Abbebech Maatewoos
Dokiter Biiniyaam Shimellis, tenne borrora yine su`masi soorrinoonnihu; wedellichahonna xagisote dokitereeti. Rosunnino gumaamo, maatesiwinni baxxino illachanna amadooshshe afi`re la`me lophino beettootinkanni. Laynki dirimi roso garunni jeefisasinnino luphiima rosu uurrinsha eatenni xagisote ogimmanni rose dokitere ikke maassamate dandiino.
Hakkonni gedensaanni kayinni araado amadisiissanno coyibba haariimote gede horoonsi`ra hanafi. Suutu suutunni kayinni tini araado rumuxxite luphi yiino keeraanchimmatenna dagoomittete qarri giddora eessitannisi daggu. Kuni baalu ikkanno woyte kayinni dokiter Biiniyaam lophanni noo coy isira gara ikke leellinosihura seejjamateno ikko woyyitino doogo la’’ate horontanni difajjino. Kuni akati kayinni barru barrunni lexxanni Biiniyaami surrete xisso xaddasi geeshsha iilli.
“Ane ogimma babbaxxitino xissonni gawajjamino manni keeraanchimmasira higanno gede kaa`late. Barrunnino haammata xissamaano xagiseemmo. Ikkollana, horoonsi’reemmoti araado amadisiissanno coyibba looso`ya garunni teese looseemmokki gede, tungoonnie yawono garunni fuleemmokki gede assatennino aleenni akatoomu soorronna luphi yitino keeraanchimmate gawajjo iillishshannae ille`yanni laoommo” yaatenni saysino yanna qaaganno.
Araadote akati dagoomittete heeshshosi gobbaanni loosisinna keeraanchimmasi aana iillishshanno xiiwo barru baala lexxitanni hadhanno woyte wodanchannonkanni; maatesi ledono luphi yino qarri giddora ei; dokiter Biiniyaami kaayyaataamohona araado iillishshannisi noo xiiwo rooru qarri giddora eessitusikkinni baqqi yaate dandii. Baqqi yaa calla dikkitino soorramanna haaro heeshsho hasiissannoe yaatenni Reenaasenti surrete keeraanchimmanna araadote haaroonshi mereersha ei.
Xaa yannara dokiter Biiniyaami mereershaho assinannisi amaalete owaantenninna babbaxxitino kaa`lonni horoonsi`ranni keeshshino araado amadisiissanno coyibbanni wo`munni wo`ma xeertira dandiinoha ikkanna; ga`a haaro gede hexxotenni agadhanni noo wedellicha ikkino.
“Sa’u yanna qaageemmo woyte lowo geeshsha maala’leemmo; korkaatuno ani xagisote ogeessaati; fayyimma gawajjitanno coyibba umi’yanino sae manna amaalate yawono duqqoommoho; kayinni ani umi’ya konni coy giddo kadame afama’ya hedeemmo woyte maala’lisannoe” yaanno.
“Gobbanna daga tugginoe yawo garunni fula hooga’ya so’rotennino aleenni anera ayirritanno so’rooti; hedeweelcho yannoo’mate xawishsha laweennae ikkanno. Ikkollana, konni sanira qajeelinoha ikka yaa meessaneeto bushu coyiwiinni agarate; hasiissannokki busha araadonni xeerti’ratenna kaajjado ikka hasiisanno” yee xawisino.
“Ani techo Kaaliiqi kaa`leennae wodani’yawa higa dandoommo. Sa`ino dhagge`ya wirro qoleemmota agurranna hedammora nafa dihasi’reemmo. Ikkollana, ane gede araadote giddora haariimote gede e`e fula hooggino wedellira Maganu iillonsa. Insano rakke baqqi yito. Wolu qole xaa yannara tashshi yaannansa tunsicho heeshsho widira hadhanni noo wedelli dandaaminsa bikkinni ninkewiinni rosicho adhite doogono heeshshono bushaame ikkitinota huwatte higgo” yaatenni seejjosi sayisanno.
Gaamaareessunna olantote ogimmanni gobbasi owaatinohu kalaa Daawiit Guddisa oosote annanna maate gashshinoha ikkirono bikku aleenni alkoolete agatto horonsiraancho ikkinohura maatesi garunni massaga dandiikkinni keeshshasi coyi`ranno. “Albinkunni hanafe caatenna sijaara horonsi’reemmonkanni; mereeroho iso uurrisatenni alkoole agate widira higummo.
Alkoolete agaancho ikka`ya kayinni baca coyibba`ya ba`anno gede; dagoomu giddo bushu laooshshi hee`rannoe gedeeti assinohu” yaanno. ‘’Lowo geeshsha maala`lisanno coy qole iillitannoere heeshshote qarrubbanna jiffa sa“ate wo`naaleemmohu alkoolete agatto giddo maaxameetinkanni; kuni lowo geshsha gawajjinoe’’ yaatenni saysinota tunsote yanna coyi`ranno.
Techo Daawiit Reenaasenti surrete keeraanchimmanna araadote haaroonshi mereersha daye wirro ilame heera hanafino. Araadotenni woyyaawi yannara hakkonni mereershu giddo looso hanafinoha ikkanna xaa yannara qole mereershunni fule umisi looso loosanni oososi lossanninna rosiisi`ranni afamanno.
Tini dokiter Biiniyaaminna kalaa Daawiti dhagge ikkiturono haamamata araadote heeshsho giddo noo mannooti sumuu yitanno. Gobbankerano luphiimu garinni alkooletenna jallaagissanno araadimma lexxitanni noota babbaxxitino mashalaqqubba leellishshanno. Konni korkaatinni qole mannootu baxxinohunnino wedellu surrete keeraanchimmate qarrira reqeccaabbanni no.
Tenne gobbannihanna ilamanniha yaachishshanno hajo xagisatenna haaroonshu owaante uyne wedella laashshaano wolqa assate luphiima fullahaano beeqqitino jawa ajuuja amadino “Reenaasent surrete keeraanchimmanna araadote haaroonshi mereersha” fanneenna haammata heddukkinni e’ino araadote dhi`monni fushshinanni afammanni. Aleenni dhaggensa nabbawinsoommo`ne wedellino konni mereershi giddo kaa`lo assinoonninsarenna assinanninsa hee`noonnireeti.
“Rosikkinni rosiisinoe dagoomira ogimma`yanni maa loosa dandeemmo?” yite ka`inorinninna buqqeete keeraanchimma amaalaancho hattono araadote xagiso sayikatiriiste ikkinohunni piroofeeser Selemoon Teferinna galtesinni uurrinsoonni mereershi batinyehono hexxo ikkanni no.
Piroofeeser Selemoon mereershu daafira coyi`rannino mereershu owaante aa hanafinku boode aganna ikkisirono xibbuu ale xagisi’raano afante owaante afidhanni no. Tenne owatamaano giddonni batinyu qole dirinsa 30 woro ikkinonsa wedellaati. Piroofeeser Selemooni xawishshi garinni; owaante afidhino wedelli giddonni batinyu araadote giddonni fulte haaro heeshsho hee`ra hanaffe shokkitinota heeshshonsa heellicho suwisa dandiitino.
Fayyimmate ministere ministircho Dr Liya Taaddese, Reenaasenti surrete keeraanchimmanna araadote haaroonshi mereersha lainohunni coyidhino garinni; gobbate gede xaaddino kalaqamunna mannunni loosamino qarri ragaanni surrete keeraanchimma dagoomu aana iillishshanni noo xiiwo yanna yannantenni lexxitanni daggino.
Konne hedote giddo woratenni fayyimmate handaarinni surrete keeraanchimma balaxo uyinanni dagoomu fayyimmate qarrubba giddo mitteenni amandoonniha ikkino. Baxxinohunni, surrete keeraanchimmanna araadote xagiso ragaanni loosa dagoomunnita yawo fula ikkasenni handaaraho loonsanni loossano wo`manta Ministerete loosu mini irkisanno yitino.
Surrete keeraanchimma qarri dagoomu fayyimmate qarri giddo mitteenni amande umisihu gobboomu istiraateejike heedheennasi; baxxinohunnino, xagisote tuqishshi kaajjannno gede umi dirimi uurrinshuwara aamamanno gede loossa loosantanni nootano coyidhino.
Konni kaiminni baxxinohunni araadote xagisonna haaroonshi lowo illacha xa`mannoha baxxinohunni wedellanna laashshaano dagooma gawajjanni noo qarra ikkasinni Dr Liya xawisse; konne qarra tirate ragaanni araadote haaroonshi mereershuwa xagisote owaante tuqisate ragaanni luphiimu qeechi hee`rannonsata xawissino.
Surrete keeraanchimmanna araadote qarri xagiso aana Invesite assa dagoomu yawo fulanna qarru noonsa xissamaanora doorshu xagiso aa ikkinota xawissinoti Dr Liya; baxxinohunni, surrete keeraanchimma qarrira reqeccishshanno korkaatta lawishshaho jallagissanno baqqi assitanno coyibba horoonsi’raanchimma gargadhate baalunku dagoomi halamme xa`manno.
Fayyimmate ministereno gargadhate kaa`litanno Eksayis Taakse labbinore loosu aana hossaranna alkooletenna sijaaru egensiishshuwa kulantannokki gede gargadhate seera fushshatenni hanafe 952 baatooshshiweelo bilbilu kiironni amaalete owaante aanna araadote xagiso uyitanno fayyimmate uurrinshuwa hala`litanno gede assate aana loossanni afantannotaati huwachishshinohu.
Xaa yannara jallaagissanno coyibba soorrishshinna horoonsi’raanchimmate akati hala`lanni daasi harunse ikkado huwanyo kalaqantinonsakkinna duuchanka coye wo`naalate halchitanno wedellinna qacalu akatoomi aana luphiima xiiwo gashshitanni afantannota Meentunna Dagoomittete Hajo Ministere ministircho Dr Ergooge Tesfaye xawissino.
Dr Ergooge xawishshi garinni; xaa geeshsha jallaagishshano xagga horonsi’raanchimmanna araadimma gargadhate kaa`litanno wo`naalshubba babbaxxitino bissanni hananfoonniha ikkirono qarru hala`linyinna jawimma kaiminni kayinni ikkado dikkitino; ikkinohura, qinaawote loosu mereersha assino garinni loossa gumula hasiissanno.
Meentunna dagoomittete hajo ministere la`annonsa bissa qineessatenni gobboomu gaamo uurrisatenninna istiraateejiike mixo qixxeessatenni wedellunna qacalete akatooma seekkatenni qote qoteho hi`naancho xiiwo gashshitannota jallaagishshsanno xagga gargadhate dandiisiissanno assootubba gumulate mixidhe loosu giddora e’ino.
Gobbankera kalqete fayyimmate uurrinshanna dagoomu fayyimmate inistituute halammenni 2007M.D assinoonninna 10 kume ale manni beeqqino gobboomu xiinxallo leellishshanno garinni xibbuunni 20% ikkitannori dirinsa 15-65 ikkino labballi alkoolete amado noonsa agattuwa keeraanchimmate akata lowo geeshsha gawajjitannota mashalaqqubba leellishshanno.
Xibbuunni 16% ikkitannori qole barru baala caate ittannore ikkitanna; xibbuunni 5% ikkitannori sijaara wiliishshidhannoreeti. Kaanaabiis yinannita jallaagissanno xagga qole xibbuunni 5% ikkitanno wedelli horoonsidhannota addi addi xiinxallubba leellishshanno
Bakkalcho Onkoleessa 24, 2015 M.D
