Abbebech Maatewoos
Yemakku dhaansa macciishshiteemmero… Yemakku gidigiddu xullo horonsi`ratenni minu ayiddi xaanxoonni kaartoonenni uduunne amade eanna la“anno. Yemakku, “Techo ma dani sagale haa`re dayikka?” yee hagiidhino; ikkollana, manchu galtesira leellishara xaaxantino kaartoone fananno woyte woshshaadote.
Yemakku masi; hakkawoyntenni gatira mare huuro gotti asse; “Konni gati giddo afantinanni saada! Yemakku woshshaado woshshaandanni hee`noonni`ne; woshshaado! Woshshaado!!” yaatenni dhaa`manno. Tenne huuro baqqeenyunni macciishshitino Lukkicho heeshshi yitinowiinni gotti yaatenni; “Yemma, ate mageeshsha yaachishannohero eannoe; kayinni kuni coy ane dila’’annoe qarrakki umikki dandii” yitannosi.
Hakkiinnino, Yemakku Gerecho afantanno base mare mini ayiddi woshshaado hidhe dayinota kulannose. Gerecho mishate illenni la`annisi; “Gatona yiie yemma maano kaa`lammahera didandeemma” yitusi. Minu giddo heedhanno saadanni gatinosihu mitto Bootootinka; yemma isono kaa`lo xa`mara noowa mare; “Woshshaado… woshshaado…Yemakku woshshaado haa`re day” yaannosi; Bootu maano dilawinosina oso`lanni “Yemma may kisinohe! Aneetiro gogi`ya nafa digawajjamanno; qarrakki dandii” yaatenni shorrannosi.
Yemakkuno lowo geeshsha aaraawe goowasi heeshshi yee baatto loosi`re galino manchita woshshaado callichisi sharramara minira higanno. Hakko barra hashshunni mannu baalu goxe noowa woshshaado luphiima huuro macciishshiishshu. Baatto loosi`re galinohu galte “qarrisannonke yemakki amadami yaatenni woshshaado xuruuranni haa`re harannokki gede hedde base shiqqanno. Yemakku farro labbeennase woshshaadotenni amadamino Hamashshiha afoosi amaddinonka.
Hamashshuno qasise. Baatto loosi`re galinohu rahotenni hosppittaale haa`re massannose; xagisidhuhu gedensaanni minira higganno. Olluu manni baalu daanni xa`ma hanafi, tenne mereero Lukkichu waco xagichohona gorrese yinanni. Lukkichono gorrantu. Rakke hurtarano Gerecho gorrinose yineenna barrubbate gedensaanni Gerechu gorrami.
Konne baala assinnose ikkinnina xissose kaajjitanni hadhu. Jeefoteno mancho reyitu. Wi`la daanno wosinirano Booto gorrine itinsi. Yemakku konne baala assoote hattee gidgiddu xullo widoonni la“anni noonka. Assootunnino lowo geeshsha dadilli. Macciishshama hooga, qarrinkera gutu mala hasi`ra hoogankenni mitto mittonkanni qarru umisi hunannonke.
Qarru lossanno! qarra`ne sharramme ikkinina xooqqinoonte
Heeshsho barru barrunkunni giddineemmo ilaalaati. Mitto gunde hagiidhineemmo woyte wolu magadamanno. Wole gunde fulleemmo woyte ayirrannohu qole agarannonke. Uurritannokki shetto noonke. Shetto kayinni danchate. Garihu dhukinke fulannohu kaajjado jifo ledo sharrammeemmo woyteeti.
Bacu manni albasiinni noo ilaali jawimma ikkinnina giddosi nooha Kaaliiqi wolqa diegennino. Manchi beetti ilaalu albasiinni danqaramanno woyte fullanni doogo hasirantenni roore aaraawa doodhanno. Korkaatuno aaraawa shotate. Hindiiddo du`na ayno egenninote. Ilaalu birxichira fushshitanno doogo afira kayinni ayirritanno. Kuni bareedda ikkino boodu manni loosooti. Hunkee, mundeenna hindiiddo du`na xa`manno. Bacu manni qole konne assa dihasi`ranno.
Waajjaanotenna egenno noonsakkireeti. Uminsa dhukinni Kaaliiqinsa wolqannino diammantannoreeti. Halchonsa duuchunku coy shota ikkansaraati. Heeshsho qole ilaalunni ilaalaho ikkinnina duucha yannara injiitinota dikkitino. Kalqe xa noo gottimmara iillitinohu qarru giddoonniiti. Qarru hee`ra hoogeemmero, mannu xaa geeshsha godu giddo hee`rannonkanni.
Caabbichu, kaameelu, irshu, horophilu, interneete, bilbilu, komipiitere, mininna duuchunku mannira horo aannori kalaqaminohu qarru korkaatinniiti. Manchi beetti qarrasi qeelate sharramanni techo co`ontanni addita ikkitino kalqe kalaqino. Ikkinohura, mitto barra qarri`nera galatu hasiisannosi diyitinakka?
Alba`neenni noo ilaali maati? Qarri`ne maati? Woxu hoongeeti? Loosu hoongeeti? Xissotenso araadote? Qarra`ne la`inanni doogo hiittoote? Ilaala`ne la`inannihuna hiikko garinniiti? Lossa`nera dayno baraarshi gedeetinso uurrissa`nera daggino jifo gedeeti la`inannihu? Umo’ne tenne xa`mo marro marro xa`me.
Tini doorshu hajooti; bacu manni qarrasi diinu gede asse la’’anno. Qarra`ne baxillaanchu gede assitine la`iniro kayinni kine addintanni bareeddate. Iso qeelate nabbabbinanni woyte, manna ma`litinanni woyte, ogimma qajeeltinanni woyte, daddaltinanni woyte, woxe suuqidhinanni woyte, huuccatto assidhinanni woyte co`ontanni wole manna ikkitinanni.
Wolootu woroonni heedhe aaraabbanno yannara ki`ne ilaalu birxichira iillitinanni. Iimaanni heedhine dancha diilallo foo`litinanni. Iimaanni heedhine wororritte la`inanni dancha gede boohaartinanni. Wolu qarri danqaramanno`ne woyteno didammaqqinanni. Wole furcho hassine qarra`ne qeeltinanni.
Wolootu seyoo calla kajjeeltanni doytooti
Lophattora dandaattoti callicho yanna Injoo noohekki, shettokki batidhinonna qaraartino jifo giddo uwatto yannaati. Mitte masissanno hedeweelcho kalaqantanno woyte fushshatto wolqanna dhuka qaagi. Heeshshote jifonnino tini wolqa baca eronni giddokki ofoltino.
Lopho hasi’rittoro giddoyidikki giirama hasiissannosi; soorro halchittoro coyikki milli yaa noosi; injoo hoogakki ledo, umikki ledo sharramatto heeshsho baxa hasiissannohe. Seeda yanna daallasu aana sayissanni, roore yanna gangalatunninna godowakki duushshate calla horonsidhanni, baca yanna haariimotennina godo`lete aana sayissanni, injoo dimbissahe geeshsha agartanni soorro quqquxamanna lopho yora jawaawurshaho.
Eewanni! Bareeda`ya…! Injookki sayisse uy; injookki kakkalo assi; agurte fuli; ayee woyteno injookki hunannonna guuqannohe akati giddora umokki eessi. Korkaatuno, umikkira yite lophokki doodhite egennite sheti; harinshokki e`eennahe waaga baati, qaraarannahe nafa umokki gatisi.
Ayno injeennasi gumaamo ikkinoha lawoonkehe. Seyote harinsho qaraartinotanna jiffannota ikka hooggeemmero baca gumaamo manna diafattonkanni. Ikkollana, dihattooti; seyoo bacu manni giwannota qaraartino jifo hagiirsiissanni shetissanno doogo doodhate jawaante xa`mitanno. Horo aannonna waagu noosi coye ikke hee`reenna ati kayinni injoo uynohekkihuranna yannakki adhinohura calla marro marro uurrissanni toltino yanna agarattoha ikkiro seeda doogo qaafattokkita huluullantooti.
Eewanni! Mu`ro lophate arrishshonna waa hasidhanno; ate lophorano injoo hooganna jifo wayinna arrishshote xawaabbi gede lowontanni gumaho. Injoo addintanni tashshi assitanno; fooliishsho noose hakko bikkinni kayinni ajishshanni, laafissanni, wolqiweelonna shotu garinni hiiqqamannoha assitanni dagganno. Lopho hasirattoha ikkiro jifo, shetto, mitiimma gadachoho.
Baxattokki looso loosakki shetto ikkihero baxatto looso afirate jawaantete gede horonsi’ri; horo aannohekki bayichira afamakki keerekki huniro base soorrirate hakkonne akata wolqate gede horonsi’ri. Xaa yannara nooehu ikkannoe; lopha dihasi’reemmo; techo afiranni noommo eo heeshsho`ya massagate lowontanni ikkadote yee injootenni coyi`ranno manchi dihee`ranno.
Korkaatuno, uullate aana noo akati umisinni konne yaate difajjannona. Barru tuqa qarru atewa shiqanni noohura ofolte la“attohunni ka`e ate aana iillikkinni hadhe sharrami; injookki lophokkira kakkalo assi. Ofoltenna goxxe abbatto jiro, gumu, seyoo nooyikkita wodanikki afino halaaleetina qarrikki aanaanni qaaffe qarrakkino qarrisse tenne heeshsho qeelate hashsha barra jawaantetenni noohe wolqa baalase badhe qolittokkinni horonsi’ri. Injookki iilla hasi’ratto dargira iillattokki gede hooltoonkehe!
Bakkalcho Ella 8, 2015 M.D
