Muli yaana kawa seedu xeertinyinni Memi (Tiraaki) heewo kalqete aana ajjayi daase xeertinyu beeddakko ikkitino atileetooti aana kalaqino qeechi xabbe leellitino. Konni korkaatinnino haammata tiraakete atileetooti yannantenni albansa doogote aani heewowa qolate gadachantino. Kunino Itophiyunna Keeniyu gedee gobbuwa kalqoomu tiraakete heewora noonsa guma qiissate widoonni jawa qeecha kalaqasi duuchu ammanannote. Kunino oliimpiketenna kalqoomu shaampiyoona labbanno heewubbara leellinoho. Kawiinni sainohunni seeda xeerto baxxinohunni 5 nna 10 kumi meetire heewubbara oliimpikete giddonni fushshe hunate jifo iillitinonsate coyidhanni keeshshansa anfoonnite.
Muli yannara Ameerikunni macciishshinoonni odoo kayinni tiraakete heewubba kakkayissanno yine hexxo tungoonni. Tiraakete heewubba dhaggenni jawa baraarsha afisiisannohu Giraandi Silaami (Grand Slam) heewo albiidinke Dotteessi aganinni Ameerikaho hanafantannota faajje assinoonni.
Tini heewo muli yannubba gedensoonni heewote kiiro anjenni kainohunni qiidanni keeshshitinota tiraakete heewo kakkayissanno yine agarrannita ikkitanna, sa’u yannara shoole hige oliimpikete qeelaancho ikkino atileetichi Maykil Jonseninni xintantinote.
Tini ‘’Track Grand Slam’’ heewo Oroppu diru kiironni daanno Dotteessa 2025 tiraaketenna halallu heewo gamba assite harisantannota egensiinsoonni.
Heewo gatamarroonnihu tiraakete hettisamaano atileetooti leellatanno gedenna irko assannonsaha afidhanno gede kaa’late ikkanna, shoolu dirinni mitte hinge harinsanni oliimpikera gurchotenni ‘’Grand Slam Track’’te liige dirunni shoole hinge harinsanni. Kunino jajabbaanna atileetooti marro marro higge hettisantannonna babbaxxitino kaayyubba afidhanno kaayyo fananno yine ammannoonni.
Heewo lamente koo/teenni 100 meetirenni kayise 5 kumi meetire geeshsha doddanno atileetooti heewote dirinni borreessiissino woyyaabbino yanna garinni koyisante woy massagaanonsa widoonni beeqqote kaayyo afidhanno gede kaa’litanno.
Itophiyu atileetitte Tsigge Gebreselaama tenne heewora balaxxe borreessamatenni umikki atileetitte ikkase egensiinsoonni. Hatto isente gede baalu tiraakete heewonni flute doogote heewo aana illachishshinorinna illachishate heddinori haammata beeddakko atileetootino tiraakete heewowa higganno yine agarranni.
Marro marro qolte tiraakete heewo kiiro ajjanni no qajeelsiisaanonna atileetootira tini heewo woyyaabbino kaayyo haadhe dagginota yitanni babbaxxitino ogeeyye hedonsa uyitino.
Xaphoomunni 96 atileetooti beeqqo assitannoti haaro Tiraaki Giraandi Silaami liige shoole giraandi silaami heewubbanni umikki diri 12.6 miliyoone doolaare baraarsha qixxeessase odeessinoonni. Mitte mittente heewora xaphishshunni 3 miliyoone doolaare shiqanno woxi baraarshaho shiqino.
Losianjelsete quchuma ofollaancho/ barcima assidhinoti tini tiraaki giraandi silaami heewo 30 miliyoone doolaare ali investimente heewote qixxaabbannota buuxisiissino.
Leetis reen yinanniti atileetiksete dagoomitte qooli sai Wocawaaro aganira fushshino mashalaqqe garinni heewo Losianjelesete; Jamayika Kingisteni nna Ingiliizete Berningihaam giddo Badheessu again lame lamalanna Onkoleessu aganinni lame harinsannita odeessinoonni.
Tiraaki giraandi silaami heewo atileetootu mitte heewo handaarinni shoole giraandi silaami liige qeelturo 400 kumi mAmeeriku doolaare afidhanno yinoonni. Mitte liigenni giraandi silaami baraarshi woxi 1kihu 100 kume Ameeriku doolaare, 2kihu 50 kume Ameeriku doolaare, 3kihu 30 kume Ameeriku doolaare, 4kihu 25 kume Ameeriku doolaare, 5kihu 20 kume Ameeriku doolaare, 6kihu 15 kume Ameeriku doolaare, 7kihu 12 kume 500 Ameeriku doolaare, 8kihu 10 kume Ameeriku doolaare ikkannota mashalaqqubba xawissino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
