Qiddist Gezaheny
Ilamsenna lophose biifadonna daa’’attote base ikkino Hawaasi quchumiraati. Fidalla kiirte 12 kifile geeshsha jeefissinohuno hakkonni ilantino quchumiraati. Annise rosiisaancho ikkanna amase kayinni HIV na ilate hajo amaale giddo umise fajjonni loossanno. Ama umise dancha fajjonni aganu baatooshshi nookkiha loosase minensa dixeissino. Heeshshonsa deerrino wole Itophiyu maate gede ikkirono; oosonsa rosiisi’ratenni gatisannoha di ikkino.
Anninsa maatesi massagate isi widoonni calla daannohu aganu baatooshshi ikkado ikkinokkihura rosiisaanchimmate loosira qoteho ledote looso loosate gadachamanno. Konninni kainohunnino annise wole looso hasi’rate xeerto ha’ra agarantusikkinni umisi hoowe giddoonni chiginye qixxeessa hanafanno. Konne calla ikkikkinni lukkuwano ce’’atenni maatesi irkisa dandiino. Ledoteno hoowesi giddoonni babbaxxitino gati muro laashshatenni qaamattote hasiishshira horonsi’ratenni ledote dikko fushshe hiratenni oososita rosu fulo diwa dandiinota macciishshinoommo.
Gibrinnu loosisenni addi addi dagoomittete qoollaranna miidiyubbara affinoonniseha ikkara dandaanno; Bereketi (በረከት ገበሬዋ) dhaggeeti. Ninkeno baxxinohunni loosidhe galtino dagara irshu looso hanaffino garanna amadantino hajubba lainohunni dancha rosicho beekkanno yine hedatenni giwirinnu loosaasincho Bereket Worquta tenne lamala Bakkalcho Gaazeexi wosincho assine shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Gibrinnu loosi giddora e’’ate kakkayisiheri maati yitanno xa’monni hananfo?
DukkoBereket:- Hawado rosu mini cufamanno yannara anni’ya maatesi qae Sululta haa’re ha’rannonke. Sululta massannonkehuno fooliishshote calla di ikkino; gibrinnu looso loosateeti. Tenne hedeweelchooti ani techo su’mi’yanni aane daanno su’ma afi’rate korkaata ikkitinoeti. Korkaatuno tenne yannara anino faalesi harunse gibrinnu looso looseemma. Konninnino mitte mittenta harinsho harunsa hanafumma. Woloottu roduuwi’yanni baxxino garinni gibrinnu looso baxanninna ayirrisanni ha’rumma. Konne baxeemmaha gibrinnu looso anni’ya ledo ikkatenni seeda yanna loosate didandaaminoe; anni’ya mannu aalo ikkanno. Hatti yanna anera busha yannaati. Coyi baali anera isi lubbote noo yanna gede di ikkinoe; dadillunni hiiqqamumma. Dadillu ane calliha di ikkino; wo’ma maate aana xiiwo batidhu.
Mine assi’rummakkinni anjenni qaaqqi ama ikkoomma daafira woloottu aana iillitanno xiiwo ane aana dibatidhino. Buqqeete xiiwo batidhuekkinni maate’ya xaaddaera dandiitanno qooxeessu xiiwonni gatissaera dandiitino. Baxxinohunni anni’ya lubbote noo yannara woloottu annuwi gede di ikkino. Mitte hige kalaqamino coyinni yaaddote giddora e’eemmakki gede ‘’Ani noommohe’’ yaatenni jawaachishanno’’enkanni. Mannu duduwinni beettosi hoogannokki gede lowo geeshsha qorophannonkanni. Qooxeessi’yara batinyuri xiiwo kalaqannori hee’rirono anni’ya jawaachishanna’’e jawaate loosanni keeshshe techo isi lubbote hoogirono ani kayinni konne deerra iilloomma.
Gedenso gudisame gibirrinnu loosi giddora e’’oommahuno Settu agani qaaqqo badhete bayireetinkanni. Qooxeessunnihu diilallote akati iibbado ikkinohura qooxeessaho hamasonna dhudhuufa hattono wolootta dubbu gaxigalla qorophate assinanni sharro umisenni wole loosooti. Hattono ikkeenna waajje looso diaguroomma. Irshu looso loseemmahu qaaqqo bayireeti. ‘’Qaaqqo amande hiitto asse looso loonseemmo’’ yaanno amuwira loosa dandiinannita kulate hasi’reemma. Halaale coyi’rate giwirinnu loosi lowo geeshsha mitiinsannoha ikkirono loosatenni diaguroomma. Roorenkanni qaaqqo amande loosa jawaante uyitannota laoomma; konnira korkaatu mitturi hee’neemmo illachinna hexxo noohuraati. Konni aleenni giwrinnu loosi giddora e’’oommahu qaru coyi tenne gobba lophote birxe iillishatenna labballu wo’naalte hoogginore ninke meentu wo’naala ikkikkinni soorrineemmo yaanno kakkaooshshinniiti.
Bakkalcho:- Loosono ikko heeshsho gobba giddonna babbaxxitino gobbayidi gobbuwara laoottaha lawanno’’ena; noohe rosichi garinni woloottaho hiittoo amaale noohe? Atino gobbakki higate qodhite higoottahu hiittoonniiti?
Dukko Bereket:- Umi yannara gobbatenni fule hodhoommahu Wodiidi Sudaaneeti. Hakko shiima yanna keeshshummahu gedensaanni loosu korkaatinni Ugaanda aanteteno Keeniya harumma. Konne calla di uurroomma;Tanzaaniyanna Moozaambikeno hodhoomma. Afriku gobbuwanni fule Chayinanna Xaaliya hattono wolootta gobbuwa gaangaawummahu gedensaanni Ayerlaande Debliine ha’re hatte gobbarano looso loosanni boode yanna keeshshoomma. Minaanni’yano Ayerlaandete qansichaati. Sase uurrinsha massaganno. Minaanni’ya gobba’yara nooe baxille seekke afino. Gobba’ya baxa calla ikkikkinni hee’ra hasi’reemmahuno gobba’yara ikkinota buuxino. Ani baalunku manni gobbasiraati hee’ra noosihu yee ammaneemma. Gobbara ha’ra hasi’rannohu nafa hee’riro rosohonna gangalatate ikka noosi. Heeshsho goofimarshu geeshsha manni gobbara assira digaraho.
Manni gobba hagiirsiissannokkinte gede meessi gobbara hee’ra jawaante uyitanno. Ani gobba’yara hee’re mitto coye hunummaro bati’rayi bati’reenna usurameemmahalla ikkanno ikkinnina dawoottawa higi diyinannie’’ yitannoti jawa ammana noo’’e. Meessi gobbara dawoottawa ha’ri diyinanni; wole gobba qansichi gede Paaspoorte anganni di adhinanni; shimmaadda huno xinqine di usurranni.
Itophiyunni baattote hala’linyinna dagate kiironni heewisantannokki gobbuwa Itophiya kaa’litanna la’’a lowo geeshsha dadillissanno’’e. Itophiyaho noose lagga calla umisenni sa’e woloottaho gattannote. Diilallote akatinni hanaffe hiikkonne laalcho ho’litannokkiti shama baatto noonke. Hawadu, Arru, Badheessu baalunku ledo sumuu yannoha diilallote akata ikkinnina wole kalqete gobbuwa gege kaade calla ganannoha, luphiimu iibbillinni qarrammanniha di ikkino. Horonsi’noommokkiri ninkeeti ikkinnina maganu ho’linonkeri dino. Noonkere seekkine anfoommoro noonkekkiri nookkita wodanchine 40 Kaare gutu minira mimmito doshineemmonkanni. Tenne baala hedote giddo woratenniiti gobba’ya higate mudhoommahu. Gobba’ya higa calla ikkikkinni gaabbotenni loosunni higateeti mudhe kaoommahuhu. Hede calla diaguroomma; Hedoomma garinni gobba’ya eoomma.
Gobba’ya higa’yara qaru illachi loose woloottaho dancha lawishsha ikkateeti. Loosa hasi’reemmahu kayinni gobbate miinjira badhete miqicho ikkino Giwrinnu handaari aanaati. Ani doodhoomma gibrinnu loosi giddora e’’ate millimmo hanafumma; doogo kayinni injiitinota di ikkitino. Umi mixo’ya gumulate baatto afi’rate calla Shoole diro agadhate gadachamoomma. Hattono ikkeenna uyinoonnie baatto shiimatenkanni; ikkollana loosidhe galtinori ledo halame loosatenni baatto kirunni adhe loosa hanafumma. Umi hedo’ya jawaate loosatenni soorrama dandiinannita ammanate. Anino togo asse dandaamie bikkinni.gobba’ya soorrate hasi’reemma.
Itophiya higummahu gedensaanni balaxe Oromiyu qoqqowi Arsi Zoonera baatto afi’re gati kaashshonna gummate laalo laashsha hanafumma. 40 Hekitaare afi’roomma baatto aana jawaantetenni loosanni noomma yannara Oromiyu giddo kalaqantino gaancenni gati muronna gummate laalo Irshi wo’munni wo’ma gawajjamino. Hakka woyite lowo geeshsha dadillummarono hexxo dimudhoomma. Gobbatenni hexxo dimudhinanni yitanno uurrinsha giddo’ya amade xaano jawaantetenni loosa’ya sufumma. Noonke gobba mittichote; iseno Itophiyaho yitanno murci’raanchimmanni kaumma. Korkaatuno gobba’yanni hexxo mudha yaa umi’yanni hexxo mudhate gede ikkitinota ammane layinkimeeshsho looso sufate sharramumma. Barru barrunkunni jawaantetenni loosanni hasi’roomma guma la’’a hanafumma. Xaa yannara 840 Hekitaare baatto aana hasi’roomma bikkinni gibirrinnu looso loosanni afameemma.
Konni loosi giddo uwanna ka’’a noota laoomma. Harinsho lowo geeshsha akkimalete. Handaaraho guffa ikkitanno bissa heedhurono; insa jawa Itophiya riqibbara didandiitanno yee gobba’ya calla hedatenni umi’yanni xe’’a hoogate sharrameemma. Loosu hedeweelchonni xaaddannoeti haammata mitiimmubba no; mannu mussinnaho umosi qixxeessanna la’’ummaro gobba’ya miicaanchi gede kiireemma. Itophiyu diini urde qodhinoha calla ikkikkinni mussinna loosannohuno diina ikkinota ammaneemma. Wole widoonni meentu loosinsa gufisamikkinni losannokki gede kikkisannohu baalunku gobbate diina ikkino gede kiireemma. Konni daafira ane laooshshinni diina olama ikkinnina gobba diinaho sayinse aa didandiinanni.
Konni daafira konne gobbate diina sharramatenni aantino ilamara diinunni keeraa’mitino gobba reekke sa’’ate hasi’reemma. Mussinnu ledo amadaminohunni ninke keeraa’mitinokki gobbaati ragi’noommohu; ninke qolle keeraancho ikkitino gobba aantino ilamara tareessate gadacho noonke yee ammaneemma. Xa buximano ikko mussinna sharramanni noomma. Konninnino lowo soorro abbanni noomma yee hedeemma.
Bakkalcho:- Su’mikkinni aane loosikki ( ገበሬ) yaanno su’mi sufatto ikke daanno; woshshamattahuno በረከት ገበሬዋ yaamamatenniiti. Mayi macciishshamannohe?
Dukko Bereket:- Giwrinnu ogimma loosu handaara’yaati yee coyi’rate rooru manniwa hasatto dino. Wole agurreenna hala’ladda irshuwara loossanni handaarunni garunni horonsidhanni noo dureeyye gattukkinni handaaransa ‘’Giwirinna‘’ yaantenni ‘’sokkannorenna abbisiissannore’’ yaannohuwa roorsitannoti anfoonnite. Tenne yannanni ani giwirinnanna ogimma su’mi’yanni aante dagganno sufatto assi’roomma;Ba’lattote su’ma’ya ikkanno gede fajjoomma. Giwirinnu saalfantanni looso di ikkino; roorenkanni mannu haxo gotti yee ha’ranno gede dandiisanno ayirrado loosu handaaraati. Sagaletenni xagichu geeshsha afi’nanni mannu ooso badhete miqicho ikkino handaari aana beeqqaancho ikka’ya baalunkuri aleenni hagiirsiissanno’’e. Konni daafira marummawa baalankawa umo’ya egensiiseemmahu ‘’ገበሬዋ በረከት’’ yaatenniiti. Konni garinni woshshama’yanni hagiirru macciishshamanno’’e.
Ani looseemma qooxeessira xaa yannara 11 ale ikkitanno dureeyye baatto adhite latissanni afantanno. Ani hatte basera loosa hanafummahu gedensaanni batinye dagara jawaante ikkoomma. Baaluri aleenni meentu Ontenna Lee ikkanni giwirinnu loosi giddora e’’anni afamanno. Amaale hasi’riro amaalatenni hanafe doogo leellishate geeshsha irkiseemmansa. Woloottu dagoomu bissa ledo halamme loonse mitteenni lopha hoongiro daafuru baalu gumiweelonna wororritte ikkanno. Gobba buximate giddo heedhe shiima dagase calla duroo’mituro tiro di aanno. Dureessu umisi woshshamannohu hattenne buxicho gobba qansichimmasinni ikkinnina callisi duroo’manni di ikkino.
Bakkalcho:- Tenne ogimmakkinni qoteho qooxeessu agarooshshiranna dagooma irkisanno looso gumulate widoonni assootta millimmo heedhanno?
Dukko Bereket:- Xaa geeshsha latishshu loosira maroomma qooxeessira babbaxxinoha kaa’looshshu looso loosoomma. Lawishshaho; dhuka afidhinokki dagoomu bissa ooso rossanno gede rosu mine minoomma. Uurrinshunnino Bishaan Gurraachaho rosiiseemmari 400 ikkitanno rosaano nooe. 1-4 kifile geeshsha anni’ya ‘’Worqu Adera Butana’’ su’minni minamino. Konni rosi mine wo’munni wo’ma rosaanote rosu uduunne wonshine rosiinsanni afammeemmo. Rosu mine rossanno 400 rosaano sagale afidhanno. Rosu mini konni dirinniiti looso hanafinohu. Rosu mine minnoonninsa ooso Hawaasi Garbi wo’masinni darantinoreetinna Sumaalete qoqqowinni daggino dagoomu bissa oosooti. Tini ooso roso rosate 5km doogo hodhate gadachantannonkanni; Konnira tiro ikkanno gede minnoonni rosu mineeti.
Konnira qoteho irshu looso looseemma Wodiidi qoqqowi wolayittu Zoone Abbichu woradira qooxeessaho ilshiishatenna Laboratoorete wo’ma uduunne afidhino kilinike gatamarsha hananfoonni. Konnira qaru korkaati’ya irshu looso loonseemmo qooxeessira 25km raadiyesera hiittoohuno fayyimmate mini hoogasinniiti. Meentu baxxinohunni maate qarrantannokki gede muli yannanni owaante afidhanno gede hedatenniiti. Kilinikete giddo baatooshshiweelo xaginaatu owaante uyinanni; tini owaante wo’ma ikkitanno gede baatooshshiweelo Ambuulaansete owaanteno heedhanno gede injeessinanni. Kilinike minnanni qooxeessira heedhanno daga kiiro 10 kume ikkitannote.
Woluno koroonu fayya hala’litu yannara gargarooshshu olantora 900 kume ali fulo assatenni 10 kume ikkitanno maaske hattono Wolayittu Polise horonsidhannota yannaasincho xaadooshshu Raadiyo 400 kumi birrinni hirroommo. A.A quchumi Yekku sinu quchumi gashshootira koroonu yannara gargarooshshu olantora assininte gede 100 kume ali birra fulo assine maaske hirre uyinoommo. Fiche zoone gashshootira 200 kume birra koroonu dhibba gargadhate kaa’lo assine uyinoommo. Fiche hundaanni afamanno Duber yinanni qooxeessira baxxinohunni daramaano foolooshshidhino qooxeessira rosu mine minate darga adhine qixxaawote aana hee’noommo. Kuni umi dirimi rosi mini tayixe diro kiliniketenni aane minamannoha ikkanno.
Ledoteno giwirinnu looso looseemma qooxeessubbanni mitte ikkitino Arsi Zoonera Ziwayete Dogdi woradi Andoode yinanni olliira afantanno 680 rosaano wo’mantera wo’ma rosu uduunne hirre uyinoonniha ikkanna gatino uduunneno qachu olluubbara uyinoonni. Wolu irshu loosira qoteho qooxeessu agarooshshiranna diilallote gade injiitinota ikkitanno gede hedatenni 300 kumi ali chiginye kaanse agarooshshe assinanni hee’noommo. Chiginyuwate barrunni 30 40 litire ale laamba gaamme mooltannokki gede hayikkinsanni. Chingiyuwate amadooshshe assate calla aganunni baantannansa loossannori 12 loosaasine no; tini loosaasine wo’munni wo’ma sagalete fulonsa dandiineenna loossannoreeti.
Bakkalcho:- Mitte mittente irshu hoowekki giddo meentu beeqqo mageeshshaati?
Dukko Bereket:- Loosi’ya giddo roore anga beeqqisiiseemmahu meentooti.
Meentu duucha woyte dagoomu giddo ajinshe la’nanni. Kuni dagoomu laooshshi dayinohu hundinni hanafeeti. Rosu mini deerrinni la’niro meyaa rosaancho luphiima guma borreessiissuro ‘’meyaata ikkite heedhe abbitino guma’’ yine maala’linanni. Baalunku surre giddo noohu meyaate laanfe luphi assine leellishate. Ani kayinni co’ontanni konni garinni dila’’eemma. Labbaahu gede meyaatino loosa dandiitannota xawisa hasi’reemma. Ani loosa dandoommare wole meyaa dandiitannokki korkaati dino. Meyaate jawaante qaetenni kayise gobbanna kalqe soorrate geeshsha dandiissanno jawaanteeti. Meentu jawaata ikkiro duuchare soorrate dhuka afi’rino. Dandiineemmokkirinna soorrineemmokkiri dino.
Bakkalcho:- Meyaata ikkakkinni loosikki aana xaaddinohe mitiimma heedhanno?
Dukko Bereket:- Xaphoomunni gobbankera koo-tee xiiwo heerase anfoonnite. Ani investimentete giddora eumma yannanni kayse xaa geeshsha togoo guffa xaaddanno. Ikkollana xaaddinoetinna xaaddanni noo mitiimmubba baalanti hedoommarinni digufissinoe. Qarru mussinnunni hanafe ayimma kisannoho. Ikkollana tini baala mitiimma roorenkanni jawaachishshinoe ikkinnina doogo’yanni digufissinoe. Ani qarru alba’yaanni dayeennae dode maaxameemmahu hale ikkanno fiixi dino’’e. wolqate aleenni ikkino coy xaadiero sayise eemmahu maganoho callaati. Busha barra qoti’yara uurranno ehu kalaqaancho callaho.
Bakkalcho:- Yannakki uyte ledonke keeshshootta daafira galanteemmo.
DukkoBereket:- Anino galateemma.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
