Abrahaam Saamueel
Kalqete gaangaawira afantanno isiliminnu ama`no harunsitanno ammanaano iibbishshe ayirrissanno amma`no mereero mittu Iid Al- Adaha ayyaanati. Konne ayyaana ayirrisate korkaata ikkinohu “Iid Al- Adaha” dhagge Masalaanchu Ibirihaam beettosi Allahra kakkalo assate assino gumulonna kakkaloote shiqishinohu qaaqqisi leellishino hajajamate amuraateeti. Masalaanchu Ibirhaami Allahhu shaqqadu manchi 120 diro ilaweello ikki gedensaanni bayra beettosi Isimaaeeli geedhimmate yannara Allah fajjosinni uynosi.
Bayrid galtesi Saara qaaqqo iltu yanna, “Allah`ya ane riqiwannoha qaaqqo uyie” yite huuccatto assidhino. Konni kaiminni, Ibirahiimi ooso ilara Saara faajjitenna Hajjira, woy /Aggaari/ yinanni beetto adhi yitino. Hajjira /Aggaari/ Isimaaeli yinanni beetto iltu. Kuni qaaqqi Allah fajjonni Makkaho lophanno gede assinoonni daafira, Ibirihaam /Abrahaam/ Hajjara /Aggaara/ na Isimaeeli Arawete quchumira massinsa. Isimaaeeli lophi gedensaanni Allah, Ibirahiimira, “Qaaqqokkii kakkalattoera’ hajajoommohe” yee ajuujatenni kulisi. Konnira, Ibirahiimi ajuujatenni lainoha sammi yee disaino.
Quraanu togo yaanno, “isi ledo loosoho iilli gedensaanni’’ beetto`ya ani haaqqetenni gorrannahe leellishinoena hanni atino konne coyee lai” yiisi. Isimaeeli,“mayi leellanni noohe? yiisi Annisi. “Beettuno” Anna`ya ! hajajamoottoha gumuli yaanni qolisi. / suretu, sofaat, 102). Annunna beettu tenne doogonni Allahinni sa`ino hajajo gumulate ka`u. Masalaalchu Isimaaeeli qaaqqosi kakkalara hajanjoonnihu Arefaati yinanni baattowiinni fafinokki baycho ikkinohura hakkira harinsho hanaffu. Doogonsa aana kaayinni ibiliisa yinanni sheexaani manna lawe jifinonsa. Sase hige doogo fule, me’’e diro keeshshite afi`rootto beetto kakkalate dimararsannohe? yaanni ati gowwitooti yee yekkeeramisi.
Masaalaanchu Ibirahiimi Allah yiinosi hajajo agadhate dihuluullamino, kincho uullanni kaayise, “uusubbillahi, miini sheyxani rajji” yaanni sheexaane kinchunni gani. Masalaalnchu Ibirahiimi noosiha mitto beetto Isimaeeli, gorrara kari. Beettuno mittore moromikkinni baattote aana goxi. Masalaalnchu Ibirahiimi beettosi gorrara kare bise kaayise he’reenna, bise gorra gibbusi. Ibirahiimi wirro bise gamaxi. Ikkollana, horontanni duma ikkitu. Isimaaeelira kayinni ikkanni noo coyi dieinosi. Annisi rahe gorrinosikki daafira dhaggeefatanni, “Abbaayye! anna ikkootto daafira mararteeti rakke gorra hoogoottohu; hanni ille`ya hoccunni dibbe gorrie” yee annaho kuli.
Konne mereero iiminni huuro daggu; Allah soqqamaanchi, “Ibirahiimi baayra ikkakki leellishootto; qaaqqo gorrra aguri” yee lallawi. Qaaqqu baycho gannatetenni abbino gerecho gorri; qaqqo minira haadhe hari” yee kulisi. Konni kaiminni gerecho gorrini. Ibirahiiminna isimaaeeli Makku quchumira higgu. Annunna beettu Allahira hajajantino barri hakku Iid Al Adaha ayyaana ayirrinsanni barra ikke ayirrisamanno gede gumulloonni. Isimaeeli kakkalamara shiqinshoonni assooti qole ayyaanu barra gorrinanni saada, gaala, hando “Uduhiyya” yinanni. Tenne dhagge kaima assine Iid Al Adaha ayyaana ayirrinsanni.
Kuni ayyaani kakkallanni gorrote ayyaanaati. Baxxinohunni, haaji huuccatto huucci`ranno manchi konne barra saada gorra noosi. Wolootu amma`note harunsanono dhukinsa fajji garinni ayyaana saayissanno. Iid Al Adaha ayyanira mittu manchi gorranno saada giddo gamalla adhanno. Gatinoha fiixaho, firaho wole dhuku noonsaikki dagara beehanno. Konni daafira Arafu ayyaani musiliimete amma`no haruunsaano widoonni jawa baycho afi`rino.
Amma`note garinni, Arafaho yaa Arawete afiinni “afino” yaate. Tini dhagge noote. Addaaminna Heewani woy Ademinna Hawi gannatetenni uullate widira dirritu yannara seeda diro ba`e keeshshitino. Seeda yannara ba`e keeshshitu gedensaanni hasante Saudi Arebiyaho noo Arafu aana xaaddu. Hakko, “Arefitku, areftiku” yitu. “Afummohe, afummahe”yaate. Tenne dhagge qaagate yine Arafu ayyaana ayirrisa hananfoonni. Kuni, bezulohajira honsikki barra ayirrinsanni ayyaanaati.
Gobbanke Itophiyu balaxxe isiliminnu amma`no adhitino gobba giddo mittete. Itophiyu Masalaanchi Mehaamedino haadhinotino tenne gobbaati. Itophiyaho umo asse Muaazi (azaani assannoha) woy solaati woshshatto shiqishannoha BilaAl Iibini Rabahim Itophiyu qansichaati. Masalaancho Mehaamedi (seawe) wosinna haare gashshinohu nugusichu Nejaashi isiliminnu ama`noo aana jawa baycho afi`rino. Mehameedi Al yinannihu fullahaanchi (Dr) xawisanni, “Nugusichu Nejaashi, xaphoomunni habeshunni 23 ale ikkitanno Quraanete quwa, habeshootu afiinni 30 ale ikkannoha Quraanu quwi dirranno gede ledoteno, Masalaanchu Mehamedinni / Sawawe habeshootu ayirrinyi daafira yaannoha 27 ikkannoha Masalaasinete hadiise leellishate looso loosino..
Kalqe Iid Al Adaha hiittooni ayirrisanno? Kalqete gaangaawi musiliimete amma`no harunsaano widoonni iibbinshe ayirrinsanni ayyaanna mereero mittu Iid Al Adaha ayyaanaati. Iid Al Adaha /Arafu/ ayyaani garrote woy kakkalote ayyaana yine kullanni. Allahu shaqqadu manchi Ibirahiimi 120 dirira ilaweello ikke keeshshi gedensaanni Allah fajjeennasi labbaa beetto ilino. Beettisino Isimaeeli annisira hajajamannoho.
Masalaanchu Ibirahiimi hagiirrisi soodo, amma`nasi kaajjille jifanno coyi kalaqamisi. Lamalu diriha mitto beettosi kakkalate kaAliqi hajajo soyisi. Beettisi baxilli qarrisirono, hajajo kaAliqita ikkitinohura kakkalara Makkunni Arafu ilaAlra harino. Masalaalnchu Ibirahiimi beettosi kakkalara qixxaawanni hereenna, Isimaeeli riqiwinohu iiminni kakkalote ikkannohu gerechu dirrinsa. Ayyaanu barrino Iid Al Adaha /Arafu/ barraati yine diru dirunkunni ayirrisate korkaata ikkino.
Kalqete giddo Arafu ayyaana ayirrissanno gobba giddo mitte Hindete.
Hindete daga Hijiru diri kiironni 12 kinna 10ki barra ayirrisannohu Iid Al Adahu ayyaani “Bayiriidi Iid” yite woshhsitanno. Iid Kurbaani woy Kurbaaani Bayaraama yaatenni woshshitannota taje leellishanno. Masalaanchu Isimaaeeli kakkalote dooramanna hajajamate amuraate hedote giddo worte siito, bootto, gaala, woy wole gorrote fajjinoonni saada barraho gorritanno. Gorrinooni maala maatete, jaallatenna dhuka hooggino dagara sasewa taalo assite beekkanno.
Hindete daga ayyana amma`note amuraatinni sa`e maatete hornya kaajjishatenna gamba assate ayyaana assiteno adhitanno; ayyaanu korkaatinni maateno gamba yitanno. Kalqete deerrinni Arafu ayyaana ayirrinsanni amanyooti gobba gobbate giddo baxxanno. Idi Al Adaha /Arafu/ ayyaani Iidi Alfexirete gede agana la’’atenni diaarrinsanni.
Wole gobba Iidi Al Adaha ayirrissanno gobba Halantino Areawe Eemireteseeti. Tini gobba Iid Al Adaha /Arafu/ ayyaana ayirrisate sase hoodissino barrubba horoonsidhanno. Iid Al Adaha ayyaana balaxxe noo barra baxxino garinni ayirrissanno yannara su`ma “Arefa” yitu. Feeffatote barrinni hanaffe “Iid Mubareki” yitanni hagiirrunni sokkansa soorridhanno.
Qaaqquullu ayyanu uddanna udidhe biiffe Iid afansha olliinsara baraassanno. Amuwu kayinni, minensa Iid malaatinni biifissanno. Banxannitanna coommado sagale baxxino garinni maatete qixxeessinanni.
Turkete gobba umi Iid Al Adaha barra labballu baxxino amma`note amuraatinni masgiida soodo gutte hadhanno. Muli yanna kawa Turkete kakkalote shiqinshanniha woxenna saada dancha fajjo loosi uurrinshara uynanni. Turkete daga Iid Al Adaha yannara ayyaanaho ikkkitanno uddanna udidhe biiffe maatensa fiixa towaattanno. Woshshatto assite minensa koyissanno. Hattono, jirote dhuki noonsakki fiixira irko assitanno. Wedellu fiixinsawanna olliinsawa hadhanni hawalle keerunni iillishi`ne yaatenni angansa sunqitanni doytanno. Mitu mitu Turkete daga diru fajjonsano Iid Al Adaha daanno yannara fultanno.
Wole gobba kayinni kone ayyaana ayirrisannoti Morokote. Qoleno Gibitse, Tuniziyu, Itophiyu, Suudaanenna wolootuno haammatu Afirikunna kalqete gobbuwa Iid Al Adaha ayyaana musiliimete amma`no harunsaano widoonni baxxino garinni budinsa garinni halashshite qixxaabbe iibbishshe ayirrisanno.
Baalanti Itophiyu daga affinote. Itophiyaho isiliminnu amma`no harunsitanno daga soodo gutte, ayyaanu uddanna udidhenna biiffe masiigiidaho kumbuultara hadhanno. Hadhanno yannara dirante ikkinohura lowo gede biiffanno. Solootansa mittimmatenni kumbuultenna mittu ayyaani afiinni Allah galaxitanno; insa insaneewa mimmitu ledo dancha hexxonsa xawisse, wodaninni buriqno hagiirrinni mimmito kooyissanni ayirrisa rosantinote.
Doogote mimmiu ledo baxxitanno yannarano ayirrisantanni daggino doogo widira Allah galaxxatenni hadhanno. Kuni danchu amuraati noo ayyaani, wole amma`no harunsaanno widoonnino lowo gede danchu garinni baxillinni mimmito ayirrisatenni sae ollaaho garrote amuraate harinsanni yannara beeqqaano ikkkitanno. Maate gamba yite mittimatenni ayirrissanno. Noohu hooginohura beehanno. Olliinsa ledo woshshante mimmito kooyissano.
Qorophote yine garrote gedensaanni balanxe wole amma`note harunsaano, jalla, baxilaano, ollaa, woshshine kooyinseenna, baxillunni godo`lite, “Iid Mubareki” yite hadahnno. Daanno dirono keerunni iillashannonsa gede dancha halcho mimmitoho hAlchitanno. Kunino, Itophiyu amuraatinni ayirrisamanno.
Itophiyu Ayirrisame waajineenna heero!
“Iid Mubarek” yinoommo.
Bakkalcho Ella 22, 2015
