Yaareed Geetaachew
Yaatto cea kissannota ikkiturono “Mittu kinchinni Lame ceicho” yinanni. Kuni yaa mittu kinchinni lame ceicho olle shinanni yaa dikkitino. Ceichono shaa dihasiissanno. Mittoricho assinanni woyte lame kaayyo noota xawisateetilla. Caaleho yine kaansoonni Abukaado sagalimmate hossuro,sagalimmanniti xagicho ikkituro konninni roorino erote ero kaayyo mama nooyya!
Haanju harumino togoontiilla. Lame sase kaayyo amadinoho. Hananfi waro diilallote gadi soorro gargadhatenna gobba haanja ikkitanno gedeeti. Gobba haanja ikkitu yaa baatto shaqqitanno. Baatto shaqqituro gide hasi’ni garinni laashshitanno. Laalchunna laalchimma luphi yitanno yaate. Wole widoonni konni albaanni gobbankera ubbino “Illiinonna Laalliino” yinanni gide ciiggishshanno diilallo haqqu hoonginninna moolletenni daggannota ikkase kullanni. Gobbanke shama shaqqado laashshinire latissannontenkanni. Kayinnilla mereero mereeroho diilallote gadinni laalchunna laalchimmate aana hekko kalaqqanni sa’ino.
Haqqu hoogoommero hee’rate kaayyo diheedhannosinkanni manchi beettira. Foo’late haqqu hasiisanno. Haqqe uminsa uminsanni diuurritanno; “CO2” afidhannohu manchi beettinna xaphooma saada foo’litanno fooleessinniiti.Haqqu bacu dani noosiho; mitu caaleho, mitu dubboho,woluno saadatenna manchi beetti sagalimmara hosanno. Haqqu sagalimmateno kaa’lanno, haqqu manchi beettira lubbote fooleessaati yinannihu dimullaati.
Inteemmo sagale haqqunniiti; xaa geeshsha 25 ali biliyoone chigginye gobboomu deerrinni kaansoonnita IFDR Xaphoomu ministirichi sa’u yannara buuxisino.Manchi beetti bati’rinokki yannara dubbu kalaqamunni xi’mo ikke nooti ayerano dimaaxamino halaaleeti. Ikkollanna manchi beetti umisinni kalaqamaho diina ikke haqqa muranni kalqe halalla assanni afamanno. Haqqe kaanso; qooxeessanke haanja assino yinanni hedo hala’ladunni kula hananfoonnihu muli dirra kawaati. Ee; muli dirra kawa! Korkaatuno manchi beetti kiirotenni lexxanni daanno woyte kalaqama xiiwanno; diilallote akati soorramanno.
Haqqu kaashsho kaanso yinanni woyite xaa yannara poletiku hajo gede assine la’’a ragimale labbannoe. Korkaatuno hundi massagaano haqqa kaasate dagate kultanni sa’inokki korkaati xawoho; kunino umihunni dubbu jiro hala’ladote; wole widoonni dubbo minehonna addi addi tekinolooje halashshate qarrammanni yanna dikkitino. Chigginye woy haqqete kaashsho kaasa manchi beettira hee’ranna hee’ra hoogate doorashaati; doorshinke hee’ra ikkiro kaayyonke haqqe kaasate.
Mootimma haqqu kaashshira uyitino base jawa ikkasenni mitu mitu poletiku laooshshe asse hasaawanna la’’a saalaho yitanno hedo nooe. Iso calla ikkikkinni baattote aana kaanseenna mu’rannori baaluri haqqu sircho ikkasi ayira go’litu? Qaamatto haqqu sirchooti. Gidu haqqu sirchooti. Caalu haqqete, xeenu dirrannohu haqqu korinniiti. Konniraati haqqe kaasa poletiku laooshshinninna diilallote gade agarsiisatenni aleenniiti yinannihu.
Manchi beetti fooleessi haqqete aana ikkinota huwatate xeertowa hara dihasiissanno ‘O2’ afi’neemmohu haqqete aanainni ikkinota huwata naqaashete. Tayxe Sidaamu qoqqowi deerrinni 365 miliyoone haqqu kaashsho kaasate mixo amandoonni.Haqqa kaasanna kiiro calla riippoortete gumulshira kula horo nookki daafira umihunni kaansoommo haqqu kaashsho awuutanna harunsa hasiissanno.
Laynkihunni kiiro calla kula agurre mageeshshi chigginye muqaaqquro keenanna saadatenna mannunni iillitanno gawajjo agara mittu mittunku qansichinni agarranni gadacho ikka hasiissanno. Gobboomu deerrinni layinki gafa haanju harumi amuraatinni qixxaabbanno chigginye giddonni xibbuunni 70% ikkitannoti laalote haqquwa ikkitinota xawinsoonni. Umi gafi amuraatinni Itophiyu kalqete dubbu latishshi,bushshunna waay agarooshshi dhagge giddo jawa gumulsha maareekkisiissino.
Haanju harumi tekniikete komite gambisaanchi dokiter Adefris Werqu “Itophiyu xaa yannara laalcho aanno dubbi ikkadunni dinose; konni handaarinni baxxinohunni ikkado xaawoolu shiqisho laashshama hoogasenni diru dirunni xibbe miliyoone doolaare fushshinanni dubbu gumma gobbate giddora eessineemmo. Kunne soorra hasiissanno. Laalcho aanno dubbi Itophiyu giddo lata noosi” yaanni huwachishino garinni xaano illacha tuga hasiissanno dinyi looso ikkanno.
Gobbanna haqqe manchi beetti xiiwonna hekko hoogguro dirratenni dirra sanunni sana reekkantanni heedhanno. Haqqu diini manchi beettooti; gobbannihuno hattonni. Gobbano haqqano agarro. Haqqe kaasa kalaqama agarate, kalaqama agarriro manchi beettira hasiissanno sagale, waa hattono okisijiine xuudhinanni hee’nanni. Haanju harumi bacu ragi horo hoodisi’rinoho yinoonnihu di mullaati.
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Onkoleessa 24, 2015 M.D
