Qiddist Gezzaheny
Mitte baxxitino yannara daga umonsa calla ikkikkinni wolootano xiinxallitannonna dancha hedo beekkanno yannara Diyogan yinannihu mittu fullahaanchi hee’rannonkanni. Kuni fullahaanchi su’misinni borreessamino jajja surresi agarate maxaaffa , ammanamino baxillisira woshicho, doogosi xawaabbira Faanoosenna daafuroho irkirate siqqo noosinkanni. Minaama noosikkihura Moloksete gede ikkeeti hee’rannohu; ikkollana Molokse ikkasi illacha afidhinokkihura billaallitino wolqa ikkite sa’ino. Hatte yannara lowo geeshsha xaggeefachishanno gede kayisanninna naqqasanni hee’rino.
Muusiqu ogeeyye la’’anno woyte “Muuziqu uduunne’ne kikkissine baxissanno huuro fushsha dandiitinikkinni lubbo’ne hasatto la’’annohura kayinni huuro seekkinokki muuziqa ikkitinosi” yaanno. Seessannanna buudhitanna la’’anno woyte kayinni “maalu biinfillinni lubbote biinfilliwa di iillitinoonni” yaannonsa. Xuma manna baincho hedo ledo xaadisanni “ minu biifadoho giddosi galino manni kayinni giwisanno” yaanni dancha hedo mannaho aate wo’naalanno. Mitto barra kayinni techo geeshsha la’ino coyi baalu bati’reennasi mitto baxxino coye assino. Barra arrishshunni; arrishsho fulte xawaabba uyitanno yannara, mannu gamba yinowanna dikki’ranno basera “ Arrishshote aana Shaama” yinanniha jawu xawaabbi aana shiima caabbicho Faanoose xawisanni dikko fuli.
Yanna ditunsitino; mannu wodani kayinni tunse noonkanni. Diru tunsichinni wodanu tunsichi roorenkanni tunsanno gede leellinosihu Diyogaani; xawaabba Faanoosetenni haa’re fuli. Lowo hasatto gedensaanni hasattosi afi’rikkinni gati. Konnira mittu manchi “Diyogaan maa hasidhanni nootto?” yiisi. Diyogaani “manna hasi’ranni noommo” yaanna macciishshini. Gamba yino manni baalu gura e’’i. diyogaani sufe “ hasi’roommohu uddano uddi’rinoha di ikkino, sagale ita ogimmasi assi’rinohano di ikkino; roduuwa mimmitu ledo itansiisa egenno assi’rinohano di ikkino; hira hidhate dikko fulinohano di ikkino; ani hasi’roommohu manna ikkinohaati” yii.
Kuni hasamanno manchi hiittooho ikka?, uullano iimino hasi’rannohu,”mancho” yinoonni gede iillosi hala’lado, wolootaho tuqannoha, tuqqanno sagale ikkikkinni tuqanno wodani noosiha, manna qote qolenna kalaqaancho iima qole baxannohanna waajjannoha kuni manchi techono hasamanno. Iiminna uulla, diyogaaninna gunnootu, aaniweelo oosonna buxane hasidhannohu konneeti. Togoo manni hoogiro arrishshote aana shaama, xawaabbu aana shiima caabbicho adhine fulleemmo gede assitannonke. Barri tunsichi shiimu caabbichinni xawanno; wodanu tunsichi kayinni shota gede xawannoha di ikkino. Hee’noommo yanna Nuklerete yaaddonni roore mannu wodanu umbe huluullissanno, doogga baala xawaabbunni xabbeenna wodaninke tunsino, halaalanya hagiirre hoonge hinkotenni godo’lineemmo, coyi’neemmorinna loonseemmori babbaxxino yanna ikkitino.
Bue:- Book Store FB qoolinni
Bakkalcho Dotteessa 26, 2015 M.D Hamuse
