Addis Ababa:-Zaytete waagi lexxa gobbaydinni eanno uduunnichi waagi lexxanna birru hidhate dhuki aja zaytete waagi lexxora korkaata ikkinta Daddalunna Industirete Ministirichi Kalaa Melaaku Allebelihu egensiisi.
Ministerichu xawishshi garinni, zaytete waagi lexxa kalqete deerrinni sagalte zaytenna wolootu uduunnichi luphi yaanno garinni lexxanno gede assino. Lawishshaho:-ontu agani albaanni mitte toone 780 xibbii doolaarenni hirranniti xalaltinoikki zayte xa kayinni 1500 xibbee doolaare iillitino.
Kuni waagino ero lexxino. Konnira, gobbate giddora eesinanni waagu lexxo woy gobbaydinni dagginoti baashe qarra ikkitino yiino. Kunino, zaytete waaga calla ikkikkinni qamadetenna sukkaarete aanano waagu lexxino.
Kalqete noo laalchi shiqqote qarri korkaati gobbaydinni eanno uduunnichi aana waagu lexxa zaytete aanano lexxino. 2010 M.Diro mittu Akuri baaqeeli kuntaali 700 birrinninna 750 hi`rannihu xaa yannara 3500 birra hi`ranniha ikke, nuugeno kuntaalunni 5,300 birrinni hi`ranniha ikkino. Konnira, gobbate giddo noo laalchi lexxanni daanno woyte zaytete waagi ledonni lexxanno gede assino.
Buuru gidi laalchinna laalchimma ajjinota ikkitino daafira xe’ino base wonshate mitiinsinohura indistirete hasatto lexxitanno woyte laalcho amaddinori loosidhe galtino daga jawu waaginni hirtanno gede ikkino. Xaphoomunni loonsanni baatto aana 6.61 xibbunni ikkannohu callu buuru gidira hosannota kule, dikko shiqannohu bikkisi lowontanni ajinohonna mimmitu ledo assinanni heewonni buuru gidi waagi lexxino. Konninni, noo zayte waagise luphi yaateno korkaata ikkino.
Xa tenne yannara haaruuddu faafirikinna alba noori aana xaadanni no qarri, giddo wor`e loonsanni uduunnichooti; kuni giddo wo`re loonsanni uduunnichi shiqqo albilicho sufino garinni tirate Giwirinnu Ministire ledonna wolootu la`annonsa bissanni halamme loonsanni hee`noonnita xawisino.
Kalaa Melaaku xawishshi garinni, zaytete shiqo qarra tirate xalaltinoikki zayte eesitanni xalalshite hirtanni faafirikka gobbaydi woxi soorro injeesinanninsa gedenna wo`mu dhukinsanni laashshitanno gede assate balaxo uyne loonsanni hee`nommo. Dikkote aanano anje heedhannoikkki gede assate Firaanko Baalotahonna wole doogonni zaytenna wole laallchi gobbate giddora e”anno gede assinanni hee`noonnita xawisino.
Dikko baasheesitaarenna seeri weelo duuwa hasidhannore, laalcho maaxxannorenna hasiissannokki waaga leddanno daddalaano aana qorqorshu looso loonsanni hee`noommo. Qorqorshuno kaajjiro shiqqote aana noo qarrano tiratenni deerru deerisini noo qarrano tirate looso loonseemmo yiino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ella 24 / 2013 M.D
