Amsaalu Felleqe
Giwirinnu handaari saynsenna tekinoloojetenni irkisamanno gede assatenni handaarunni laalchonna laalchimma lossate gobboomu deerrinni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni. Handaaru xaa geeshsha dayno doogo; iillino deerranna albillicho tekinoolojetenni irkisame massagamiro iillara dandaanno deerra leellishate dandaannoha Giwirinnu saynse reqecco gobboomu deerrinni sai mittu aganira harinsanni keeshshinoonni.
Giwirinnu saynse reqecco Addis Ababaho Dotteessa 29/2015M.D Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahimed faajjetenni faninoha ikkanna; babbaxxitino qoqqowubbara Giwirinnu handaarinni loosantino loossanna laalchubbano reqeccote shiqqanni keeshshitu gedensaanni Onkoleessa 27/2015M.D cufote amanyoote harinsoonni.
Giwirinnu heeshsho ikkasinna manchi beetti hiittenne yannarano ikkiro hiikko deerrinni horoonsi’rannori sagale, minu, xagganna labbinori Giwirinnu laalchuwaati. Kuri manchi beettira heeshshosi yanna giddo lowontanni hasiissannore batinyunninna isilanchimma noosi garinni laashshate Giwirinnu yannitte hayyonni irkisama noosita ammannanni.
Gobboomu deerrinni Addis Ababaho sayinsete muuzeemera qixxeessinoonniti Giwirinnu reqecco Giwirinnu woloottano babbaxxitino sayinsete hayubbanni ledo noosi xaadooshshe leellishannohonna giwirinna sayinsetenni irkinse loosa dandiiniro harancho yanna giddo agarranni lopho widira reekkama dandiinanni huwatto kalaqqinote.
Itophiyu saadate jironni ikko bununni, fiqaaqu gidinni, gummate laalonni hatonni makimaanotenni Afrikaho afantanno gobbuwanni luphiima laalcho laashshatenni egennantino gobbaati. Ikkollana, handaaru baadillitte hayyonni massagamanni keeshshinoha ikkasinni agarroonni deerrinni laalchimma dilexxitino; gobbano nooseha kalaqamu jirose deerrinni sagaletenni umose dandiitukkinni keeshshitino.
Giwirrinu laalchuwa woyyaabbinonna yannite tekinoloojenni laashshatenni woyyaawino laacho gamba assanna sagaletenni umo dandaa hattono laalcho batinyunninna isilanchimmatenni laashshinanni gobbaydi dikkuwara soyaatenni luphi yitinota gobbaydi woxu soorrono afi’nanni garinni loosa yanna uynannikki hajooti. Konni ragaanni qixxaabbino reqeccono noose qeechi luphiimaho.
Giwirinnu laalchonna laalchimma duuchunku handaarinni lossatenni sagalatenni meessaneete dandaatenni sae dikkote shiqisha dandiinannni laalcho afi’rate dandiisiisanno. Kayinnilla, Giwirinnu laalchinna laalchimma lexxitannokki gede korkaata ikkinoha bushshu xamasi/harishsha gudinoha ikkasinna wolootta qarrubbano tiratenni sayinsete doogonni irkinsanni qarrubba tirranni ha’ra hasiissanno.
‘’Wo’naalshu mininni laalchu widira’’ yaanno uminni qixxeessinoonniha Giwirinnu reqecco sai mittu aganira qaaqquullunni kayse babbaxxitino dagoomu bissa towaanyo assitinoha ikkanna; 88 kumi ali manni daa’’atinota Giwirinnu ministere egensiissino.
Gobbankera babbaxxitino qoqqowubbara laashshinoonniha Giwirinnu laalcho shiqinshanni leellinshoonniha ikkanna; sa’u muli barrubba giddo Sidaamunna Wodiidi Galchimi Itophiyi qoqqowubbano Giwirinnu handaarinni laashshitino laalchonnsa reqeccote shiqishshe daa’’atisiissino. Lamente qoqqowubba Giwirinnu ogeeyye, loosidhe galtinori, qoqqowubbatenna Federaalete luphiima mootimmate loosu massagaanono reqeccote beeqqite laalcho daa’’attino; daa’’atisiissino.
Qoqqowubba babbaxxinoha Giwirinnu laalchonsa shiqishshe reqeccote daa’’atisiissinoha ikkanna; loosidhe galtinori, latishshu loosaasine, kalqoomu uurrinshuwa, Yuniversitete rosaano, qaaqquullu, daddalaano, deerru deerrunkunni afantannori mootimmate loosu massagaanonna woloottuno dagoomu bissa towaattino.
Giwirinnu reqecco Sidaamu qoqqowira saadate latishshinni ikko wolootta Giwirinnu laalchuwa handaarra hiikko deerrira nooro leellshanno garinni laalcho shiqinshe daa’’atisiinsoonniha ikkanna; albillichono handaaru loossa yannitte hayyonni irkinse loosate dandiisiissanno kaayyo kalaqqinota ikkase ammannanni. Qoqqowo riqibbe laalchonsa reqeccote shiqishshu bissano afidhino rosichi kaiminni albillichono Giwirinnu handaarinni laalchonna laalchimma lossitanno hayyubba baala horoonsi’rate yanna uytukkinni loossannota qaale e’ino.
Addis Ababaho sayinsete muuzeemera sa’u 28 barubbara harinsanni keeshshinoonniti Giwirinnu reqeccora shiqqino tekinoloojenna kalaqote loossa baalante qoqqowubbara iillitanno gede assate Giwirinnu ministere yawo adhite loossanni afantanno. Sidaamu qoqqowi babbaxxitino Giwirinnu handaarranni woyyaawa laalcho laashhate luphiimu dhuki noosiha ikkasino tenne yannara la’noonni. Reqeccote Sidaama seekke leellishanno garinni saadatewiinni afi’noonni laalchono ikko wolootta Giwirinnu laalchuwa shiqinshoonni.
Reqeccote woyyaabbino loossara kakkayissanno hedubba, kalaqote loossa, yannitte tekinoloojubbanna laalchimma lossitanno hayyubba shiqqino. Kurino Giwirinnu loossa woyyaawino garinni massagatenni laalchonna laalchimma lossate noonsa qeechi luphiima ikkasi heda diqarrissanno. Daa’’attote shiqqino tekinoloojubba kayinni gobbankera baalante qooxeessuwara iillitanno garinni loosa hasiissanno.
Qamadete laalchinni, quchumu giwirinninni, maatete jireenya buuxisiisate, haanju harumi loossanni, babbaxxitino saadate ceatto handaarranni afi’noonni guminna tekinoloojubba roorenkanni hala’litannonna loosidhe galtinoriwa ikko woloottu laashshaano bissawa iillitanno garinni Giwirinnu ministerenna deerru deerrunkunni hajo la’annonsa bissa illacha tugge loossannotano agarranni.
Gobbankera Giwirinnu loossa hiittoonni hanafante techo kayinni hiikko deerrira iillino yaannoha sayinsete muuzeemera shiqqinoti Giwirinnu reqecco garunni leellishshino; daa’’ataanono maala’lisanno garinni daa’’attino; jawa huwanyooteno afidhino yine hendanni.Giwirinnu yaa mayyaateronna hiittoonni loonse sagalimmatenna babbaxxinorira horoonsi’nanniha ikkasino umi yannara la’anni maala’litino bissano dihooggino.
Xaa yannara quchumma hala’litanni dagginoha ikkirono gobbankera roore anga ikkitanno daga heedhannohu baadiyyete qooxeessubbaraati. Jajjabba quchummara ilante lophitino ooso kayinni reqeccote shiqinohu Giwirinnu laalchi baalu baadiyyetenni ikkikkinni quchummate dikkote leellannohanna hakkiichinni calla afi’nanniha lawannonsatanna duuchunkurira kaimu kayinni baadiyyete qooxeessa ikkinota reqecco towaattu yannara maala’litanni hedonsa wortannota macciishshate aleenni maala’lisannori dino.
Tini reqeccono gobbankera harinsanni hee’noonni loossa ilama affanno gede assate ragaanni jawa kaayyo kalaqqinota hendanni. Labbanno reqecco gobboomu deerrinni calla ikkikkinni deerru deerrunkunni harinsanniha ikkiro dagoomanke laalchimma lossi’rate; ilama kayinni babbaxxitino kalaqote loossara hattono loossa kalanqe loosate kakkayisanote yine adha dandiinanni.
Giwirinnu sayinse reqecco towaatte daa’’attinori mereerinni 45 kume labballo; hattono 43 kumi ikkitannori meento daa’’atano ikkansa Giwirinnu ministerenni afi’noonni taje leellishshanno. Gobboomu deerrinni Giwirinnu handaara lossatenna maatete jireenya buuxisiisate amandoonni ajuuja adda assate hende harinsoonniha Giwirinnu sayinse reqecco Giwirinnu ministere, Giwirinnu reekko inistituutenna Itiyo-telekoome gutunni qixxeessitinoha ikkanna; jeefoteno, konnira yawonsa fultino bissarano afansha uynoonni.
Konni ledo amadisiisaminohunni Sidaamu qoqqowi Saadate jiro latishshinna Giwirinnu biirono sa’u lamalara Addis Ababaho Giwirinnu sayinse reqeccora qoqqowoho laashshinoonnire babbaxxitino Giwirinnu laalchuwa reqeccote shiqishshino. Qixxaawote kifilenkeno, qoqqowoho xaa yannara baxxinohunni, saadate jiro latishshi handaarinni laalchimma lossatenna maatete jireenya buuxisiisate amandoonni mixo gumullanni hee’noonni gara lainohunni Qoqqowu Saadate Jiro Latishshi Biiro Sooreessa ikkinohu kalaa Tekle Jomba ledo keeshsho assitino.
Bakkalcho:- Giwirinnu sayinse reqeccora Sidaamu qoqqowi baxxinohunni saadate laalchi handaarinni reqeccote shiqishinori maati? Reqeccotenni afi’noonni rosichona hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Tekle:- Gobboomu deerrinni Giwirinnu sayinse muuzeeme fanneenna xaphooma Giwirinnu handaarinni laashshinoonnire qoqqowubba shiqishshe egensiissanni keeshshitino. Sidaamu qoqqowi Giwirinnu biironna Saadate jiro latishshi biirono mitteenni ikkite qoqqowu giddo handaarunni laashshinoonnire shiqishshino. Baxxinohunni, saadate latishshinni ikko wolootano Giwirinnu laalchinna laalchimma loossa hiikkiinni mamira yaannohunni Sidaama garunni xawisanno garinni handaaru laalchuwa haa’ne reqeccote shiqishatenni egensiinsoommo.
Reqeccote shiqinshoommori mereerinni; baxxinohunni, saadate jiro latishshi widoonni adonna adotewiinni afi’nanni laalchuwa xaphoomunni, loosidhe galtinoriwiinni hanafe investimentete geeshsha noore; lawishshaho, Yirgaalamete giwrinnu industire paarkera laashshinannire; loosidhe galtinori laashshitannore adote, buuru, qulxu’mete, malawu wolootta Giwirinnu laalchuwanna wkl lawinore wo’manka haa’ne shinqoommo. Tenne reqecconni baca rosicho adhinoommo; ninke qoqqowi rosichono woloottu beeqqitanno gede assinoommo yitanno ammana nooe.
Bakkalcho:- Qoqqowoho saadate jiro yannitte hayyonni woyyeessatenni laalchimma lossate loonsanni hee’noonni loossanni dayno guma hiittoonni xawisatto?
Kalaa Tekle:- Gobboomu deerrinni sayinsete muuzeemera harinsoonnihu Giwirinnu reqeccohu illachu giwirinninke hiikkiinni kae xaa yannara hiikkira iillino yaannoha leellishateeti. Qoqqowonkeno seekke leellisha dandaanno garinniiti Giwirinnu handaari laalchuwanke shiqinshoommohu. Sidaamu qoqqowira konni albaanni; lawishshaho, lukkuwu sircho woyyeessinikkinni keeshshineenna handaarunni laalchima afi’nikkinni keeshshinooninkanni.
Lawishshsaho, sai 2013M.D 36 kume lukkuwa calla loosidhe galtinorira tuqinsoommo. 2014M.D 800 kume lukkuwa tuqinsoommo. 2015M.D kayinni 4 miliyoone lukkuwa tuqisate mixi’ne xaa geeshsha 3 miliyoone 527 kume lukkuwa tuqisa dandiinoommo. Kuni leellishannohu lukkuwu latishshi loossanni loosidhe galtinori ikko dagoominke saadatewiinni afi’nannire garunni afi’ranno gede loonsanni hee’noonnitaati.
Sagaletenni umonke dandaate assinanni hee’noommo sharronna millimillono hasi’nanni guma leellishshanni noota xawisanno garinni reqeccote leellinshoommo. Adote latishshi handaarinnino, konni albaanni mitticho saa barrunni 1 litire ado calla uytannowiinni sa’ne saadate sircho yannitte hayyonni woyyeessatenni xaa yannara kayinni miticho saanni barru giddo 40 litire ado uytanno deerrira iillinoommo.
Malawu latishshi ragaannino konni albaanni baadillitte hayyonni calla laashshinanni agarroonni guma afi’nikkinni keeshshinoonniha ikkanna; xaa yannara kayinni shoole babbaxxitino hayyonni diida ceatenni malawu laalchimma luphiima ikkino deerrinni lossa dandiinoommo. Diidu, lukkuwu, qulxu’mete, hattono adote latishshi loossa kilaasteretenni tantanne laashshinanni gede assatenni daganke horaameeyye assinanni hee’noommota leellishshanno reqecco harinsoommo.
Giwirinnu loossanke ikkito saadate jiro latishshi handaaranke sayinsete hayyonni irkinsanni massagatenni hasi’nanni guma maareekkisiisa dandiinanni hee’noommota leellishanno. Ninkeno Giwirinnu ministere qixxeessitino reqecconni giwirinna sayinsete hayyonni ledo hiitto assine irkinse massaga noonkero jawa rosicho adhinoommo. Konniicho afi’noommo rosicho qoqqowinkera garunni loosu aana hosiisatenni handaarunni agarranni guma maareekkisiisate illachinshe loonseemmo yitannoti jawa ammana nooe.
Bakkalcho:- Qoqqowoho maatete jireenya buuxisiisate loossa hiittoonni gumulantanni no?
Kalaa Tekle:- Maatete jireenya yine mitte yannanni duuchu dani sagale afi’rate loossa gobboomu deerrinni su’mine hanafisiinsara albaanni Sidaamu qoqqowira balanxe loosu giddora e’noommo. Lawishshaho, saadate jiro latishshinni qoqqowo lamala kilaasterenni bande loonsanni hee’noommo. Adote jiro latishshi, malawu latishshi; lukkuwunna quuphu latishshi; diidu ceatto; qulxu’metete latishshi, saadate sagale latishshinna labbinorinni lamala kilaasterenni bandoonni.
Konni kaiminni, 37 woraddara sai 2014M.D kaiminni handaaru loossa xibbuunni 180% lossatenni 4 miliyoone lukkuwa bebbeehatenni 375 kume loosidhe galtinore horaameeyye assate mixi’ne sa’u honse agannara 3 miliyoone 527 kume lukkuwa bebbeenkoommo. Konninni, xaa geeshsha 309 kumi ali manni horaameeyye ikkino. Maatete jireenyi biso ikkinohu lukkuwu latishshi loosi gummaamo ikkino garinni gumulamanni no. Gattino loossa Ella agani giddo mixonke garinni gumulate loonsanni hee’noommo. Lukkuwu latishshi loossa ragaanni jawaachishanno guma maareekkisiisa dandiinoommo.
Diidu ceattonna malawu jiro latishshi wodoonnino haaru garinni 15 woradda bande loonsanni hee’noommoha ikkanna danchu gumi maareekkamanni no. Saadate sagalenna adote latishshi widoonni 22 woradda bande adote laalchimma luphiima ikkino garinni lossate addi mixo fushshine loosu giddora e’noommo. Konni dirinni 101 kume saada sircho woyyeessate mixi’ne xaa geeshsha 93 kume saada yannitte hayyonni sirchonsa woyyeessa dandiinoonni.
Adote laalchimma ledate saadate sagalimmara ikkannore garunni woyyeessanna lossatenni amadooshsheno hattonni woyyeessatenni; woyyaabbino sirchi noonsa saada gobbaydinni eessatenni; hattono noonke saada fayyimmansanna amadooshshensa garunni woyyeessatenni hanadaarunni laalchimma lossate mixi’ne loonsanniiti hee’noommohu.
Konni dirinni qoqqowinke gede 327 kume toone adote laalcho laashshate mixi’ne xaa geeshsha 303 kume toone ale ado laashshinoommo. Adote laalchonkeno Yirgaalamete Agro Industire paarkera shiqinshanni hee’noommo. Paarkete shiqinsheenna qixxeeessinoonni laalchino Sudaanete, Ertirana Jibuuti gobbuwara shiqanni no. Addis Ababaho afamannohunna egennaminohu Shoola yaamamannohu adote laalcho shiqishanno kubbaaniyyino ninke ledo sheemaate e’’e loosanni afamanno. Konni albaanni adote jironni horaameeyye ikkitinokkiri loosidhe galtino daga hala’ladunni horaameeyye ikkitanni daggino.
Saadate jiro latishshinni baxxinohunni, 2015M.D loonsoommo loosinni haammata loosidhe galtino daga horaameeyye ikkitino. Saadate sircho woyyeessatenni loosidhe galtinori xaa yannara mitticho saanni barru giddo 33-40 litire geeshsha adote laalcho afi’ra dandiitino. Konni handaarinni calla 378 kume ali loosidhe galtino daga horaameeyye ikka dandiitino. 1 litirenni kayse 560 litire geeshsha ado laashshitanni industirete shiqishatenni eonsano lossi’ra dandiitinori loosidhe galtino daga kalaqa dandiinoonni.
Bakkalcho:- Qansootu saadate ceatto loosinni bobbakkanno gede assatenni loosu kaayyo kalanqoonninsari mageeshshireeti?
Kalaa Tekle:- Saadate jiro latishshinni loosu kaayyo kalaqate ragaanni qoqqowinkera dancha injoo kalaqantino. Lawishshaho, lukkuwu jiro latishshi widoonni 3 miliyoone 800 kumne caacurre lossatenni tuqisate mixi’ne loonsanni hee’noonni. 1 barri caacurre lossitannori wedellaho. Konni handaarinni 1700 ikkitannori Yuniversitetenna Kolleejjuwatenni maassante fultino wedellira uurrinshunni loosu kaayyo kalanqoonni.
Adote latishshi handaarinni konni albaanni loosu kaayyo kalanqanni kaayyo dinoonkanni. Xaa yannara kayinni Qoqqowoho Yirgaalamete Agro Industire paarkera kalaqantino kaayyonni, Addis Ababunna wolootta qooxeessuwannino adote laalchi hasatto lexxitanni dagginoha ikkasinni loosidhe galtinori, dureeyye, mittimmate loosi maamarra, Interpirayzootu jawaatte millisa hanaffinohura adote latishshi loossankeno hakkonni bikkinni lossate mixi’ne loonsanniiti hee’noommohu.
Qoqqowoho adote jiro latishshi handaarinni calla 4700 ale ikkitannori Yuniversitetenna Kolleejjuwatenni maassante fultino wedellira loosu kaayyo kalaqantino. Diidu ceattonni, hattonno Harri da’muulcho ceatennino 10 woraddara 310 wedelli bobbakke loosidhanni heeshshonsa woyyeessidhanni afantanno. Qulxu’mete latishshi widoonnino, lamu garinni latinseemmo. Umikkihu loosidhe galtinori gate laashshineemmoha ikkanna; layinkihunni garbuwate qooxeessira laashshineemmo. Konni dirinni calla 280 loosidhe galtinori gate qulxu’me ce’anno gede assatenni eonsa woyyeessidhanno gede assinoonni.
Xaa geeshsha Abbaayyunna Hawaasi Garbuwara wedella Interpirayzetenna mittimmate loosi maamarranni tantanne loosu giddora eessinoommo. Abbaayyu Garbira 150 wedella; hattono Hawaasi Garbira sase mittimmate loosi maamarranni 210 wedella tantanneenna qulxu’mete laalcho laashshitanni mereerima dikkora shiqishshanno gede assine loosu kaayyo kalanqoonni.
Bakkalcho Ella 1, 2015 M.D
