Sidaamu Dagoomu Qoqqowi Amaale Mini 6ki Doyicho Doorshi 2ki Loosu Diri 4ki Uurrinshu Songo Tenne Lamalara Harisino. Qoqqowu pirezidaantichi kalaa desta ledamo 7 agani Riippoorte shiqishinoha ikkanna miilla kayissino xa’mubbara xawishshanna Dawaro uyino. Songonnita Qara Qara Hedubba:-
Qoqqowu mootimma, qoqqowu giddo noota latate injo baala mucci assite babbaxxitino latishshu loossa aana hosiisatenni wo’munku deerrinni laalchonna laalchimma lossatenni suffinota miinju lophonna maatete Jireenyinni taaltino horaamimma; hattono danchu gashshooti owaante qansootaho buuxisiisate loonsanni afantannota xawinsoonni. Sidaamu qoqqowunni tantanaminkunni shiima diro ikkirono hasi’noonni borreessantanni afantanno latishshu hasatto hasi’noonni doogo Aana noota Amaalete minira riippoorte shiqishinohu qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamo tittirotenni xawisino.
Konni kaiminni, miinju handaarinni soorro abbitanno horoonsi’ne dagooma horaameeyye assate. Babbaxxitino safote latishshuwa handaarrannino baalante loossa gumaamimma irkissannota ikkasenni isilanchimmasenna iillose agartanno gede assate. Dagoomittete handaarrannino fayyimmansa agarantino hattono rosunna qajeelshunni ikkaddanna heewisamaano qansoota kalaqate. Danchu gashshooti loossanni ga’labbo sufisiisatenna seeru aliidima ayirrisiisate.
Qansootu qoosso agarsiisate hattono babbaxxitinota soorrote loossa woyyeessatenni dagate kasseenya lossate loonsanni hee’noonnitano songote qoqqowu mootimma amandoonnihu 2015M.D baajeettete diri sa’u lamala aganna loosu mixo jawaata harunsonna irko assatenni gumulloonni loossa jeefishshi ripoorte shiqqu yannara xawinsoonni. Konni garinni;- Ninkeno qara qara assine kayinsoonni hedo aanino garinni shiqinshoommo.
Gibirinnu Handaarinni:-
Qoqqowoho dikko kaima assinoha gidunna hortikaalcherete gidi laalchonna laalchimma lossate azriitete gidinni 2014/15 laalchu dirinni Badheessu yannara 2,437,081 kuntaala laalcho gamba assate mixi’ne 1,115,323 ku/la laalcho gamba assinoonni. Konninni, laalchimma mereerimunni 25.5 ku/la hekitaaretenni iilishate mixi’ne 18.3 ku/la iillinshoonni. Azriitete gidinni 2014/15 laalchu diro goyrete yanna 89,233 hekitaare baatto latisate mixi’ne 92,118 he/re baatto latinse 2,145,565 kuntaala laalcho gamba assinoonni.
Arri gorsu loossa 2015M.D umi doyichonni 54,131 hekitaare latisate mixi’ne xaa geeshsha 51,328 he/re baatto latisa dandiinoonni. Giwirinnu ekiteeshine owaantenna horo tuqishshira 517,493 losidhe galtinore horaameeyye assate hende 510,773 horaameeyye assinoonniha ikkanna; kunino xibbuunni 98.7% gumulamino.
Bunu, laalotenna makimaanote laalchonna laalchimma lossate ragaannino; bunu laalchimma woyyeessate 1,682,500 toone kalaqamu harishsha qixxeessate mixi’ne 2,018,534 toone qixeessinoonnite giddonni xaa geeshsha 1,530,000 toone harishsha horote aana hossino.
Bunu laalchi qixxaawonna dikote shiqishate hayishshamenna hayishshaminokkiha luu’lote buna 225,000 toone gamba assate hende 151,046 toone gamba assinoonnihu giddonni 7,890 toone mereerima dikkora shiqishate mixi’ne 6,703 toone shiqinshoonnita Riippoorte leellishshanno. Weesete laalcho gamba assa lainohunni laalcho uytanno 25,879.4 hekitaarenni laalchimma 278.3 ku/la iillinshe 25,277.9 laalcho uytanno weesenni 6,766,114 ku/la waasu laalcho gamba assa dandinoonni.
Shiimmaadda gorsu latishshira babbaxxitino wayibbate doorshubba horoonsi’ne loonsoonni. Giwirinnu uduunne/Madaabbaranna dooramino wixa/ shiqishanna horo lossate goyirete yannara dooramino wixi sircho 49,971.5 ku/la shiqishatre mixi’ne 8,306 ku/la shiqishoonni. Bushshu madaabbari shiqo, tuqishshanna horo lainohunni goyirete umikki doycho gorsu yannara NPS sircho 70,755.5 ku/la; Yuuriya 30,046 ku/la xaphoomunni 100,978.5 ku/la shiqinsheenna horote aana hosino.
Wole widoonnino, diilallote gade soorrora ruxxannokki haanju miinju loosinni lophitino gumaamimma lossate qoqowu giddo mulluugantino baatto qoqqowatenni mannunna saadate kikkisonni agarre qolate 4,250he/re mixi’noonniha ikkanna; 3,907 he/re gumulloonni.
Heeshshote oolto woyyeessa lainohunni:-
Heeshshote oolto woyyeessatenna dikko geisate 561 geexaano mittimmate loosi maamarranna 3 yuneene loosu giddora eessatenni gibirinnu laalcho 292 toone shiqishate mixi’ne 301 toone shiqinshoonni. Hattono industirete laalcho sagalete zayte 2,333,350 litire shiqishate mixi’ne 2,403,168 litire; sukkaare 4,667 toone mixi’ne 1,554 toone; sagalete bullee 3,246 toone mixi’ne 1,626 toone shiqinshoonni.
Saadate Jiro Latishshi Loossa Lainohunni:-
Sidaamu qoqqowira saadate jiro jawiidi hexxooti. Heewisamaanchonna latino Sidaama kalaqate Saadate jiro qara lophote doogo ikkasenni handaarunni jawa illacha tunge lonsoonni; loonsannino hee’noonni. Konninni, goombillu saada, gereewu, meu, lukkuwu, diidu, qulxu’me wkl cei’ra annu awurunni dagginoha ikkirono; laalchimmansanna horaameessimmanke lowo geeshsha woffi yitinote. Korkaatuno, saadate sirchi woyyaawa hooga, ceote gari baadillicho ikka, saadate sagale anjenna amadooshshu mitiimma, addi addi xisso qara qara korkaatubba ikkitinota kulloonni.
Tenne jiro garunni amandiro lattino saada kalaqate mule ikkitinota buuxatenni dagoomunnita latishshu hasatto wonshate sai lamu diri kawa handaarunni qoqqowu mootimma uytino illachi jawa ikkasinni daga qaccetenni qaccete geeshsha horaameette ikka hanaffino.
Loosu Kaayyo Kalaqate Ragaanni:-
Qansootaho miinju horaamimma lossanna loosu kaayyo kalaqate dagate millimillonni baqqeenya kalaqate 3,444,375 mannira mixi’ne 303,925 mannira gumulloonni. Diroho looso hasidhanno wedella filate 111,378 mixi’ne 83,361 wedella fille loosu kaayyo kalaqate mixi’ne quchumahonna baadiyyete xaphoominni 30,264 qansootira loosu kaayyo kalanqoonni. Kuri wedellira kaimu kaapitaalera ikkitanno liqoo shiqishate 115.2 miliyoone birra mixi’ne 62.3 miliyoone shiqinshoonni. Interpirayzootaho 305 he/re baatto shiqishate mixi’ne 236 he/re; 102 sheede shiqishate mixi’ne 76 sheede; 8 sheedera safote latishsha wonshate mixi’ne 41 wonshinoonni. Interpirayzootaho dikkote xaadooshshe kalaqatenni 172 miliyoone birra jiro kalaqate hende 132.5 miliyoone birra jiro kalanqoonni. Liqoo qolsiisate 108.3 miliyoone mixi’ne 65 miliyoone qolsiinsoonni. Suuqi’rate bude lossatenni 43.3 miliyoone birra suuqisiisate mixi’ne 51.2 miliyoone suuqisiinsoonni.
Safote Latishshi Ragaanni:-
Qoqqowoho afantanno quchumma teessaanote loosi’ratenna hee’rate injiitinota; daa’’ataanote biiffinota hattono woloottu miinju handaarubbanni ledo heedhanno irkisamme kaajjishatenni xaphoomu lophora xinta ikkitanno gede assate jawa illacha tunge loonsanni sa’noonni. Baadiyyeteno hattonni babbaxxitinota yaano dooggate, xalalu anganni way, caabbichu, buussate wkl xintu latishshi loossa gumulloonni. Dagoomunnita safote latishshi xa’mora dawaro qola dandiisiissanno loossa gumulloonniha ikkanna; konni albaanni seeda yannara ka’anni keeshshitinota dagate xa’mo dawaro afidhanno gede assa dandiinoonni. Konni albaanni hanafante duumbara gattinota jajjabba pirojekitubbano harunso assatenni gumulantanno gede hattono haaruudde pirojekitubba harancho yanna giddo gooffeenna dagoomaho owaante uytanno garinni illachinshe loonsanni sa’noonni; loonsanni hee’noonni.
Qoqqowoho xalala anganni wayinna co’immate tuqishsha halashshatenna woyyeessate anganni way owaante shiqo deerra GTP2 safaraanchi garinni baajeettete dirira xibbuunni 56.2% iillishate loonsanni hee’noonniha ikkanna; sai boci diri geeshsha 193 uurrinshubba ijaarre gudate mixi’ne 169 ijaarsine gundeenna tennennino 80,100 daga horaameeyye ikkitino. Woloottu anganni way uurrinshubbano ijaarshi loossa babbaxxino deerrira afamannota xawinsoonni. Dagoomunnita latishshu qarrubba tirate assinanni sharro giddo doogote latishshi, hodhishshu loosi sufame loosama hasiissannohura qinaawino, taalinonna daga mereersino garinni jeefisate illacha tunge loonsanni qara hajubbaati yine mixote amandoonni.
Konni ragaanni qoqqowu deerrinni 54 galonna haaro doogga 595.1k.m ijaarsate mixi’ne 8 doogo 61.9km ijaarsine mucci assinoonni. 3 doogga 11.5 km care tunge diriirsinanni hee’noonni. 11 doogga 26.11km care tunganni hee’noonni. 23 doogga 307.3km bushshu looso loonse gundoonni. 12 doogga 97.3km loonsanni hee’noonni. Galo gatamarshu doogo 18 doogga woy 89.02km loosate mixi’ne 15 doogga 71.31km gatamarre mucci assinoonni. Haaro 27 gatamarshu doogga 203.38km gatamarate mixi’ne 7 doogga 26km bushshu looso loonsoonni. Baajeettete dirira bushshu looso calla loonse galate 26 doogga 240.72 km mixi’ne 9 doogga 35km loonsanni hee’noonni.
Qoqqowunnita Giddo Eo Lossate Ragaanni:-
Qoqqowu mootimma dagannita lophote hasatto wonshate hasiissanno baajeette riqiwa dandiisiissanno gede miinju burqisaano jironni eo gamba assate diroho madawanya eonni 10 biliyoone; maazzagaajju minna eonni 647.3 miliyoone birra; rosunna fayyimmate uurrinshubba eonni 770,350 birra xaphoomunni 10.9 biliyoone birra eo gamba assate mixi’noonniha ikkanna; umiki 6 agannara madawanyanna maazzagaajju minna eonni 6.2 biliyoone mixi’ne 4.3 biliyoone birra eo gamba assa dandiinoonni. Gumulshuno sai diri labbanno yannanni ledo heewisiinsanni woyte gumulo 1.1 biliyoone birra roorte leeltinoha ikkanna; diru mixonni ledo heewisiinsiro xibbuunnim 35% noo daafira aantetenni addi addi garinni eote millimmo assatenni seekkine loosanna eo mucci assine gamba assate loosa hasiissannota kaynsoonni.
Wole widoonni, qoqqowoho womaashshu xawadimmanna xa’mamooshshu loosu hayyo kalaqate qansootaho hedo cu’mishiishatenni qajeelshanna balaxote baajeettete hasaawi aana qansootu beeqqo lossate loonsoonni. Mootimmate womaashshi gashshooti amanyooti jeefishshu yaaddo bandanna hoolate baalante biirora, Hawaasi quchumi gashshootiranna doorroonni woraddara irkotenna hrunsote loossa kaajjishate 20 ikkitanno gashshootu tantanora 1 hinge irkotenna harunsote looso gumulloonni.
Shallagote, womaashshu, hirotenna odiitete loossa aana Federaalete Woxu Ministere irkonni 1,069 ogeeyyera dhuka dhaambanni qajeelsha qoqqowunni kayse woraddate quchumma taqubbanni filantinorira uynoonni. Wole widoonni, EGP(Electronics Government Purchase) hanafate qixxaawo gunde balaxote qixxaawora 550 massagaanoranna ogeeyyera ikkado qajeelsha uynoonni.
Fayyimmate Handaarinni:-
Fayyimmate agarooshshi loossa widoonni qoqqowoho qara assine loonsanni loossa giddonni taraawanno dhibba gargara, qorqoranna fayyimmate mereersha halashsha, ikkadonna isilancho fayyimmate owaante iillishatenni dagoomu fayyimma agarantanno gede loonsanni hee’noonni. Baxxinohunni, amuwunna marqu qaaqquulli fayyimma agaratenna reyo ajishate; hattono dagoomu fayyimma agaranteenna keeraanonna latishshaho beeqqaano ikkitanno gede assate handaarunni illacha tunge loonsanni hee’noonni.
Dagoomu hanqafo wowe kaajjinshe baajeettete dirinni dagooma kakkaysate loossa qansootu fayyimmate owaante afi’rate qorinsanni woy kiisensanni fushshite baattanni owaante afidhanno harinsho ajishatenna fayyimmate owaante taalleenya lossate xaphoomu millimmote goli xibbuunni 80% mixi’ne haaroonsa xibbuunni 38% xaphoomunni miiloomittete bikka la’nanni woyte xibbuunni 52% ikkanno daafira gattino baajeettete diri yanna giddo daga fayyimmate owaante taaltino garinni afidhanno gede assate dagooma hanqaffino fayyimmate wowe tuqishshanna horaameeyyimma buuxisate illacha tugatenni deerru deerrunkunni loonsanniha ikkinota xawinsoonni.
Rosu ragaanni:-
Rosu isilanchimma, tuqishsha, taalino rosu beeqqonna ikkadimma balaxote rosinni kayse 12ki kifile geeshsha agarsiinseenna guuta assatenni rosaanonniha rosu guma woyyeessine gobbatenna kalqete deerrinni heewisamaanonna ikkado egenno afidhino qansoota kalaqate illacha tunge loonsanni hee’noonni. Konni kaiminni, rosu tuqishshanna giddoydi ikkadimma lossate qoqqowu deerrinni 1,246 balaxote rosi mereershubba ‘o’ kifilenni daaimu hoshsho; 1,215 (166 hallanyu) uminna mereerimu dirimi rosi minnanna 113 (18 hallanyu) laynki dirimi rosi minnara rosaano borreessine loosu giddora e’noonni.
Rosaano borreessate jeefishsha lainohunni balaxote rosaano 4 kayse 6 diri geeshsha 237,160; umi dirimi 1ki kifilera dirinsa lamala ikkinonsa qaaqquulle 166,472; umi dirimi 1-6ki kifile geeshsha 866,813 rosaano; xaphoomunni uminna mereerimu dirimi 1-8ki kifile geeshsha 1,043,850 rosaano borreessa dandiinoonni. Laynki dirimira 9ki-12ki kifile geeshsha 222,953 rosaano borreessate mixi’ne 194,953 jeefinsoonni. Xaphoomunni 1ki-12ki kifile geeshsha 1,238,803 rosaanoi borreessine rossanno gede assinoonni. Ledoteno addi hasatto noonsare 1ki-12ki kifile geeshsha 16,828 boreessine rossanno gede assinoonni.
Tayxeha gobboomu deerrinni 12ki kifile fonqoli guma lainohunni xaphoomunni woffi yiino gumi maareekkaminoha ikkirono; rosu hiiqqamme sissate qoqqowu deerrinni ‘’Sidaamu Rosu Kao’’ yaannohunni handaara kaajjadu garinni harunsitannonna irkissanno gibrehayle tantanne loosu giddora e’noonni.
Daa’’attote Latishshi Handaarinni:-
Sidaamita daa’’attote (Turizimete) jiro badatenna daa’’ataanote gawalo latisatenni handaaru investimente halashshate lattinoti haaro turizimete daa’’atto 1 latisate mixi’ne Garambi ilaali umi gafi loosi mucci yeenna dagoomitte turizime daa’attote darga ikke dikkote giddora eanno gede assa dandiinoonni.
Turistete bobbanke jeefishsha lossate baara widi daa’’ataano 36 kume lossate mixi’ne 25,773 gumulloonniha ikkanna; gobbate giddo daa’’attote bude lossatenni 2.7 miliyoone daa’’ataano iillishate mixi’ne 3.75 miliyoone; xaphoomunni gobbate giddonna baarawidi daa’’ataanowiinni 3.7 miliyoone iillishate dandiinoonni. Konninnino, 1.2 biliyoone eo afi’rate mixi’ne 2.05 biliyoone afi’rate dandiinoonni. Woloottano woganna turizimete handaarinni babbaxxitino loossa mixi’ne gumulloonni.
Keerunna Ga’labbote Handaarinni:-
Seeru aliidimma agarsiisate jawaata olantote uurrinsha kalanqe gaance gargara; qooxeessu qoqqowubbanni ledo waaxamme loosa; keerunna ga’labbote aana dagooma hedo cu’mishiisha; hedeweelcho gaance kalaqanturo gawajjo ajishate loosa; jaddote akata bande anfe balanxe gargara illacha tunge loonsanni hajubbaati.
Gaance gargaratenna tirate hayyo loosu aana hosiisate; baxxinohunni, danna xaaddanno Sidaamunna Oromiyu qoqqowubba mereero hegeraamu keeri sufamanno gede lame hinge keeru komitenna gobbate geerri ledo loonsoonni loossanni kawaanninna ka’aanni ba’ino saadanna jajja qolsiisate dandiinoonni. Xaa yannarano lamenti qoqowubba dannunni xaaddanno qooxeessubbara sa’e sa’e kalaqantanno gaance sufino garinni tiratenna ga’labbonna keere buuxisiisate lamente daga roduuwimma kaajjitanno garinni loonsara hasiisannota duu’ne worroonni.
Mooranna Muishsha Gargarate Ragaanni:-
Mussinnanna baincho assootubba gargarate wolqa lossate amanyootu xe’neeti yineenna shiqanno qummeessira wiinamu gargarooshshinni dawaro aate xibbuunni 96% mixi’ne xibbuunni 93.2% gumulloonni. Handaarunni dagooma caacceessitanno assootubba gargaratenna togoohu bainchu assootinna moorunni angansa noonsa bissa aana seeru aliidimma agarsiisatenna xa’mamooshshe buuxisiisate illachinshe loonsanni hee’noonni.
Ayirradda nabbawaanonke Sidaamu Dagoomu Qoqqowi Amaale Mini 6ki Doyicho Doorshi 2ki Loosu Diri 4ki Uurrinshu Songonni babbaxxitino biirote sooreeyyenna sajjoo yooaano mootimmano kaajjishino. Aanteteno babbaxxino garinni Amaalete mini hoshsho haa’ne shinqeemmoha ikkanno.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
