Abbebech Maatewoos
Mittimmase agarantinotanna jiroo`mitino Afrika adda assate ajanda 2063 garunni gumula hasiissannota IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed huwachishi. Beroo barra albi Afriku mittimma uurrinshanna xaata Afriku mittoo’mate 60ki diri safote ayyaana sa’u lamalara Addis Ababaho Afriku mittimma harira ayirrinsoonni.
IFDR xaphoomi ministirchi Abiy Ahimed ayyaanu aana coyi`rino garinni; muli yanna kawa mittimmanniti miila gobbuwa babbaxxitino kalaqete barubbara kaajjadonna jawa base amaddanni daggino. Yanna yannatenni Afriku daga horo agarsiisa dandiinoonniha ikkirono; xaano haammata qarrubba no.
Ikkinohurano Afriku kalqete barera macciishshammesenna adhamooshshese kaajjisha dandiissanno kalqoomu riqiwo hala`la noonsa yiino. Albi Afriku mittimma uurrinsha yannate wolaphonsa afidhino 32 gobbuwa massagaanonni safantinota qaagiisse Afriku jireenyira gutunni loosatenni safaano annuwinke mixo guma gansiisa hasiissanno yiino.
Afrika kalqoomu barubbara macciishshammese kaajjishate dandiissanno kalqoomu riqiwo hala`la noonsa yiinohu xaphoomu ministirchi; duuchunku aleenni halantino mootimmuwa uurrinsha ga`labbote amaale mine, gaamo 20tenna gaamo 7te gambooshshuwara beeqqo heedhannose gede kaajjodu loosi baalante bissawinni agaramannota xawisino. Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; kalqoomu deerrinni Afriku macciishshamme lossateAfriku noose dagate batinyi bikkinni halantino mootimmuwa uurrinshara uurrinshu ofollo heedhasera hasiisanno.
Buxima, gaance, baincho assootenna qajeellete hoonge labbino qarrubba tirate gutunni loosa hasiissanno yiinohu xaphoomu ministirchi; Afriku 1.4 biliyoone ale daga noose gobba ikkasenni hee`ranno gobbara loosa dandaanno wedellira injanno akata kalanqansara hasiisanno. Kalaqotenni aamantinose jiro horonsidhe qansootiseranna investimentete injiitinota assa hasiissanno yeeno coyi`rino.
Mussinnunni, gaancetenninna bainchu assooti korkaatinni batinye daga buximate giddo heedhannore ikkansanni tira gadachoho yiinohu xaphoomu ministirchi; Itophiyu tenne harinsho giddo afantannota coyi`rino. Ledotennino safaano annuwinke mixo guma gansiisatenna mittimmase agartinotanna jiroo`mitino Afrika adda assate ajanda 2063 garunni guma gansiisa hasiissanno yiino.
Yannate mittimmate murrichi Komoroosi pirezidaantichi Azaali Usmaani isi widoonni; 60 dirrara albaanni Afrika jiroo`mitinotanna mittimmase agartino gobba assate yaatenni mittimma safantinota xawisino. Albillicho Afriku jiroo`mitinotanna mittimmase agartino gobba assate kaajje loosa, gaance huna, cancishaanchimma sharramanna wodanchinanni qarrubba hunate aana loosa hasiissanno yiino.
Sagalete woowe buuxisiisatenni buxima hunanna dimokiraasete qacce halashshate aana illachunni loonsara hasiisanno yiinohu pirezidaantichu; ledotennino halantino mootimmuwa uurrinsha ga`labbote amaale mine uurrinshu ofollono heedhasera hasiisannono yiino. Afriku mittimma komishiine murrichi Musa Faaqi Mahammat; albi Afriku mittimma uurrinsha xaata Afriku mittimma sa`u 60 dirra giddo baca seyubba gumultino yiino. ikkolla ikkinnina xaano gobbuwate giddo haammata qarrubba noota xawisino.
60ki diro ayirrinseemmo woyte ajanda 2063 gumulsiisatenni olu huuro macciishshantannokki gobba assa hasiissanno. Giddoyidi gaance ajishanna poletiku badooshshuwa hasaawunni tirate hayyo lossa hasiissanno yeeno kaajjishe coyi`rino. Mittimmanniha 60ki diro ayirrisatenni sae Afriku gobbuwara wodanchinanni gaancuwa, cancishaanchimmanna buxoma sharramatenni ikka noosi yeeno; ledotennino gaancetenni qooxeessinsanni darantino qansoota qaensa qola hasiissanno yiino.
Bakkalcho Onkoleessa 24, 2015 M.D
