Yaareed geetaachew
Gobba laashshitanni no. Laalchunna laalchimma lexxitanni afantanno. Dee’ni yinannikki gede hunda hawuudhinanninna latisi’nanni doogo yannaasincho dikkitino. Shoole lekka noonsarinni hawuurranni keeshshinoonni;Saadatenni yaate. Angatenni fincinanni winxanni sa’noonni. Hatte yannara kayinni elto mine minenko ikkite kalqete ikkitino.
Xa kayinni giwirrinnu loosi baalunku tekinoloojetenni irkisamino. Tekinolooje manchi beettinni erote ero laashshatenna woyyeessate dhuki noo daafira laalchu lexxa hiissine morommanniyya? Yannaasincho tekinolooje laalchonna laalchimma leddinoti morommannikki halaaleeti. Ikkollana kawaanni laashshinanna ka’aanni hawulukanno ibiliisi maatiyya? yitanno xa’mo galtannoe.
Bashsho annuwinke rossukkinni kalaqamu egennonsanni hawuurte,angatenni qottisse Itophiyunni sa’e Mootichu Hailesillaase waro Jaappaanete gidu kaa’lo assitinota dhagge kultanno. Techo kayinni tekinolojetenni irkinse laashshinanni gidi honqooqootunni maafamanna “laalchu anje noo daafira gidu waagi lexxino” yinanna ikkinniina dirrino,rakasino woy waagu uwino yinanna dimacciishshinanni. Eeggo kaaliiqira.
Ikonomistootu ogimmansanni waagu lexxa woy heeshshote oolto kaimira wortannori no. Qaru kori woxu/Woraqatu birri/ dikkote bati’re easiiti kultannohu. Togo yaa bacu woxi shiima gide/laalcho/ shorranno yaate. Mitootu ikonomistooti kayinni dikonne callaati yitanno;miinju qece yiino yitanno;Shoshshoggino yaate.
Lawishshaho, shiqishote xaadooshshi siiwo murmurama kultanno. Itophiyu giddo xa xaphi assine la’niro sagalenna sagalete shaqaxxa aana leellanno waagu sutamme dagginohu woxu batinyunni dikko easinni ledo calla ikkikkinni shiqishote siiwo/xaadooshshi/ mommoddo ledo amadamanno. Shiqishote mommoddo yaa kayinni laashshate anje dikkino.Lawishshaho dinnichu shiqote mommoddo korkaatinni wudde ikkara dandaanno.
Mittu daddalaanchi Zayte maaxannohu saamate akati noohuraati. Maala’lisannohu kayinni bacootu saamate injo noonsakkire ikkansaati. Meentu,geerru,mootimmate loosaasine laalcho saamate biso dikkitino. Tenne lamala giddo “Itophiyu laashshito” yaanno massagote qaalinni Industirete laalchi leellisho fannoonni. Ee,Itophiyu techono laashshito,ga’ano hattonni. Anera kayinni xa’mo ikkannoeri kawaanni laashshinanna ka’aanni laalcho meexanno sheexaaneeti.
Qiniiteenni laashshinoonniha guraanni wirri assitanno anga hooggoommero,laalcho halaalunni dikko shiqinshoommero, laalcho saama hooggoommero techo la’neemmo heeshshote oolto diheedhannonkanni yitanno ammano nooe. Bashsho angatenni qottinse,saadatenni hawuurre,dooramino gidi nookkiha,tekinolojetenni irkinsoonni harishsha nookkiha gidu halaalunni laale halaalunni dikko fulanno yanna; xa kayinni laalchunna laalchimma lexxitu woyite laalcho maanxe hude woshshinanna la’a,gide sassaqamu maaxxe baashe hexxitanna la’’a saalaho. Ee;saalaho!
Meexaancho anga eemarantoommero laalchu anje dino. Itophiyu techono laashshitanni afantanno;iso isonni woyyaabbino tekinoloojenni. Kayinnilla miinju sharre giddo ubbino anga eemarantukkinni laalchu taalo dagate iillanno yaa kaphoho. Kawaanni laashshinanna ka’aanni meexxanno anga eemaranto.
Gobbate ga’labbi yiinokki dikkote seeri leella hanafinkunni keeshshino. Konnira qaru kori kayinni harancho doogonni jiroo’mate,gawalo nookki garinni cibbi’rate hasatto umite. Tini beco ba’ino meessaneeto baxate ikkito gobbate miinjinna jiro aana jawa xiiwo kalaqqanni afantanno.
Kawaanni laashshinanna ka’aanni xoqolannori giddo umihu dallaalootunni assinanni gobbate dikki’rate amanyooti baalunkunni roore woffiima heeshsho aana heedhanno dagoomu bissa heeshsho miicanni afamanno. Xa kaajjado seeru wodhonni massagantanno dikki’rate amanyooti diriira hoogiro ikkito gobboomu bidhatto kaima ikkitannota ammannanni.
Laalchu anje nookkita mootimma huwatte,laalcho maaxxe baashe woshshitannori aana kaajjado qaafo adhitoommero,dagano togoore reqecci assitoommero heeshshote oolto ga’labbi yitanno. Gobbanke shama shaqqado, kaansiha erote eronni tirfisse uyitannote. Bushshinke bunshe dinoosiho. Wayinke ninkenni sae wolootta Afriku gobbuwa awuutannoho. Qarrinke kayinni miinju sharre giddo ubbino sassaqamootanna gobba hembeelsite uminsa horo guutisate hembeelantannoreeti.
Qarra kalaqqanni bissa wodani kakkachilli kaiminni yanna yannatenni mootimma dikko ga’labbisate assitanno sharro gummaame ikka di dandiitino. Sharro soorro nookkita ikkitanno gede soode hashshi kiiro baca sharrenna gano qalante galtanno. Kuni xaa yannara foffiima heeshsho heedhannore agurranna mereerima heeshsho massaggannoreno jifanni afamanno. Seerimale dallaalooti gobbate jiro,qansootu barru baali heeshsho hattono xaphoomunni dikkote seeri aana kalaqqanni noo xiiwo addintanni hekki yitinote.
Togoo dallaalooti aana adhinanni qaafo shoshshogga seerimalootu burqitanno gede furcho fanino. Seerimale doogonni gamba assidhino woxe marartukkinni yininsa waaginni hidhitanno. Konniraati ani ilamummonkunni duuchuri lexxanna ikkinniina dirranna la’e egennoommokkihu. Laalchu ajanno woyte balaxe waagu lexxanno. Waaga ledate sassaqamootu balaxxe laalcho maaxxanno.
Eeggate;kuri kayinni affinokkiri mittu coy no. Birru woraqataho;gidu kayinni gideho. Bashsho gide gidunni soorri’nanni dangi yanna halchummo. Gaashe badalatenni,waasa hayixunni…. Uuuf! Magano dironke hursi! Kaaliiqa diro qoli yaate gobbaanni ani mayyooyya! Laalcho maaxatenni baashe woshshitannori eemarantukkinni laashsha calla waagu noota dilabbannoe. Kayinnillla Itophiyu techono laashshito;ga’ano laashidho;ee laashshito!!!
Kuni gafi addi addi polotiku, miinjunna dagoomitte hajubba lainohunni qansootu xawado hedonsa wortannowaati. Konni gafira fultanno borro qixxaawote kifile uurrinsha dixawissanno.
Bakkalcho Onkoleessa 3, 2015 M.D
