Abrahaam Saamueel
Muuzeeme mannu oosota albi dhagge, ayimma, bude, hee`nanni balchooma, egenno, ogimma, hattono haammata uullate aana kalaqaminorichonna albillicho kalaqamannore hanqaffe amaddanno. Konni garinni, uytannoti horo addintanni jawate. Mitte gobba kalaqama, dhaggenna babbaxxitinota Donnate jiro mitto baycho afi`nanni gede assate jawa kaa`lo assitanno.
Tenne Donna afi`rate hasatto galtunkero Donna kuusantino baycho woy Muuzeemete widira ha`rate. Yanna uyne daa’’atate; afi`rate hasi`neemmo tajenna mashalaqqe seekkine buunxe xiinxalline adhate irko assitanno. Konniraati, gangalatate hattono xaphoomu egennora ikko xiinxallote handaarira doorsha assidhannohu. Baxxinohunni, kalqoomu daa’’ataano (turistooti) wodana goshooshatenna turizimete handaara halashshate Muuzeeme jawa qeecha afidhino.
Kalqete Muuzeemete Amaale Mini Muuzeeme uytanno handaarinni haammata horo kaima assine diru dirunkunni Onkoleessa 10/2015 M.D “Muuzeemete Barra” ayirrinsara gumulloonni. Konni kaiminni, gobbuwa noonsata dhaggete jiro latisate, agarate, egensiisate hattono iilladimmansa halashshate kaa`litanno millimmo assate konne barra horoonsidhanno.
Kuni Muuzeemete amaale mini tayxeno kalqoomu deerrinni 46ki yannra ayirrinsnniha Muuzemete barra “Muuzeeme, hegereraamu dagoomu hororanna hobbaateho” yaanno umi heeranno gede assine sa`u Hamusenni hananfe hooddissino barrubbara baxxino garinni ayirrinsanni gede assinoonni. Itophiyuno konne barra gobbate deerrinni 21ki doychora ayirrisanni afamanno.
Muuzeeme hobbaatehonna dagoomaho hegeraa’mino latishshira qara qeecha afidhino. Hasiisannore gutunni dagoomu loosinori dancha soorro abbate baxxino garinni kaa`litanno. Muuzeeme hegeraamo ikkinoha latishshu timo seekkinota assate dandiisiissanno doogo haammata noota Kalqete Muuzemete Amaale mini xawisanno. Baxxinohunni, diilallote gade soorro gargaratenna adhinanni qaafo irkisate widoonni qoleno dagoomu mereero nooha babbadooshshe gatisate qeechise jawaho; Hakkiinni sae buqqeete fayyimma woyyeessate widoonnino haammata horo nooseta xawisanno.
Tayxehu massagote hedo konne kaima assino garinni harisate Muuzeemete Amaale mini faajje assino. “Muuzeeme horo uytanno; korkaatuno manchi beetti dhagge, budenna hornya agartannohuranna leellishshannohuraati” yee saiha, xaahanna albillichote nooha tajete biinfillenna huwanyo afi`nannihu togoo urrinshanni ikkinota qummeessino. Hattono baalunku diri deerri aana noo daga taje leellishanni rosiisannota xawisino. Muuzeeme, mannu uminsa dhaggensa huwattannonna heeshshonsa biifissanno gede kaa`litannota caakkeessino.
Kalqoomu Muuzeemete barri mannu Muuzeeme daa’’attannonna gangalattanno gede jawaachishate Muuzeemete xaaddannose guffa aana huwanyo aate dandiisiissanno hedo aana kaima assine ayyirrisa hasiissannota Amaalete mini egensiisino. Itophiyu Donu Biilloonyi Dagoomu Muuzeeme Dayrektoreete Dayrekterchi Kalaa Demmirewu Daanye; Itophiyu giddo dhagge, Donna, bude, ayimma egenno, ogimma amaddino 100 ale ikkitanno Muuzeeme noo gede tajubba leellishshannota coyi`rino. Kuri giddonni Itophiyu Dagoomu Muuzeeme afantannota xawisino.
“Tayxe ayirrinsanni hee`noonniha kalqete Muuzeemete barra lainohunni Dagoomu Muuzeeme baatooshshu nookkiha daga daa’’attanno gede assinoonni” yiinohu Dayrekterichu; konninni sainohunni, bocu barrira hajo la`annonsa bissa ledo paanalete hasaawano assinoonnita xawisino. “Muuzeeme hobbaatehonna hegeraamu dagoomu latishshira” yaanno uminni ayirrisate qara hedo dagoomunna uurrinsha noonsa xaadooshshinna huwanyo kaajjitanno gede assate ikkinota kule, konne garunni huwante illacha tunge loonsannita egensiisino.
“Muuzeeme Donna agarate wowe noonsareeti” yee, dagoomunna gobbate Donna giddooseenni amadde afantannota qummeessino. Tenne jiro agarte marro dagganno ilamara baalunku qansootira bude, albi egennonna ogimma, affanno gede assate qeecha adhite loossanota coyi’rino. Konne, kaajjishate dandiisiisanno garinni Kalqete Muuzeemete barri ayirrisamanni noota Dayrekterichu kulino.
“Itophiyu giddo noo Muuzeeme mannu wolqa, baajeettenna dagaoomu huwanyo widoonni uynanni illachi aana jawu qarri no” yiinohu Kalaa Demmirewu; konne barra lainohunni noo foonqenna guffara illacha tunge loosatenna doogo fanate woxaratto assinanni barra ikkinota huwachishino.
Tajubba leellishshanno garinni ikkiro, Itophiyu Donu Biiloonyi 200 kumi ali Donna gamba assino. Baxxinohunni, manchi beetti sirchi afamino Donna gamba assine donnoonni. Muli yanna kawa hananfoonnihunna mixote aana noohu “Manchi beetti sirichi afaminno Muuzeeme” ijaarate mixo no. Umose dandiitinota jawa Muuzeeme ijaarranni. Affaarete qoqqowira 2016M.D kayse 2018M.D loonsanni yinoonni Muuzeeme Pilaanete Komishiinera mixo loonse sonkoonni. Kunino, Itophiyu giddo noo Muuzeete kiironna isilanchimmase agadhitino garinni loosate qixxaamboonnita leellishannota sooreessu huwachishino.
Daga huwanyo hoogge ikkito wolu qarrinniitirono afano hoongiro, Muuzeeme noowa marre daa’’atate budi nookkita afate wo`naalloonni. Itophiyu dhaggete, budu, albi egennonna ogimma leellishshannoti Arkiooloojete jiro egensiisatenna kalqete turistoota goshooshate millimillo widoonnino hattonni foonqe noota tajubba leellishshanno. Gobboomu deerrinni afantanno Muuzeeme tantanatenna taje amadate budino hattonni qarru nooho. Ikkollana, shiimano woy boode ikkirono marre daa’’antiro danchurichino no.
Addis Ababu Budu, Turizimenna Seesi Qalote Biiro Turizimete Iilladiimma Latishshinna Ikkadimma Buuxanna Turizimete Dikko Egensiishshi Dayrektoreete 2013 M.D assitino xiinxallo Addis Ababaho 18 ikkitanno Muuzeeme noota caakkeessitino. Tini muzeeme quchumunnihanna gobbate dhaggenna egenno kultanno Donna hanqaffinota ikkase la`noonni. Muuzeemete uurrinsha gashshite noori Mootimma, amma`note uurrinshanna hallanyootaho.
Muuzeemete mereerinni gama konni woroonni noore la’’ate wo`nalleemmo. Inxooxo Muuzeeme:- Inxooxote Ilaali birxichira Maariyaami Huuccattote Mine afantanno Muuzeemme ikkitanna, giddoseenni Adiwu gaado kultanore, Miniliiki goxanno daallasi, nugusichu ba`lattonna wolootta haammata Donna afantanno.
Etinogitaafete Muuzeeme:- Tini afantannohu Addis Ababu Yuniveristera Sidist Kiilote hoowe giddooti; Itophiyu Xiinxallotenna Buuxote Uurrinsha yineenna afantanno; albi waro Gennete Liuli Beete Mangiste ikkitanna; Muuzemete gede 1955 M.D uurrinsoonni. Giddoseeinni gobbate bude, seesi qalo, afoo, dhagge, Albisaanchu Haylesillaase goxanno daallasanna wolootta Donna gamba assite owaante uytanni noo uurrinshaati.
Dagoomu Muuzeeme:- 1936 M.D boode Arkioolojete xiinxallonni afantino donnanninna Daganna Dagoomu budu uddannanni qoleno horoonsi`nanni uduunninni hananfoonniti daa’’atisiisate pirogiraame ledo tenne yannara shoolu uurrinshu reqeccote kifilenni tantannoonni. Insano:- Paalentolooje, albi dhaggete kifile, Arkiooloojenna Dhaggete kifile, mitte dirra kiirsiissinoti Etinogiraafete kifilenna Yannitte seesi qalote kifile yine bandoonni.
Zioolooje Kalaqamu Muuzeeme:- Tini Muuzeeme afantannohu Addis Ababu Yuniveristera Sayinsete Faakalitera /Shoole Kiilo/ giddooti. 1100 ale ikkanno sirchi 200 ale ikkannohu way giddo heedhanno kalaqami afamanno callase gobbankera noo Muzeemeeti.
Baata Maariyaam Muuzeeme:- Tini Muuzeeme afantannohu Taaikka Negestira Baata Maariyaami huuccattote mineeti. Tini mittu dirimi fooqe, huuccattote minenna Muuzeeme ikkite owaante uytanni noohu ijaarantinohu 1903 M.D Nugusitte Zawuditunniiti. Daagimaawi Atse Miniliiki, Nugusitte Xaayitu, Nugusitte Zawuditunna Gibitsete Paatiriyaarikichi Abune Maatiyaasi miqichi huuccatote mine woroonni noo kifilera daheessine worroonni.
Addis Ababu Muuzeeme:- Addis Ababu quchumira 100 diri xintamme kaima assine babbaxxitinota quchumu dhagge, budenna wolootta Donna leellishara 1979 M.D Raasi Birru galanno mine Masqale Addewaawayete qarqarira uurrinsoonni Muuzeemeeti. Poostu Muuzeeme:- 1888 M.D gobbanke horoonsidhanno temberenna kalqete noo temberra gamba asse ilamate rosiisate owaante uytanni noo Muuzeemeeti.
Gannati Itse Qiduusi Giyorgisi Muuzeeme:- Amma`note annuwa uduunne, masqala, ammannote maxaaffanna woloottano amadde Gannati Itse Qiduusi Giyorgisi huuccattote mine bilbilu mine 1982 M.D uurrinsoonni Muuzeemeeti.
Qiddisti Sillaase Muuzeeme:- Tini Muuzeeme Qiddisti Sillaase Kaatederyaalete heedhannoha ikkanna, giddoseenni huuccattote mini giddo hincilaallote xarra ogimmate loosinni hattono umisiha ikkino babbaxxitino dhaggete, amma’note donnate dani leellanno Muuzeemeeti. Kaateediryaalete giddo Albisaanchu Hayilesillaase miqichi noowaati; Xaphoomu Ministerichi Mallasi Zeenawinna addi addi macca manni mooggi noowaati.
Zooma Muuzeeme:- Addis Ababaho Mekkaanisa Aabbo afantanno. Zooma Muuzeeme hallanyu deerrinni kalaqamu haqqi aana illacha tunge loonsoonni Muuzeemeti. Taje leellishanno garinni giddoseenni 10 ale sabbunninna addi addi biifanno billaachu heeshshote doychonna manchi beetti qubbichi harumi donnanni ijaaroonni biiro noose.
Semaitaatete Muuzeeme:- 1969-1970 M.D Duume Shibbirenni shinoonni Itophiyu qansooti qaaggooshshe ikkanno gede 2002 M.D shiidhino maatenninna jaallansanni “Horontanni togoo kakkachimma ledama dinose” (Never Ever Again) yaanno uminni uurrinsoonni Muzeemeeti.
Bilaaluli Habeshi Muuzeeme:- 1992 M.D Musiliimetenna qarrantino Itophiyu dagoomira owaante uytanno yine iddire (maamara) xintinoonni. Itophiyu Musiliimete Donna gamba assatenni 2010 M.D Saari Beeti qooxeessira iddirete miilla loosiissino shoolu dirimi fooqe giddo noo Donna tenne yannara dagoomaho leellishshanni afantanno.
Uurrinshate giddo macca Musiliimete amma`no annuwi uduunni, musiliimete amma`no riqibbanno umoho wodhinanni koffiyyubbanna wolootta amma`note donna no. Qoleno xiinxallonniti maxaaffa, wole owaante uytanno uduunneno amadde Addis Ababaho dagate owaante uytanni nooti mitte tenne Musiliimete Muuzeemeeti.
Bakkalcho Onkoleessa 17, 2015 M.D
