Qiddist Gezaheny
Dokter Maandefro Nigusehu Ilaminohu Oromiyu qoqqowi Galchimi Shewa zooneraati. Umi dirimi rososino ilaminowa Galchimi Shewa zoonera; layinki dirimi rososi Gincinna Addis Ababaho rosino. Umi digiresi murote sayinsenni Haremayu Yuniversitera rosino. Tenne ogimmanni loosu giddora bobbahatenni babbaxxitino uurrinshuwara loosino. Melkaasa Gibirrinnu xiinxallo mereershirano 14 diri geeshsha owaatino. Layinki digiresi Hawaasi Yuniversitenni Agironoometenni harunsinoha ikkanna; sayikki digiresino Maaleezhiyaho Putra Yuniversitenni (Genetics & Plant Breeding) yinanni rosu golinni loosino.
Dokter Maandefro Qamadetenna Badalate aana lowo xiinxallo assino. Gobbate gedeno ikko kalqoomu deerrinni irkisantannore xiinxallote pirojektuwa massage gummaame assino. Mootimmate yawonnino Gibirrinnu xiinxallo inistituute qara dayirekterenna Gibirrinnu ministere ministr dieeta ikke owaatino. Itophiyu Pireesete Uurrinshano konne jawa rosicho afi’rino xiinxallaanchi ledo hasaawa assitinoha ikkanna; Bakkalcho Gaazeexi tenne lamala wosincho asse shiqishanno woyte hagiirrunniiti!
Bakkalcho:- Gibirrinnu reekko ejense, Inistituutete widira lophitu yannara ledo uyinoonnise yawo maati?
Dokter Maandefro:– Konni alba /ejense ikkine hee’noommo yannara/ shoole qara qara hajubba aana loonsanni keeshshinoommo. Xa kayinni Inistituute ikkinummohu gedensaanni Poolisete hajubba aana xiinxallo assate yawo lexxitinonke. Umiti Gibirrinnu handaarinni; xaphooma Irshunni dikkote geeshsha noo harinsho giddo Gibirrinninke sa’’annokki gede guficho ikkino coy maati? yitanno xiinxallo assate. Konnirano 48 ikkitanno xiinxallaano noonke. Xiinxallo assinihu gedensaanni dawaro qollanni; dawarono hedote giddo worino garinni loosu giddora e’anno gede assinanni.
Layinki loosinke kayinni dhuku irko assate. Hedo gumulate dandiissanno irko uyineemmo. Sayikki loosinke irko assineennano gumulo mitiinsitara dandiitannohura gumulote aana beeqqineemmo. Gummaamo ikkasi buunxummoro gumultanno bissa rosicho halashshitanno gede assineemmo. Lawishshaho; qasiisote looso la’nummoro Inistituute fulle loonsanni yannara loosidhe galtinori ledo fultanno; looso loosse leellishshanno. Inistituutenke 3.2 Miliyoone ikkitannore loosidhe galtino maate amaddino. Tini loosidhe galtino daga 85 kume qasiisotenni xaadinsanni loossa noonsareeti.
Mitte qasiiso yinanniti shiimunni 30 Hekitaare ikkitanno baattooti. Mitte qasiiso umise uurrinsha noose; massagaancho, woxu amadaanchonna labbinore amaddanno. Konninni ledote Gibirrinnu ministere umise tantanonni 2.6 Miliyoone loosidhe galtinori maate hundaseenni amaddanno. Xaphoomunni ninke amandoommohu ledo lendiro 5.8 Miliyoone loosidhe galtino maate qasiisote loosinni loosidhanno yaate. Kuni sufannoha ikkanno.
Tattaino garinni loonsannihu Irshu loosi laalchimma ajishanno. Konni daafira mitteenni winxe hasiissanno e’’o lende laashshine qorophotenni ataachine mini giddo horonsiratenna dikko fushshinanni harinsho dooramaanchotenna woyyaabbinote. Harinshotenni irshansa Akisiyoonete widira soorratenni mitto mittonka loosi’re galinoha Akisiyoone noosiha assine horonsi’raancho ikkanno hayyo kalaqa dandiinanni. Konnirano wo’naalshunni amandoonniri 14 pirojektuwa no; kuri harinshotenni hala’litanni hadhannoha ikkanno. Shoolki yawonke qineessatenna mittoonsate. Konni garinni loonseemmohu Irshunni kayinse dikkote geeshshaati. Korkaatuno laashsha calla ikkikkinni dikkote geeshsha hara noonke. Tini mittoo’ma kalaqqanno tantanooti.
Bakkalcho:- Loosidhe galtinore mittoonsitinannihu ayee ledooti?
Dokter Maandefro:- Loosidhe galtinore mittoonsineemmohu laalcho sokkannori ledo, gobba giddo dikkora hirtannori ledonna Industirrate ledooti. Lawishshaho; Sidaamu qoqqowi giddo Abukoodate laalchinni qasiisote loosira tantanantinori no; laashshaano Abukaado hasidhanno Industirra ledo mittoonsineemmo. Industire kayinni Abukaadote zayite laashshine gobba giddonna gobbayidi dikkora hirranni yine hendummoro; industire gobba giddonna gobbayidi dikkora laalcho shiqishshanno daddalaano ledo mittoonsineemmo.
Woleno lawishshaho; gobbate gede Biiru Biqila laashshitanno shoole ijaarra noonke; tenne ijaarrara loosidhe galtinori qasiisotenni tantanante Biqilu Hayixe laashshitanno gede assinanni. Amaaru qoqqowirano Akuri Atara qasiisotenni laashshite e’’ote hasidhanno ijaarrara shiqishshanno. Togoo mittoo’ma kalanqanni hee’noommo.
Qineessate ledo amadaminohunni loonseemmo loossa; umihunni Gibirrinnunna baadiyyete latishshi Poolise aana anawarsha assate. Konne xaa yannara gumulloommo. Layinkihu Itophiyaho sagalete amanyooti soorro aana loosa ikkanna sayikkihunni Dijitaale gibirrinna kalaqate. Xaa yannara kuri sasunkuri aana millinsanni hee’noommo. Loossa aantete halashshine loosate dandiissanno mixo kalanqe 2016 M.D loosu giddora e’’ate millinsanni afammeemmo. Haaro mixo qixxaawo aana 22 ikkitannori loosu minna beeqqitino.
Konninni ledote haammata jawaachinshanni loossano noonke. Balaxe xawisummonte gede 10 qasiisote mereershuwa uurrinsoommo. Insano owaante uyite woxe afidhanno. Layinkihunni Garaazhete owaante uyinanni. Qasiisotenni ledote mereershu qajeelsha uyine tajete woraqatinni maassiissanno. Babbaxxitino Irshu maashinna milli assitannorira ogimmate qajeelsha uyitanno.
Bakkalcho:- Xeenu aana safaminoha gobboomunniha irshu looso konni garinni alba qolle harisa dandiinanni?
Dokter Maandefro:- Xeena harunsine xaphoomunni gobbate giddo baattote giddooyidi kalaqamu waayi mageeshshihu mama no yaannoha loonsoommo. Aanteteno baalankawa Elekitirikete wolqa heedhannokki daafira arrishshote xawaabbinni wolqa kalanqe loosidhe galtinori baattote woriidinni fushshite loosidhanno gede dandiissanno loossa gumullanni hee’noommo.
Haammata maate konninni tantanante jawa e’’o afidhe soorrantanni no. Arrishshote xawaabbinni wolqa kalaqate loosi bayicho hasi’ranno; kalanqanni wolqa batinye hekitaare baattora ikkanno. Tenne wolqa garunni horonsi’rate ledonniti latinsanni baatto hasiissara dandiitanno. Kunninnino sase hinge laashshate dandiinanni akati hee’rara dandaanno. Konni deerrinni 9 woraddara wo’naalsha assinoommo.
Bakkalcho:- Itophiyu xaa yannara Qamade halashshite laashshate widoonni loossanni afantanno. Konnira qoteho qooxeessaho noo gobbuwa mereerinni Gibitse Qamade laashshitanni afantanno. Tini gobba halashshite laashshite waagano ajishshe hirate geeshsha iillase kullannina; togoo harinsho Itophiya digufissanno?
Dokter Maandefro:- Digufissanno; roorenkanni Itophiyaho wole kaayyo noose. Xa wole gobba agurre Afrika calla la’nummoro;ninkenni woyyaawino garinni Qamadete laalchi noohu Gibitseteeti. Ninke 82 Miliyoone Kuntaala laashshineemmo. Gibtise 100 Miliyoone laashshitanno. Xa hee’noommo akatinni insa 100 Miliyoone, ninke 82 Miliyoone Kuntaala laashshinoommo. Xa kayinni gorsunni laashshinannihu lexxanni ha’ranno woyte harancho yanna giddo roorreemmonsa.
Ninke gorsu Qamade hananfummo yannara anjenke 25 anga xibbuunniitinka. 75 anga kayinni umonke dandiineemmonkanni. Gibitse 100 Miliyoone kuntaala laashshiturono ledonniha 100 Miliyoone kuntaala gobbayidinni eessitanno. Laashshitanno daafira umose didandiitino. Gibitseno lendanna wolootuno Afriku gobbuwa Itophiyu Qamadete dikko iillooti;tini jawa kaayyooti. Konni daafira Gibitse umose dandiitannohu 50 anga xibbuunniiti. Wolootu gobbuwa miteekkite 1-2 anga xibbuunni umonsa dandiitannori heedhanno. Konni daafira 53 gobbuwa Itophiyu dikko iillooti.
Xa noo waaga kalqete waagi ledo heewisiinseemmo woyte ninkehu Qamadete waagi rooranno. Kuni suwashsho dikkote amanyoote di ikkino. Gobbara soyaate heewote bixxille sasete; batinye, islanchimmanna waagaho. Ninke xaa yannara waagunni heewisamaano di ikkinoommo. Konne waaga dirrisa dandiinannihu loosidhe galtinori garunni sagalimmatenni gatinoha mereershu dikkora shiqisha dandiiturooti. Xaa yannara loosidhe galtinori mitto kuntaala Qamade 3 kumi birrinni hirturo horaameeyyete. Mite mite daddalaano seeriweelo jiroo’mate laalcho maaxxannanna fishshite hirtanna la’nanni.
Konninni ledote qamade babbaxxino raginni seeriweelo doogonni Keeniya, Jibutinna Somaaliya fultanno. Kuni laalchi mereershu dikko fuloommeronna taalo ikkino waaginni hirroommero woyyaawino waaga fushshara dandaannoho. Jawiidi heewo kayinni laashshineemmo wagaati. Laashshineemmo waagi luphiima ikkiro heewisamaano ikka didandiinanni. Xa la’’a noonkehu xa nooha Qamadete waaga ikkikkinni mitto kuntaala Qamade meu birrinni laashshinummo yaannohaati. Konne heewisiinseemmo woyte ninke lowo geeshsha dancha heewisamaanooti.
Islanchimma lainohunni ninke Qamade qarra diafidhino. Qamadete ledo sumuu yitannoti diilallote gade noonke. Arrono ikko hawado laashsha dandiineemmo. Wole gobbara togooti injiitino kaayyo dino. Konni daafira tini ledote heewonke ikkitanno daafira diro wo’ma daganke itisanna gobbara soya dandiineemmo. Wole gobbara laashshinannihu mitte hingeeti. Kaadetenni diwantanno daafira kaade sa’a geeshsha agadhitanno. Kaadete gedensaanni heedhanno yanna ruukkadote. Jajjabba laashshaano yinanniri; Ruusiya, Yukureenenna Jarmene labbino gobbuwa kunninni huxxantinoreeti. Konni daafira ninkera jawa kaayyo noonke.
Xa sase jajjabba pirojektuwa amandoommo. Qamade mitte ikkitanna gummaa’minoommo. Tenne lossanna agarsiisa hasiissannonke. layinkiti Ruuzete; iseno hananfoommo. Wolu sagalete Zayitera hasiisannohu Akuri Ataraho. Tini Zayitete hajo 1 Miliyoone Doolaare geeshsha fushshiishshannonke. Mannu tenne hajo dicoyi’ranno. Qamade mootimmate kaazininni fultanno daafira leeltanno; Zayite kayinni babbaxxitino doogonni e’anno. Seerunnino ikko seeriweelo doogonni e’anno.
Tenne borreessine woy mereershu dikkonni Doolaare adhine hidhinannikki daafira dileeltanno ikkinnina lowo birra fushshiishshannonke. Konni daafira Akuri Ataru aana loonsoommero sagalete Zayiteeti. Mootimma Ruuze dieessitanno; daddalaanote eessitannori. Ruuze mootimma eessitannoha ikkoommero xissanno. Kuri sasunkuri mitteenni ledeanturo diru dirunkunni lame Biliyoone Doolaare fushshiishshanno.
Xa Qamade cunfoommo. Gattannonketi sagalete Zayitenna Ruuzete. Kuri gumulsinummoro diru dirunkunni Investimentete ikkitannoti lame Biliyoone Doolaare gobbayidi soorro heedhannonke yaate. Konni daafira harishshanna Tiraaktere hidha, ijaarra uurrisanna woloota coye hidha dandiineemmo. Gibirrinnunni Industirenniwa reekkammeemmohu kuri aana soorro abbinummoro ikkinohura jawa coye ikkanno.
Konni ledo amadaminohunn lukkuwu Industire, adote industirenna saadate laalchi giddo noori kayinni rahotenni hadhara dandiitannoreeti. Malawu kulloonnikkihonna darga adhannokki loosooti. Haqqe noowa baalankawa malawo malawa dandiineemmo. Kunni aana aantanno sase dirranni ledote Investimente dunne illacha tunge loonsummoro jawa soorro abba dandiineemmo. Qamadetenni gummaamma ikkinoommohu illacha tunge diru giddo lamenna sase hinge laashshineemmo yine mannu wolqanna woxe gaamme loosankenniiti. Ruuzeteno togo assa dandiineemmo.
Bakkalcho:- Qamadete laalchi aana afi`noonni guma ajishshannorinna poletiku ledo xaadissannori no. Konni aana ati mayyaatto?
Dokiter Maandefro:– Qamade kalqete aana mitte poletiku xawishshaati. Ayimma gatamadhinannite. Gobbate su’mi gatamaramara hasidhannorira tashshi yaannonsa; Tenne hasidhanno bissano no. Itophiyu daga heewisamaano ikkitanno yinanni woyte macciishshitino coyinni calla Balaxama hasidhannokki gobbuwano no. Ikkinohurano konne hasidhannokki bissa su`ma huntanno. Konne qarra insanni calla ikkikkinni gobbate giddo noo mite mite bissannino xawinsanna wodanchinanni. Konninni kainohunni hananfummo woyteno baca jifo noonka.
Babbaxxitino bare aanano baca yekkeero noonkanni; qarru rossinokkirinni calla ikkikkinni rossinorinnino leellannonkanni. Doogo fiyamantinohu looso xaphoomu ministirchi dagateno parlaamahono xawisihu gedensaanniti. Hakkunnira albaanni woxe gaamateno baca qarrubba noonkanni. Hakkunni gedensaanni baalunku raginni biddishshu gede, lallawu gede adhini. Baalunku manni loosu widira e“i. Xa nafa laashshinoommo laalchi hee`reennanni laalchu dino yitannori no. Addaho laalchu waagi sutamino; xa`mo dinosi. Ikkolla kuni laalchu hoongi xawishsha dikkino.
Itophiyu Qamade gobbara sokku yitanno odoo wolootu dibaxxanno; babbaxxino deerrinni hakkonne xawinseemmo ikkinnina gobbate gede hirantino Qamadenni batinye beehantinohu gobbate giddooti. Gobbayidiri kaa`looshshe uyitanno gobbuwa Qamadenke ninkewiinni Doolaaretenni hidhatenni gobbate giddo kiphotenni gawajjantino qooxeessubbara beekkino.
Mittu afoo wonshe coyi`reemmo coy hee`riro Qamade gobbate giddo no. Xaano gorsunni laashshinanna e`anni no. Xa qole hawado loonseemmo. Konni daafira Qamadete anje dino. Noohu doogimale kalaqantino waagu iibbabbooti. Ninke albillicho Qamadete daddalinni kalqete dikkora e“ate jawa kaayyo noonke.
Biraaziiletennna Awustiraaliyunni abbitanni me“e kiilo meetire tayisse dagge hirtannori no. Ninke konnenni Jibutiranna Keeniyaho hattono Taanzaaniyaho hirrummoro umisi jawa dikkooti. Gibitsootu uminsa ninkewiinni hidha hasidhanno. Ninke laashshira harunsitanno. Gumankeno bikkitanno. Qamade laashshanke sunfeemmo; laashshinanninna gumaamma ikkanke umi yannara Itophiyu Qamade gumaame ikkase buuxisiissinoti Afriku latishshu baankeeti.
Gaamo lamalate gambooshshi aana baanke “Itophiyu Qamadete laalchi aana reekko assitino” yaatenni kalqete dudubbino. Kalqoomu miiduyubbano odeessitinohu hakka woyteeti. Bashsho nooha so’rino laooshshe agurte gobbate noo Qamadete laalchi gummaa’ma daafira coyidhanni no. lamalanna sette ikkitanno gobbuwa Itophiya dagge Qamadete wo`naalshinkenni roso adhitino. Kuni leellishannohu babbaxxitino doogonni gumaamma ikkankeeti. Qamadetenni loonsoommoha gummaamo looso wolurinnino leda hasiissanno.
Bakkalcho:- Qamade laashshate harinsho giddo baca soro hansanni kullanni keeshshinoonni; Sa`noonni mitiimma ma labbanno?
Dokter Maandefro:- Haammata mitiimma noonkanni. Umihunni irkisanno manni shiimaho; woxunnino ikko hayyote irko ikkikkinni afuunni irkisannohu nafa dino. Ogeeyye loonsanni looso, afi’noonni guma ikkikkinni busha midaado kayissannonkanni. Baxxinohunni gobbate aana noo baatto maxinetenni intanni yitannori dihooggino. Baxxinohunni massagaano ikkitino mannootiwiinni tenne macciishsha ayirritanno.
Wole jawiidi mitiimma woxu anje ikkitanna ayi loosanno yaannohu wole qarraati. Looso hananfoommohu xiinxallote giddo hee’neeti. Xiinxallote giddo loosaasine ammansiinse konni loosira bobbaasa shota di ikkitino.. ‘loosonke di ikkino; ninke xiinxallaanote, dila’annonke hajooti; laashshaano di ikkinoommo” yitara dandiitanno mannoota gamba assine ammansiinse gaamo kalanqe bobbaasa qarraho.
Konni gedensaanni kayinni Gibirrinnu xiinxallo Inistituute hedo hidhitu. Gumano la’u. insa kayinni dodante loosu giddora e’u yannara aantete Gibirrinnu widira hadhe ogeeyyete laooshshe soorra wole mitiimmaati. Hatto assineenna gumu leellanni ha’ri. Loonseenna guma la’’a hananfi woyte wolootuno e’u.
Aantete paarlaamu miilla baxxinohunni uurrinshu komitenna woxu ministere, ministerete deerrinni noo baalanna qoqqowu pirezidaantoota amande laashshinoonniha la’’a hananfi. Leellinshummonsa woyte arro mitturi haanjuri nookkiwa qamade la’u woyte diammantino. Baalunkuri soorrami. Tuqu xaadooshshuwa odeessitu; ledote woxe afi’nummo. Gibirrinnuno gaamo uurrisiri.
Wole mitiimma kalaqantinohu hooffayidi loosidhenna ce’e galtinori aanaati. Ikkeennano afi’noonni laalchi loosidhe galtinoriwa shiima ikkirono lame hektaare baatto aana wixi’rino manchi kayinni 100 kuntaali ale afi’ri. Laalchosi dikkote ledo mittoonsa qarra ikkitino. Tenne harinshonni kayinni loosidhe galtinoriwa ammanamate mitiinsanno.
Dagganno daddalaano kayinni laashshaanotewiinni shiimu waaginni hidhitara hasidhanno. Kunninni dikko layinki mitiimma ikkitino. Babbaxxitinori kaa’looshshu qineesso uurrinshuwa hidhitanno gede sharro assini. Harinshotenni laashshinoonni bayicho marte hidha hanaffu.daabbote minnano hidha hanaffu, jeefoteno dikkote qarri tidhami.
Kunni loosira baantoonni kakkalo shota gede la’nannita di ikkitino. Baraarshu hasiisannonsa ooso no. Sasu agani geeshsha maatensawiinni baxxite loosidhe galtinori qaera afolte loossino ooso no. Konni ledo amadisiise kayiseemmo coyi; ronsoommo hayyonni haaro coye diabbineemmo. Baxxitino hedo adhineemmo ba’re qixxaawa noose. Konni garinni hedo haadhe dagganno mannooti soro loossuro nafa irkisanna jawaachisha hasiissanno. konni daafira sorotenni rosa dandiinannihura wo’naalate kaayyo aa hasiissanno.
Wolu kayinni mimmito mishantenni roore kaa’lammoommoro danchaho. Dancha loosiha jawaachishate qarri noonke daafira kaa’lammummoro danchaho. Macciishshamano wole hajooti. mimmitu ledo macciishshama poletiku mannootino ikko amaalaanonna ogeeyye kaa’lama hasiissannonke. Mitte gobba qansooti gede hee’noommowa hee’ne loonsummoro buxima qeelleemmohura ilamate loonso yaate hasi’reemmo.
Bakkalcho:- Oottonke hala’ladu xawishshira wodaninni galanteemmo.
Dokter Maandefro:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Onkoleessa 17, 2015 M.D
