Abrahaam Saamueel
Itophiyu noose amammandannikki Donna giddonni mittu Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanaati. Kuni ayyaani diru dirunkunni Sidaamu ayyaanto beeddahe kiirte hattono ayyaanu hosanno barra murtino garinni Sidaamu daga ayyirrisanno ayyaanaati.
“Fichee” feeffatote ayyaana ikkanna; “Cambalaalla” qolte akkalu diri saeenna haaro diro adhinanni barraati. Ayyaanu Sidaamu qoqqowira baalanka baycho addi addi qixxaawonni budu suudesi agadhino garinni ayirrisamanno. Hawaasi garbi qooxeessira Sooreessu Gudumaalira qole baxxino garinni haammatu Sidaamu daga, ayirradda wosinna federaaletinna woloottu qoqqowubbanni hattono gobbate giddonna baara widinni daggino turistooti noowa iibbino garinni ayirrinsanni.
Kuni ayyaani, diru soorro ayyaana ikkinohura, Sidaamu daga diru kiiro garinni haaro dirooti yine adhinanni. Sidaamu daga umisenni diro shallaganni yannanna saate noose. Sidaamu daga lipheessa xiqqeesu widira soorrite; xiqqeessa saatete widira shallagge dirra gamba assite saneho soorrite umiseha diru soorro ayyaana ayirrisanno. Sidaamu daga kiironni mitte lamala shoole barraati. Agannano hakku garinni shallagganni diru widira kiirtanno egenno noose.
Kalqete deerrinni Itophiya lendanna saatenna barra ledde agannate widira soorrite uminsata diru soorro kiiro afidhinori boode gobbuwa no. Haammata gobbuwano konni diru kiiro shallago garinni adhite horronsidhannori no. Sidaamu hayyoolle, masaalaanonna ayyaanto beeddahenna aganu millimillo seekkite buuxatenni ayino rosiisikkinni sayinsete egenno nookki yannara uminsanni rosse, xiinxallite, yannate shallago qixxeessite dagansa qinaawino garinni loosidhanno gede assitino.
Sidaamu daga yannate shallago kaiminni mittu barri saatetenni beenkoonniho; shoolu barri mitte lamala; lamala lamala mitto agana yaanni 12 aganna kalaqqanno. 354 barri mitto diro ikkanno. Shoolu diri giddo mitte hige 355 barra ikkanno. Hakkuno mittu diro kalaqanno. Xibbuu diri, “mitto sane” ikkanno. Kumu diri woy mileeneeme qolte “Tunso” ikkitanno. Tini yannate kiiro jawa ikkadimmanni shallangeenna albinni hanaffe Sidaamu daga horoonsidhanni keeshshitino; xaano tini horoonsidhanni noo diru shallago Sidaamu daga ogimma leellishshanno.
Fichee Cambalaalla ikkadimmatenni diru yanna kiiro shallagonni sae, Sidamu daga danchummanna ayimma kaima ikkitino hornyuwa giddoseenni amaddino. Sidamu daga, dadille, koma, bunshenna dawaawano giddo amadde haaru dirira sa’’a dihasidhanno. Konne giddose nooha koma, dawaawano, gibbo, dadille hunte araara, keerenna hagiirre abbitanno loossa baalunku Sidaamu daga mereero loonsanni.
Gaance hunnanni; babbadooshshu dihee`ranno; keerunna hobbaatu hee’ranno. Konni ayyaani yannara mimmitu ledo kaa`lammanna irkisama heedhanno. Fiixu firu mitteenni xaade ayyaana ayirrisanno. Noohu nookkihura beehanno. Shiima, jawaho yinikkinni baalunku mittu shaafeetinni hurbaaxxanno. Sidaamu daga mittimmatenni baxillunni halante heedhanno gede hornya ikke noohu konne Fichee Cambalaallate ayyaanaati.
Kuni diru soorro shallangeenna daynoha haammata hornyuwa giddoosiinni amadinohu Fichee Cabalaallate ayyaani UNESCOte 2008M.D kalqete amammandannikkinna manchi beetto riqiwannoha Dona ikke borrreessame gobbate Dona calla ikkikkinni kalqenniha ikkino. Kuni doni Sidaamu dagara xaphoomunni Itophiyu gobbara turistoota goshooshe gobbate miinji aana umisi qeecha fulanni no.
Kuni ayyaani daa’’ataano (turistootu) wodana goshooshannonna gobbate miinji aana umisi qeecha fulanno gede maa loonsanni hee`noonni yaannoha Sidaamu Qoqqowi Shabbadiini Woradira teessaancho ikkinoha Mehaammed Leenjisho hasaawinsoonni.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu dagara jawa ayyaana ikkinoho; ayimmasi xawishshaatino. Fichee Cambalaallate ayyaanira giwaminohu araaramanno; babbadante keeshshitinori xaaddanno; mittimmano bowirtanno. Konninni sae, ayyaanu noosihu noyikkihura beehanno. Saeno, ayyaanu mimmitu ledo kaa`lamate lawishshaati. Mannaho agurranna saadate nafa mararro noo ayyaanaati.
Fichee Cambalaallate yannara saadatenna kalaqama baalanko baxxino ayirrinye uynanni. Konni ayyaani yannara saada digorrinanni; haqqano dimurranni. Saada ussuroonniwinnii tirre fushshine kalloonni hayisso hasidhu gede ittara bobbaanse agurranni. Kuni ayyaani Sidaamu dagara wolambinatu barra ikkinota Kalaa Mehaammedi xawisanno. Ayyaana daga baala mittu babbadooshshi nookkiha mittimmatennni ayirrissanno.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daganni sae Itophiyuhunna kalqenniha ikkinota teessaanchu xawisino. Konnira, kuni ayyaanni kalqete babbaxxitino gobbuwanni dagganno turistooti wodanansa goshooshanno gede jawaante loonsanni hee`noonnita kulino. Ayyaanu hornya ikkinoha baxille, keere, araara dagate mereero leellishate.
Gobbate geerrino ayyaanu gobbatenni sae kalqetenni turistoota goshooshanno gede egensiisa; baxxinohunni, wedellu kuni ayyaani danchu amanyootinni ayirrisamanno gede yawo adhite loossanno gede amaalanni qeechansano fula hasiissannota huwachishanno. Konninni sainouni gobbate keerenna araaru kaajjanno gede baalunku Sidaamu daganna geerri gudumaaleho fulte gutunni amaalte woyyaawinoricho abbate loossannota barraho ayyaana beeqqitino geerinna wedelli xawissino.
Sidaamu Qoqqowi Budu, Turizimenna Ispoortete Biiro Sooreessi Kalaa Jaggo Agenyehu, Fichee Cambalaallate Ayaani diru soorro ayirrisatenni sae giddosiinni haammata hornyuwa amadinoha ikkasi kulino. Gibbonna gaance nafa kalaqantannoha ikkiro; konni ayyaani giddo gibbo, koma, gaance heedhuro araarunni tirranni. Gaance tirate daga araarsinanni keeru widira qolate gobbate geerri jawa qeecha afidhino. Araaraminokkihu Fichee Cambalaalla ayirrisa didandaanno.
Koma, gibbonna gaance amande haaru dirira sa’’a didandiinanni. Konni kaiminni, ayyaanu araarunniho; mimmitu ledo baxillunni hagiidhinanni ayyanaati. Giwamino mannanna daga, “Affini” hornyu amanyootinni araarsinanni. Araara dirrinsanni. Keeru bowiranno gede assitanno; Konnira, kuni ayyaani giddosiinni amadino hornya horoonsi`ne daga daganniwa xaadisate looso loosa hasiissannota dhaamino.
Wole widoonni, Fichee Cambalaallate ayyaani yannara mitte haqqeno mura dandinannikkita qoleno qarqaru agarooshshira uynanni illachi shota gedeeha ikkinokkita la`nanni. Haqqe mura hooga, haanju harumi latishshirano umisi qooda afi`rinoho. Fichee Cambalaallate ayyaani giddo noo hornyi sayinsete xiinxallorano kaima ikke owaante aanni no.
Oromote daga Ireecha, Hadiyyu daga Yaahoode, Halaabu Seera, Wolayittaho Gifaata, Gaamo Yooyyo Masqala, Geediote Daraaronna wolootu labbanno ayyaanna Itophiyu giddo ayirisantanno woyte daga daganniwa gamba assitannotanna Fichee Cambalaallano hattonni haammata Itophiyu daga gamba yite ayirrissanno ayyaana ikkanna; daga daganniwa xaadisate widoonni umisi qeecha fulanni no. Kuni daga daganniwa baxillunni ayirrissanno ayyaani kaajje sufa noosi.
Ayyaanu UNESCOte amammandannikki Dona ikke kalqete borreesaminohura, giddosiinni amadino hornya amade keeshshanno gede assate ayyaana baxxino garinni egensiisate looso halashshine harinsanni hee`noonni. Konnira, Hawaasi Yuniversite Kalaqotenna Tekinoolojete Ministeere ledo halante diru kiiro sayinsete kiiro widira dagganno gede assate looso loossanni no. Kunino, ayyaanu budunnihanna sayinsete doogo dawikkinni agarre ayirrinsanni gede assanno. Wole seesi qalote loosinni, lawishshaho diraama lawinnorinni ayyaanu hornyasi egensiisate looso loonsanni hee`noonni.
Lawishshaho:- Betoochi diramirano ikko duduwaancho filmenni egensiisatenni Fichee Cambalaallate ayyana lainohunni sanade qixxaabbe Yuutubete tuqira sa`anno gede looso loonsanni hee`noonni. Tini loossa kaajjite sufa noose. Ilamano ayyaanu daafira mashalaqqenna taje afidhanno gede injiino looso loonsanni hee`noonni.
Budunna Ispoortete Ministeere ministirchi Kalaa Qajeela Mardaasi xawisanni; Sidaamu daga Itophiyaho afanshitino afanshi giddo mittu jawu haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyanaati. Fichee Cambalaallate ayyaaninna woloottu Itophiyu giddo ayirrinsanni ayyaanna Itophiyu buuda gotti assatenni sa’e Itophiyu albinni hanafe haammata egennote bue nooseta buuxissanno. Tini Itophiyu donnaati. Kuni diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu jironni sae Itophiyunna kalqete jiro ikkino. Fichee Cambalaallate ayyaaninna woloottano Itophiyu giddo ayirrisantannori gobbate miinjaho, baxilleho, qoleno egennote xintaho.
Sidaamu diru kiirono jawa baycho uynannite. Beeddahe kiirre; beeddahenna agana xaadinse barra, lamala, agananna dirra kiira shota dikkitino. Tini egennonna ogimma ikkitinohura, agaranna dagganno ilamara saysa hasiissanno. Kalqete Dona ikkasinni, daa’’ataasinu wodana goshooshanno gede assate halashshine egensiisa hasiissanno. Budunna Ispoortete Ministeere widoonnino hananfoonni loossa no.
Sidaamu daga jawa amanyootenna ayirrinye afidhino dagaati. Itophiyaho Sidaamu daga gedeeti haammata budunna hornyu noonke. Konne hornya agaranna towaante ‘UNESCO’te Dona assine borreessiisate duucha yannara loonsanni hee`noonni. Daganna dagoomu xaadooshshe kaajjishatenni konne jawa wolqa afi`rinoha ayyaana bowirsine latinse kajjinshe hornubbasi agarino garinni dagganno ilamara saysa hasiissanno.
Bakkalcho Onkoleessa 10, 2015 M.D
