Abbebech Maatewoos
Parkiinseni dhibbi mannu hasi`rikkinni woy hajaccote gobbaanni ikkitino doogonni bisinsa millisanno gede woy huxi`ranno gede assanno dhibbaati. Gobbankera parkiinseni dhibbinni shettanno daga kiiro yanna yannatenni luphiimu garinni lexxitanni nooha ikkirono; dhibbu mootimmatennino ikko dagoomu widoonni gari illacha uyinoonnisikkihanna deammoonniha ikkinota babbaxxitino xiinxallo leellishshanno. Dhibbu lowo geeshsha gawajjannohanna dhiwamaano luphiima shettora tugannoha ikkirono; dhibbunni amadantinori hasiissanno xagiso afi`rate dandaa hoogatenninna xagichu hoongi korkaatinni jawu qarri giddoonni sa’’ate gadachantino.
Tenne daga woxxitannotinna dhibbu daafira ikkado huwanyoote cu`mishiishate loossanno “Parkinson Patients Support Organization” yaamantino uurrinsha tonne dirrara albaanni uurrisante konni dhibbinni amadantino daga woxxatenninna xissamaano xagichu hoongi korkaatinni shettannokki gede loossanni nooha ikkirono; mootimmate widoonni kayinni dhibbaho uyinoonni illachi woffi yiinohura hasi`nanni bikkinni millissino yaa didandiinanni.
Dhibbu iillishanno bisunna surrete xissonna shetto ledotenni luphiimu miinjittete qarrira tuganno. Xissamaano dhibbinsanni kainohunni millisse looso loosi`ra hoogansanni loosinsanni shorramate; konni korkaatinni qole eo nookkiha heeshsho xiiwate kaayyonsa hala`ladote. Qoleno, xagicho hidhate luphiima fulo xa`manno dhibbinni amadama heeshshonsa lowontanni ayirritannotanna mitiimmaame assitino. Dhibbinsa maatiro nafa rahotenni kulannonsaha fayyimmate ogeessanna xagisote owaante afidhannokkiha ikkasi qole dhibbu ledo agannate shettote giddora e`anno gede gadachannonsa.
Dhibbu yanna yannatenni iibbabbanni ha`rannoha, harinshotennino daallasu aana tugannoha ikkasi anfe hee`nenni, xissamaanchu lubbotenni noo geeshsha nafa shettosi yannate geeshsha xagisi`ranni keeshshara dandaanno xagicho afi`ranno gede assa hooga tenne shetto iibbabbishino. “Parkinson Patients Support Organization” babbaxxitino doogganni kaa`lonna irko gamba assitanni xissantinorira baxxinohunni, xagichu hidhora kaa`lo assiturono ikkado ikkinokkihura qarra tira dandiitino yaate didandiisiisanno.
Konninni kaiminni Parkiinseni illacha ho`linoonnihanna hurre afantinosikki, taraawannokki dhibbaati. Kaimu korkaatino “Dopaamiin” yinanni kemikaale surrete giddo ajishshanninna dopaamiine loossanno munyuuqqa reytanni hadhanno woyte kalaqamannoha ikkasi fayyimmate ogeeyye coyidhanno. Ikkollana, dopaamiine mayra ajjanni hadhannoro woy munyuuqqa mayra reytannoro dianfoonni.
Mittu parkiinseni dhibbinni gawajjamino manchi leellishanno malaatta sase deerra amaddinoreeti. Umi deerrinni angate qubbuwa, hoowu, jawiidi qubbichi, gaccu, suumenna lekka huxi`ra ikkanna; tini baalanti 8 bisu kifilla huxidhannohu qole fooliishshote, woy boohaarshu yannaraati. Layinki deerrinni uwa, qaafote yannara shiima geeshsha heeshshi yaa ikkanna; sayikki deerrinni qole mittu ragira haawa woy sumbe uurra hoogate.
Addis Ababu Yuniveriste fayyimmate sayinse kolleejjehu kaa`laanchu piroofeeserchinna nervete rosiisaanchi Yaareed Zennebe (D/r) xawisino garinni; parkiinseni bisu millimillo qarra calla ikkikkinni ledotenni leeltannokki wolootta fayyimmate qarrubba kalaqanno dhibbu dana ikkanna kalaqanno qarrubba mereerinnino qaaggote dandoonna su`niissi`rate dandoo ajisha, goxichu hoongi, tiiu qarrubba, helleetenna shumate boombe amanyootta waada, goxichu yannara kawa ka`a galchama kullannireeti.
Parkiinseni xissamaano fayyimmate uurrinsha dagganno woyte leeltannonsa bisu millimillo qarri gobbaanni leeltannokkinna giddoyidire ikkitino dhibbu macciishshammensa xawisa hasidhannokkita coyi`rannohu Dr Yaareedi; konninni kainohunni batinye yanna xagisaano assitanno coy xissamaano la`anno gobbayidi malaattanni ka`e gobbayidi millimillo qarri gobbaanni tittirshunni worantino giddoyidinna leeltannokki dhibbuwa noonsatanna noonsakkita seekkite xa`matenni huwata ikkinota huwachishino.
Parkiinseni hursa dandiinannikkita, kayinni konnira yine doorroonni xagganni dhibbu macciishshamme xagisanna gargadha dandiinannita coyi`rannohu Dr Yaareedi; xaggate mereerinnino qarunni kullannihu “Levadopa” ikkanna; woliidiri “Karbidopanna Benzahaksool” yinannireeti. Ikkollana, kulloonni xagga waaginsa luphiima ikkasinni Itophiyu faarmaasubbara batinyunni diheedhanno.
Dokiter Yaareed xawishshi garinni; parkiinseni xissamaano batinyu jajjabba manna ikkanna; fayyimmate uurrinshuwa ha`rate wolqa hooganna hodhishshu qarri xaadannonsa. Fayyimmate uurrinshubbara qole parkiinseni handaarinni qajeelino xagisote ogeessi hee`ra hoogasinni hasiisannonsa daniha ayirrinyenna agarooshshe diafidhanno.
Wole widoonnino, gobbanke harunsitannohu fayyimmate amanyooti parkiinseni dhibbirano ikko xissamaanote illacha ho`linoha ikkasinni handaaraho loonsannihu huwanyoote cu`mishiishate loosino ikko konni dhibbinni amadantinore irkisate widoonni gumulantanni noo assootubba lowo geeshsha woffi yitinoreeti. Kuni akati qole konni dhibbinni amadamanno manni kiiro barru barrunni ledatenni luphi yitino qarrubba kalaqantanno gedeno assino.
“Itophiyu Dagoomu Fayyimmate Inistituutenna Waashingiteni yuniversite ledo ikkine dhibbunniha birxicha xiinxallineemmo”; yaannohu Inistituutete dagoomu fayyimmate amaalanchinna xiinxallaanchi Dokiter Awwoqe Misgaanawuti. Dokiter Awwoqe yaanno garinni; 369 ikkitanno dhibbuwanna 87 meddi yitanno reqecci assitanno kaimu korkaatta aana illachishshino xiinxallo harisate aana nootanna kuri giddonnino qole umikkihu parkiiseni ikkasi coyi`ranno.
Xiinxallo Itophiyaho parkiinseni xissamaano mageeshshi nooronna qoqqowubbate tuqishshu maa lawannoro leellishatenni sae, Soojjaati Afrikiranna xaphoomano Sahaaru eelaanni noo gobbuwara noo tuqishshano hedote giddo wortinote yaannohu Dokiter Awwoqe; xiinxallote garinnino xaa yannara Sehaaru eelaanni parkiinseni dhibbi noonsa manni batinyi 240 kume meddi yiinoha ikkanna; Soojjaati Afrikira 80 kume hattono Itophiyaho 25 kume ikkannota xiinxallote gumi leellishinota coyi’ranno.
Baxxinohunni, Itophiyaho 1990M.Dra 8 kume 900 parkiinseni xissamaano noota kaysinohu Dokiter Awwoqe; tini kiiro AK 2019 qole 23 kumira luphi yitinotanna xaa yannarano kiiro lexxitannotano mashalaqqe kulanni coyi`ranno.
Konni kaiminni xa leellinohu xissamaanote kiiro tonne woy lemoo dirra gedensaanni mageeshsha iillitara dandaanno yaannoha heda hasiissanno; heda callano ikkikkinni kiirote tuqqanno fayyimmate uurrinshuwanna owaantete tuqishshi, fayyimmate ogeeyye dhuka lossa, dagoomu qixxaambe, qeechanna loosa hasiissannore xaanni injeessa hoongiro xissamaanote kiiro 100 kumenna hakkunni aleenni iillituro qarru roorenkanni tirate qarrisannohanna dhukano lowontanni jifannota afa hasiissannotano huwachishino.
Itophiyu giddo xaa yannara nooti parkiinseni xissamaano dirinsa 70, 69, 50na hakkonni woro ikkiro qole 49na 15 diro ikkannonsa. Konni dani akati gobbate deerrinni dagoomittetenna miinjittete handaari aana gashshannohu hi`naanchu xiiwo lowo geeshsha luphiima ikkasiiti buuxisinohu. Baca parkiinseni xissamaano afantannonsa qoqqowubba lainohunnino coyi`ranni Oromiyu, Amaaru, Wodiidi, Tigirayenna Somaalete qoqqowubba hattono Addis Ababu quchuma ikkansanna xaphooma parkiinseni dhibbira reqeccishshanno korkaatta tenneeti yaa hoongirono diru ha`ra parkiinseni dhibbira doogo fananno yine ammannannita huwachishino.
Fayyimmate ministere Surrete, nervetenna araadote qarrubba piroogiraame ofiiserchi kalaa Jemaal Teshoome isi widoonni; Ministeretenni surrete fayyimma pirogiraame istiraateeje lame hinge qixxeessinoonnita xawise; tenne istiraateeje giddono nervete ledo xaadooshshu noonsare “Ipilipisininna Dimenshine” mitteenni amaddanna parkiinsenira kayinni baxxino illacha uyinoonnisikkita coyi`ranno. Konnira qole korkaatu gede worrannihu xissamaanote kiiro aja ikkaseno lede coyi`ranno.
Ikkollana, yaanno kalaa Jemaali sa’u honse aganna giddo calla 3 kume meddi yitanno haaro parkiinseni xissamaano fayyimmate uurrinshuwa dagganni xagisi`ransa lawishshu gede kayisino. Aleenni xawinsoonni kiiro xissamaanote kiiro aja ikkase ikkikkinni leellishannohu isonni parkiinseni xissamaano xagisi’rate dagganni nootaati yaannohu kalaa Jemaali; batinyu kayinni Addis Ababu quchumi xagisi’raano ikkansanna xaa yannara illacha ho’la ikkikkinni illacha uyine qoqqowubbano la’’a hasiissannota coyi`rino.
Fayyimmate ministere, parkiinsen xissamaano kaa’litanno uurrinsha, Itophiyu xiinxallotenna buuxote uurrinshuwa, hajo la`anno bissa parkiinseni ragaanni mitteenni mixi`rate, huwanyoote kalaqatenna kakkaooshshu (Advocate) loossa loossuro dhibbu mootimmate widoonni illacha afi`rannokki korkaati nookkitaati kalaa Jemaal coyi`rannohu.
Bakkalcho Onkoleessa 17, 2015 M.D
