Hawaasa:- Sidaamu qoqqowi umikki diri safote ayyaanna Hawaasi quchumira Sidaamu wogate harira iibbadu amanyootinni ayirrinsoonni. Amanyootu aana koyisantinori qoqqowunninna woraddate mootimmate loosu massagaanonna amma`note massagaano, gobbate geerrinna koyisantino wosinna afantino.
Barraho fanote hasaawa assinohu Qoqqowu prezidaantichi kalaa Desti Ledamohu, Sidaamu wolaphora addi addi garinni sharrantinanni waaga baattinanni dagginoonni baali, seeda diro kiirsiissino sharro guma laalteenna Sidaamu daga umise umose gashshate mootimma safidhino umikki diri ayyaanira hawalle keerunni iillishi`ne yitanno sokka sayisino.
Prezidaantichu ledotenni , Sidaamu daga wole daga ledo ayirrisantenna baxillunni hattono nooseha beeqqitanni keeshshitinotanna albillitteno wole daga giddose hanqaffe amadatenni latishshasenna miinjase lossi’rate feeffattino daga ikkase xawise; Sidaamu daga ayimmansa xa’mora dawaro afi’rate assitino sharronna baattino baatooshshi giddo kakkalo ikkitinore, darantinorenna qarra la’ure baala jawu ayirrinyinni qaangammoranna galantammora hasiisanno yino.
Konni ledo amadaminohunni Sidaamu qoqqowi sa”i mittu diri giddo haammata loossa loosinoha ikkirono agarranni bikkinni ikkado ikkinokkita kayisinohu prezidaantichu kalaa Desti, Qoqqowoho hanafantinori dagate horaameeyyimma buuxisiissanno loossa gumaamma ikkitanno gede keerehonna latishshaho balaxo aatenni loonsanni heenoonnita egensiisino.
Qoqqowu techo afi’rino kaayyora batinyu manni waaga baatino yinohu prezidaantichu, afi`noonni kaayyo baalanka horaameeyye assanno guma laaltanno gede qoqqowu giddo heedhanno teesaano beeqqonsa kaajjishshe suffanno gede huwachishe; Itophiyu hanafinoha rakkinota jireenyu harinsho guma laaltanno gede hajo la’annonsa baali ledo halamatenni agaramanno looso gumulannota coyi’rino.
Sidaamu qoqqowi mootimmate xaadooshshi biiro sooreessi kalaa Filiphoosi Naahoomihu isi widoonni , wo’manta sidaamu daga hawalle umikki diri safote ayyaanira keerunni iillishi’ne yee , Sidaamu qoqqowo latishshunninna miinjunni wole qoqqowa ledo heewisamaancho assate Mootimmate qoteho uurratenninna halamatenni hala`lado looso loonse Sidaamu daga halchineemowa shiima yanna giddo iilla dandiineemmo yiino.
Ayyaanu beeqqaano mereerinni mitu mitu woraddatenni daggino massagaano hedonsa uytanni; “konne barra la’’ate assinoonniti seeda dirra sharro soorrote gashshootinni guma gantinota kulte; Sidaamu daga baalanti mitteenni halante latishshu loosinni konne haaro qoqqowo lossite woloota qoqqobbaa ledo heewisamannoha assa nooke yitanno sokkano sayissino.
Barraho qoqqowu womaashshu miinju latishshi biiro sooreessi kalaa Araarso Gerremewu; Sidaamu mayira sharrami?, qoqqowunni tantanaminkunni mittu diri giddo maa loosi? xa loonsoonni loosi Dagganno ilamara marichi safo noosi?, Xaa yannara illacha tungayihunna rakko ikkino coyi maati? Yitanno hedo aana illacha assitinota “Sidaamu daga mamiinni mamira” yaanno uminni qixxaabbinota xiinxallote borro shiqishino. Hattono Sidaamu daga umise umose gashshate seeda yannara assitino sharronna afidhino kaayyo leellishshannoti Sidaamu televizhiine odeessaanchi Tekaane Tesfayehunni qixxaabbinoti “Sidaama ka`i” yitannoti odeessaancho filme reqeccote shiqqino.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 1/2013 M.D
