Qiddist Gezaheny
Halantino Mootimma mannihimmate qoosso komishiine tonnu diri albaanni fushshitino rippoorte xawissanno garinni; babbaxxitino kalqoomu Ispoortete maate sirchunna danunni bada rosantinote. Kuni halaali xaa yannara lophitino yinanni gobbuwa Ispoorte aana nafa baalaamo ikkasi babbaxxitino hedeweelchonni la’nanni. Baxxinohunni Ameerika, Awustiraaliya, Awuropanna labbino gobbuwa aana koliddu Ispootete maate xaa geeshsha sirchunni mulqantanno, ceeggifatantannonna ajinshe la’nanninsa hedeweelcho batidhanni daase sirchunni, amma’notenna poletikunni co’o ikka hasiissannose Ispoorte aana bushu bassi kalaqamanno gede assitanni daggino.
Ispoortetenni koliddu xaa yannara hiittenne kalqoomu bare aana heewisamaano ikkitanno gede dandiisatenni aleenni lowo deerrinni gummaamma ikka dandiitannota leellishate batinye kolidda beeddahe batinye mitiimma sharrantino. Baxxinohunni kolidda Ameeriku Atileetoota tenne widoonni la’ino mitiimma kullikkinni sa’nannita di ikkitino. Afrikunnireno ikkituro batinye mitiimma sa’e jawu ayirrinyira iillatenni techoo Atileetootira lawishsha ikkite taalleenya leellishansa dihambannite. Konnirano dhaggenniha Itophiyu qansicha beeddakko Atileeticha Shaambel Abbebe Biqiliha jawunni kayinsanni kolidda daga naaxxille ikkeenna afi’neemmosi.
Itophiyu Atileetooti Ispoortetenni calla ikkikkinni Adiwu qeellennino kolidda daga wolaphote lawishshanna safo ikkitino. Kolidda daga naaxxille ikkitinota Adiwu qeelle kullannihU Ammajje agani wo’mante kalqera qaaggo ikke ayirrisamanno. Ispoortete dhaggenni taalleenyaho sharrantinore jajjabba Atileetootano konni aganinni kullikkinni disa’nanni. Ispoortete ba’renni gosoomitte sharrantinori, taalleenya gotti assite leellishshinorinna qeellensanni koliddu daga haxo gotti assitinnori batinyu koliddu beeddahe hee’ransa addaho. Kuri beeddahe mereerinni kayinni luphi yitino xiiwo kalaqqinori, qeellensa jawa tiro afidhinotinna lowo deerrinni kayinsanniri mereerinni bayira Adiwu qeelle anna ikkinohu Itophiyu daga muxxe beetti Abbebe Biqilihu Roomu Olompiike hegereta Maaratoonete qeelle xiiwo shota ikkitinokkita haammata borreessaanonni borreessante afantanno
.1928ni, Xaaliyu Beneto Mosolooninni massagamatenni Itophiya horrihunni 24 dirra gedensaanni bayiru Abbebe Biqilihu Rooma mulla lekkasinni horre kalqe xaggeeffachishinno. Wo’mante yanna Maaratoonete Mootichi Afriku naaxxillinna wolaphote lawishshi hattono umikki koliddu Maaratoonete Olompike Culku meedaaliyi qeelaanchi koliddu ejjeetto qaaggo aganinni Ammajje koliddu daga naaxxille ikke 60 dirra albaanni Itophiyu haaru diri qooxeessira Roomaho Olompiyaho kalaqantinoti dhaggete ikkito wo’mante kalqera noore kolidda Atileetoota lowohunni naaxxissiissinnotenna kakkayissinotenkanni. Fooqa 5, 1952ni, 17ki Roomu Olompiyaadi bayiriidi Roomu doogimarira batinyootu illensa ammana dandiitinokki ikkito kakkachu Mosolooni gobbara batinyu waajjuulli Mereero mittu kolishshi mulla lekkanni borreessanno yine dihendoonni.
Kolidda daga dhagge adhantannonsakkiri garete babbadooshshi mundeensa giddo e’ino waajjuulli kuni hiitto ikkara dandiinoro xaa geeshsha dixawinonsa. Afriku daga naaxxisiissinoti Itophiyu daga kayinni xenxeqqissinoti dhaggete qeelle Abbebe Biqilihu shaaladda lekkanni culku kuulinni borreessamase kayinni qalxitannasano ikkiro ammantara gadachantino. Shoolu diri qaaqqi hee’re gobbasi Xaaliyu Faashistenni horrantanna busha yanna qaaqqo surresinni qaagannohu Abbebe Biqilihu 26 dirra agare jawa Roomu doogimaro mulla lekkasinni dode riqiwantannokki qeelle leellishino. Shoolu diri gedensaanni 1956ni wirro ko”ate/ Caamma/ wodhe Tookiyo Olompikera yanna woyyeessatenni qeele kolidda hendannikki xeertinyinni techo kullannire ikkitanno gede safo tugino. Isi fanino waalchinni kiiro noonsakkiri Maaratoonete Atileetooti seeda dirrara xeertinyeho kalaqantinori insa calla labba geeshsha xaa geeshsha kalqete xawira xabbe leeltanno.
Abbebe miteekke hattenne heewo qeela hoogoommero koliddu Atileetooti baxxinohunni seedu xeertinyi dhagge techo anfoommohunni gurchunni ikkitara dandiitannota batinyootu sumuu yitanno. Garanko Roomu olompikera Abbebe callichu beeqqaancho di ikkino. Callichu culka adhino Atileetichano di ikkino. Hatte Olompikera beeqqitino koliddi mereerinni wolu qeelaanchino noonkanni. Ameerikunnihu kolishshu tuntu’mote heewisamaanchi Mehammed Ali shotu bikkaanchinni Culku meedaaliya adhinonkanni. Ikkeennano Olompike Mehammed Ali culku meedaaliyinni lowontanni di iibbitino. Hatte yannara dhagge qaagiissitannoti wole ikkitono noonkanni.
Yanna Wodiidi Afriki Ahigurete heewonni goofimarchu yannara beeqqite agawantinotenkanni. Agawote korkaatino harunsitanno Apartayidete amanyoote ikkasiiti. Ikkeennano Roomu Olompike Mohammed Ali Culku meedaaliyano ikko Wodiidi Afriki agawama di ikkitino qaagantannoti. Mayinni qaagantannoya yiniro; heewote yannara maaratoonete qolchansho mulla lekkanni dode xeertinyeho haaro yanna borreessiisino Itophiyu Atileetichi Shaamble Abbebe Biqiliho. Yannate batinye kullara dandiinanni hajubba ikkiturono Abbebe kayinni dhagge baalantenni roorte qaagantannota maala’lissanno dhagge borreessiisino.
Hatte yannara Abbebe Biqila yinanni Atileeticha agurreenna Itophiya yinanni gobba daafira nafa afinohu gobbayidi qansichi dino. Ikkeennano heewo Xaaliyaho Ha’rasenna Xaaliyu horro Itophiyu qeellenni jeefante qeelle baraarase duduwi kalqoomu tuqu xaadooshshuwa odoote illachimmanni hawama hoogasinni, Abbebe Biqilihu qeelle bowirte leeltu. Konniraati batinyootu Abbebe qeellenna bayira koliddu daga olu qeelle Adiwu mimmito labbannonsahu woy xaaddannohu. Kalqoomu tuqu xaadooshshuwa gattukkinni agarroonnikki Atileetichi Abbebe Biqilihu qeellenni maalale qasidhe higge higge mulla lekkanni dode Culku meedaaliya adhino Itophiyu Atleetichi daafira dudubbu.
Heewote yannara Xaaliyu Gaazeexxa; Itophiya horrate Xaaliyu gobba olanto baalanti hasiissinonkanni; Itophiyu kayinni mitto qodhaancho calla sokke wo’manka rooma maala’lissu’’ yitanno borro fushshitu. Tini hedeweelcho batinye koliddu Afriku Atileetooti kalqoomu heewo aana beeqqitanno gede waalcho fanatenni aleenni kadote gashshootinni fulate wolaphote sharro assitanni noo kalqoomu koliddu daga baalantera ‘’dandiinanni’’ ayyaananna jawa buqqeete sinqe ikkitinonsa.
Abbebe Biqilihunniti xabbino qeelle Afriku daga faale harunsate kaa’litinonsa. Addis Ababu 2000 M.D qixxeessinnoha 16ki afriku atleetiksete shampiyooni hedeweelcho korkaata assatenni 50 dirra giddo Afrikaho naaxxisiissanno dhagge loossino Atileetooti baraadhanna; albisu baraaraanchi Abbebe Biqiliho. ‘’Afriku Maaratoone Anna’’ yine odeessaancho filme aana kulloonni. Afriku daga Abbebera noonsa baxillinna ayirrinyi konneeti yinanniha di ikkino. Afriku Atileetikise shampiyooni Senegaali qaru quchumira Daakaari 1971 m.d hananfi yannara Daakaari xawo eessitanno doogo ‘’Abbebe Biqilihu Doogo’’ yine su’minsoonnitino qaangannite. Xaaliyaano ikkiro Abbebera ayirrinye diho’litinosi.
Roomu olompike 50ki diro kulli yannara mitto buusa su’misinni su’missino. Amisterdami quchumino Abbebe Biqilihu doogo afi’rino. ‘’Tokyo Olompiad’’ yaamantino Odeessaancho filme aana Abbebe Biqilihu Tookiyo qeelle worroonni. Tenne filmenni adhinoonni gafino 1968ni loonsoonni ‘’Maraton man’’ woy “Maaratoonete mancho’” yinanni filme aana afantanno. ‘’Vibram’’ yinanniha Ameeriku ko”atte /Caamma/ laashshitanno uurrinshano 2002ni ‘’Five Fingers Bikila’’ woyi “Ontu qubbichiha Biqila” yaamantino ko”ate/Caamma/ dikkote shiqishshino. Abbebe Biqilihu kume dirrara kullanna heedhannota hegereta worbimmate dhagge loosinohu tenne uulla aana keeshshino 41 dirra giddooti. Surrete giddo mundee du’mate korkaatinni Abbebe 1965 m.d lubbaminoha ikkanna luphiimu dadillinni ganantinoti Itophiyu daga bayira worba dhaggete Atileetichase ayirrinyunni geegiissitino.Abbebe Biqilihu madaarshu amanyoote gumulloonnihu Mootichu Hayile Sillaase Afaminowa Addis Ababaho qullaawu Yooseefi amma’note mini madaarshu baseraati.
Hawalle 127ki Adiwu Qeelle Ayyaana Keerunni Iillishi’ne!
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
