Duuchunkurira yannanna base noosi. Bayiriiidi qullaawu maxaafino “Duuchunkurira yanna no” yitanno hedo kade woranno. Techoo borronni yannate hajo ikkikkinni kalqe milli assanni afamanno “Face book” yinanninni dagittete xaadooshshi hayyo aana shiimare kayisateeti.
“Facebooke” yaanno qaale afummonkunni 8 diro ikkinoe. Mitte yannara “Face booke” yaa mayyaatero umisi Feesi bookete xallinoonniha la’’eenna muushshi assinoe. “Albu Maxaafa” yaanno tiro uyinoonni. “Face=Alba,Book=Maxaafa yaate. Kuni ani yoommoha dikkino. Dhaaddo tiro hooggurono “Dagittete qoola” yine adhino. Kuni qooli horosino bacate gawajjosino hattonni.
Gawajjosinna horosire la’nammora albaanni “Facebooke” yinanni dagittete qooli hundinni hanafe nooha lawannonkeri hee’noommo. Konne buuxate mitto barra cufamiro seeda dirra ledonke keeshshinori baxxinoha laweennanke addintanni huluullammeemmo. Ikkollana kuni qooli kalaqaminkunni 20 diro guutisinoha nafa dilawannoe. Haarvaardete Yuniversite rosaano giddonni mitto ikkinohu Maark Zuker Berginna jaallasi 19 diri albaanni January 1996/Arfaasa 2004 M dirooti kalaqqinohu. Itophiyaho egensiisa hanafoonnihu kayinni 10 diri kawaati. Hattenne yannara bikkamino mannilla horoonsi’ranno. Aadi bilbilino dinoyya!
Kuni 20 diro guutisinokki dagittete xaadooshshi qooli xaa yannara lophitanni afantanno gobbuwara mashalaqqe wiinamunni iillishate dancha kaayyo kalaqirono,mito madiissanni,mito kayinni loosunninna egenno afi’rate doogonni deisiisanna la’nanni. Konne laeemmo woyite dagittete qooli “Face booke” horonsi’dhanni noonkenso horoonsi’nanni hee’noommo yitanno yaaddo galtannoe.
“Facebook” yinanni dagittete qooli giddo baca bissa wodana goshooshatenna harunsaano afi’rate yine woloottu maala intannanna, mito tunganna mito kayinsanna la’nanni. Kaphu mashalaqqe taraabbanna la’’a haaro dikkitino. Feesbuukete qachira qaphu halaale qeelino. Halaalu waamamino. Hemeno sayikki buninni fulte feesbuukete qacha higgino. Feesbuukete mootoonsine feesbuukete aana shaara, feesbuukete shine feesbuukete kayisa rosonna gade ikkitino.
Anera feesbuukete shaanna kayisa dixibbinoena feesbuuke horoonsi’ranno ogeessi shaanno ilamaati. Borro’ya kaimino isooti. Tenne lamala giddo lame uurrinsha towaatoommo. Umi’ya hajora maroommo widoonni mitto rosi mine leelle `keenoommori giddonni qaru coy rosiisaanonna feesbuukete hajooti. Bashsho mittu jawaatu rosaanchi nooenkanni.
Ninke kulinke yinanni qarrinseemmosi woyte ninkera kaajjado shallaggote xa’mo loose yee,isi seeda yannara wole maxaaffa xiinxallanno. Ninke kayinni seeda yanna mitte kaajjado xa’mo loonsanni she’leggammeemmo. Anino rosiisaano rosaanote kifilete looso uyite insa feesbuukete aana illensanna hedonsa tugginore daa’’atummo. Hay diro qoli.
Duucha rosiisaano diyoommo; mite mite kayinni kifilete giddo togoo akata leellishshanno. Bashsho ninke ronsummo waro rosiisaanchu kifilete gaangaawe irkisanna techora iillinoommo. Xa kayinni xa’mo galtinoena caaqqi yine la’ino. Kifilete giddo qunxanni hee’noommohu ilamate; shineemmohuno ilamate.
Hemetenni, xonotenninna footo dugunuunse sutannohunni roore rosiisanni hattono fooliishshote yannara maxaaffate mine e’’e nabbawa agure feesbuukete aana qasi’rinohu geeshsha ilama halaalunni shaannohu ayetiyya? Kaphunni shiishiishanni keeshshino dagittete qooli techo addankanni dagganno ilama ciiggishanni noona caaqqi yiine layi’no.
Wole widoonni, duuchanka yaa yoogummorono fayyimmate mereershuwa mite mite ogeeyye dagittete qoolira wodanansanna illensa tugginore daa’’ata haaro dikkitino. Xagisaanchu, xibba buuxannohu,buuxe xagicho hajajannohu, ilshiishannohunna lubbote hexxo tuqqinoonnihu wodanasi feesbuuke raaqqeenna illesi feesbuukete xallinoonniri goshoosheenna so’re iillishanno gawajjo gobbaanni wole shaa nooyya? Ee;dino. Kayinnilla togoo ikkito annu annunku keenne.
Rosu minna murrootinna fayyimmate uurrinshuwa massagaanono konne hedessi assite la’anno hajo dilabbannoe. Ikkiro kayinni taagankunni qoolu aana kaphunni shitannonna kayissanno feesbuuke techo halaalunni ilama shitanni noona baqqi yino. Wole widoonni, ga’labbo agarsiissanno bissa la’nirono madde madde agarte bilbilinsa aana illacha tugginore la’’a haaroo dikkitino.
Dano balanxe gargarate illenkenna maccanke qeechi luphiimaho. Illenke feesbuukete aana ubburo wolu manni gawajjo gargara agurina meessintanni hoo’line di anfanni. Mooraanchu arrawu giddonni anja moora hanafino tenne busha yannara feesbuuuketenni dogama techora coommiturono dano iillitu gedensaanni qaraartanno.
Konne dagittete qoola horontanni horoonsi’noonke yaa dikkino;kayinnilla yannanna base hasiissanno. Hakimete mini lubbo gatinsara sheemaate e’ne marroonniwaati. Xiwamaanchu hakimicha hexxo asse daye lubbosi hooga dinosi. Game amaddinoti keere tidhameemma yite hones agana duqqitino qaaqqo shiima so’ronninna feesbuukete korinni hooga dinose. Konne yeemmohu iillinoenna laoommo daafiraati. Ki’neno daa’’ata dandiitinanni halaaleeti. Dagittete qooli horosi bikkinni iillishanno qarri luphiima ikkinota huwata hasiissanno yaate.
Dagittete xaadooshshi tekinoloojetenni irkisaminoha ikkasinni horosi shiima dikkitino. Kayinnila gawajjosino hattoonti. Horosi mereerinni qummeessate geeshshira;kalqoomitte ollohisa,kalqe mittu qachira abba,yannoomitte heeshsho dagate iillisha,harammadda ikkiturono egenno tareessa,mashalaqqe basetenni iillishanna labbeemmereeti.
Gurchunni gawajjono no. kaphunni shaanna kayisa,mootoonsanna shaara,moorunna awaawurshu,hattono illacha tunge loonsannikki gede assanna I horoonsi’nannikki gede assa kullannireeti. Konni dagittete qoolinkuranni nabbawoommo mashalaqqenni “Bilbilakki uulla wori” yitanno sokkaati. Mamoote yinanni woyte mannunni ledo xaande hasaawa assinanni yannara,intanninna anganni woyte,maatetenni ledo ofolinanni woytenna labbeemme yannara.
Ani kayinni ledeemmori hee’riro rosu mine rosaanono ikkito rosiisaano,fayyimmate mine xagisaanchono ikko xagisi’rannohu,kaameelu giddo oofaanchu,mini giddo minaamanna minaanni,hattono ogimmate owaante aanno baali feesbuukete yannanna base dooda noosi.
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Onkoleessa 17, 2015 M.D
