Egennaamma xa`mi; duuchanka mishittokki macciishshi

Seejjo macciishshittoro baattooshshiweelo rosatto. Seejjo dimacciishsheemmo yiittoro kayinni baatooshshunni rosattota egenni. Baatooshshunni rosa kayinni daafursitannote; qoleno, aarsitanno. Busule ikkittoro mannaho iillinohunni rosatto, gowwa ikkittoro kayinni umikki aana iillanno woyte rosatto.

Leellinohere leellishi, leellinohekkire seekkite buuxi`ri. Seekkite huwatoottokkire rosiissooti. Qamasoottokkire mannaho koyissootti. Macciishshoottore baala ammantooti. Laittore baala uuyye’’e, coyi`roottore baala gumulle yitooti. Oottore hawi ikkinnina hasaabbooti. Gawalo laittokkinni galata batissooti. Barru leeshshi yiikkinni barru danchaho yitooti.

Illekki albillicho la`uro wodanikki saittota hedo. Ga`ara iillatto gede beroha habbooti. Harattowi ba’’annohekki gede dayoottowa de’ooti. Annuwikkiha dancha looso lawishsha assi`ri. Sayissino heeshshonni rosi ikkinnina galataanchonna bushiishaancho ikkitooti. Wolootu ikka noonsare egennatto woyte ati ikka nooheri ba“annohekki gede qorophi. Qoleno atino dhaggete alba noottota egenni.

Bunshe iibbitoonkehe, danchu coyino qiijajjishoonkehe. Bunshete wolqa heedhuhero danchu coyi`rano wolqa noohena assootikki doorshikki gumaatina wodanchi. Woxu dawarannohu woxu xa`mo callaatina duuchanka coye woxu afisiisannoe yite heddooti. Noosihura dodantooti, baraarshikkinna assootikki wolqakki bikkinni ikko ikkinnina wolqakkinni ajjooti. Buxichono ikkite liqiidhe baraarsha uytooti. Lowota mitiinsa hoogihero liqiidhooti. Ate qeecha gumulittoro gumulaminokkiha wolootu qeecha gumulinsa.

Dureessaho oso`litooti, buxichu wolqano sa`oonkehe, manniweelo manna dikkoottona manna gibbooti; giddooto giddaasincho xiibbe tuggooti dirrateno hasiisannohena. Laitto seenne baala baxate akatoomakki soorra hooggittoro galte adhitooti. Koyisamittokkinni amaalaancho ikkitooti. Woshshinoonnihekkiwa yee yitooti. Mootoonsituhekkinni massagaancho ikkitooti. Xe`ne nookki basera yannakki haafa gede huntooti. Mannu albakki la’’anni oso`lihero oso`lattoha hanqannohe woyte qole wi`lattoha ikkitooti. Coyekki bikkunni, qaalekki nyammetenni, huurokki ajishshe gumuli.

Ballicha yinannihekki gede leellinohekkire la“eemmo yitooti. Kakkacha yitannohekki gede macciishshantinohekki raare macciishsheemmo yitooti; gaggaadaamu yinannihekki gede wolqakki aleenni kaa`leemmo yitooti. Coy dieannosi yinannihekki gede einohekkire einohe gege assite sa`ooti. Mitte dancha egenno cu`mirittokki hosootto barra heeroottohu gede assite kiirtooti.

(Bue:-Tuqu Xaadooshshe)

Bakkalcho  Ella 1, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *