati’’ yee Itophiyu Atileetikisete Federeshiine Aliidi Fayyimmate Ogeessa ikkinohu Dr Ayyaalew Xilahunihu hasaawaho shiqishino borro aana coy`rino.
Dr Ayyaalew, atileetikisete ikkadu gumi borreesamanni nooha ikkirono; jawaachishshanno makimaanonna xagga jawa danote yaaddo ikkitinohura dagganni noota danote yaaddo galchate hala`ladunni sharrama hasiissannota qaagiissino. Xagga hiratenna atileetootu horoonsidhanno gede assatenni ispoortenyootunna manaajerootu, qoleno ogimmate akatooma ayirrissannokkiri fayyimmate ogeeyye hattono fayyimmate uurrinshuwa jawa qeecha afidhinohura qarra tirate rakko ikkinota huwachishino.
Itophiyu maanajere agurranna baara widi qansooti hoolannonsahu nookkiha xagga xawoho hirtanninna ispoortenyoota dogganni albisaano ikkite noohura, hajo la`annonsa bissa konne qarra tirate buusante sharrama noonsata qummeessino.
Ledote borro shiqishinohu Itophiyu Jawaachishshanno Makimaano Biiloonyi Dayrekitoreete kalaa Mekkonnini Yidersallihu, jawaachishanno makimaano (doopinge), “qansootinke aana tiiu qarra kalaqanni no” yee huwachishino. Biiloonyu, jawaachishanno makimaano buuxonna qorqorto kalqete deerrinni kaajje daanni noota kule, qroqrtote aana halashshine looso loonsanni hee`noonnita egensiisino. Kalqete jawaachishanno makimaano xagga qorqorto biiloonyi Itophiyu qorqortosi kaajjishe sufa noosi yee qaagiissinota coyrino.
Atileetootu qorichinshanna seeda doogo ha`ra dandiitannokki daafira, buuxote loosi sufanna hajo la`annonsa bissa halama noonsata qaagiissino. Konni kaiminni, biiloonyu 34 ikkitanno battala qixxeesse shiimammaaddanna albu albunni uynanni qajeelsha aatenni 3425 ikkitanno hajo la`annonsa bissa beeqqaano ikkitanno gede assate miliyoonete kiirranni dagoomira huwanyo kalaqa dandiinoonnita qummeessino.
Biiloonyu baajeettete diro 657 ikkitanno ispoortenyootira buuxu assinoha ikkanna, reqeccote xiinxallono assino. Reqeccote kikkishshu xiinxallo assinoonnite aana atileetikksete ispoortenyooti umi deerrinni doopingete reqecci yitinota leellishanno. Assinoonni buuxonni, 7 seera sa`inorenna doopingete xagga horoonsidhino ispoortenyooti nota egensiisino. Buuxo gooffuronna seeru harinsho jeeffu gedensaanni atileetikisete su`ma faajje assinannita xawisino.
Seera sa`ino ispoorteyooti giddo 70% anga xibbunni Chaanu gobbara harinsoonni heewo giddo ikkinota qummeessino. Jawaachishanno makimaano horoonsidheenna iillinoonni ispportenyooti gashshootu qoricha aate sae, jaddotenni xa`mantannota egensiinsoonni.
Itophiyu Atileetiksete Federeshiine Jawaachishshanno Makimaanonna Xagichi Qorqorto Biiloonyi ledo ikkatenni harissinoti hasaawu battala lamala uurrinshu bixxillubba xawisatenni jeefisamino. Konni kaminni, hajo la`annonsa bissa ledo halamatenni loosa; seerimalete doogonni doopingete makimaanonna xagga hirtannonna atileetiksootu horoonsidhanno gede assitanno jaddaasine halamme sharramma; seeru hundaanni dagganno gede assa; atileetoota seeru doogonni Itophiyunni haadhe kalqete aana heewisananno gede assitannorenna miinjunni horaameeyye ikkitanno doogo qineessitanno atileetiksete riqiwamaano jawaachishanna konni aleenni seerimalete doogonni gobba gawajjanno looso loossanno atileetikisete riqiwamaano reqecci assa, Itophiyu Atileetikste Federshiine atileetiksete latishshi woyyaabbino doogonni mixo gumulanno gede assa, Itophiyu Jawaachishanno Makimaanonna Xaggate Biiloonyi konni ale loososi ikkadimmatenni loosanno gede xiiwo assate dilaalansa fultanno gede sumimme assinoonni.
Bakkalcho Ella 22, 2015
