Ro/chu Daawit Daafursa
Dhaggete Rosiisaancho
Amsaalu Felleqe
Adiwu qeelle Itophiyunnita calla ikkitukkinni wo’manku koliddu qeelleeti. Waajjuullu wolqisse baxxinohunni wo’manka Afrika qexee’mite kadote gashshooti hundaanni gadachishshe gashshate horritu yannara albi annuwanke gobbate ayirrinye diinnate sayinse aa giwatenni assitino babbaxxitino xiiwo iillitinonsa. Ikkollana, jeefoteno Xaaliyaanunna Itophiyu mereero harinsoonnihu Adiwu olinni annuwanke bareendetenni Xaaliyaana qeelatenni hegeraamenna ilamate sa’anni heedhanno Dhagge loose ragisiissinonke. Tinino Adiwu qeelleeti. Adiwu qeelle barri ayyaana tayxe 127ki yannara ayirrinsanni.
Tayxeeha Adiwu qeelle barri ayyaana lainohunni Dhaggete rosiisaanchi ledo qixxaawote kifilenke keeshso assitino. Wosinchinke dirisi rosoho iilli yannara 1ki-8ki kifile geeshsha Shabbadiino Dila Afaraara umi dirimi rosi mine harunsino. 9ki-12 kifile geeshsha noo rososi kayinni Lakkote Laynkinna qixxaawote rosi mine harunsino. Yuniversitete rososi kayinni Jimmu yiniversitenni Dhaggetenna Donu Gashshooti rosu golinni harunse maassami gedensaanni 2011M.D hanafe xaa geeshsha Dila Aferaara laynki dirimi rosi mine 12 kifile Dhaggete rosiisaanchimmanni owaatanni afamanno. Rosiisaanchu Daawit Daafursa yaamamanno. Rosiisaanchu Daawit Daafursa ledo tayxehu Adiwu qeelle barri ayyaani ledo amadisiisantino hajubba kayinsanni keeshsho assinoommo. Dhaggete rosiisaanchi qixxaawote kifilenke ledo assino keeshsho aananno garinni qineessine shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Wedellimmakkinni Dhaggete rosiisaanchimmanni owaattanni noottona; wedellimmanna Dhagge hiittoonni xawisatto? Adiwu dhaggereno odeessinke hanni.
R/chu Daawit:- Dhaggenna wedellimmannire xawisate albaanni Dhagge umisenni akaakkankenna annuwinke seeda sannara albaanni loosse sa’inota ikkite techo ilamara iillitinote; albillichono aantanno ilamara ragisantanni suffannote. Wedellimmanna Dhagge duuchu daninni xawisa dandiinanni. Bi’re seeda sannara albaanni hanaffe annuwinke loossino dhagge techo ninke gobbate gede kaajjine uurrineemmonna naaxxineemmo gede assitinonkete. Lawishshahono, Adiwu qeelle la’nummoro wedellu baca rosicho adha dandiineemmo. Anino Dhaggete rosiisanchimma’yanni xawisate geeshshira; Adiwu oli yannara annuwinke yannaasincho ikkinokkiha olu uduunne amadde yannaasincho olu uduunne qodhote dagginori Xaaliyaanu horraano ledo qasante qeelatenni gobbanke waajjuullu kadote gashshooti hundaanni galtannokki gede wolassite hegeraame ikkitino Dhagge loosse sa’ino.
1888M.D Xaaliyaanu Itophiya kadote gashshooti hundaanni gashshate hede daye horri yannara hattenne yannara gobbanke gashshanni noohu Atse Miniliki diinu daye gobba horrinota macciishshi gedensaanni baalunku qansooti qaccetenni qaccete geeshsha timbiliqqi yite fulte bareendetenni Itophiya diinunni gatissanno gede lallawunni hajajino. Kunino leellishannohu hattenne yannara garete, amma’note, koo/tee badooshshi nookkiha Itophiyu qodhaano massagatenni olisiisanniiti Adiwu olira gobbanke daye horrinoha Xaaliyaana sharramate gaadinohu.
Galtesi Iteegge Xayituno hattonni olanto massaggeeti gaaddinohu. Kunino leellishannonkehu mittimmanna halamme mageeshshi geeshsha qarra tiratenna gobbate mittimma agarsiisate hattono guma abba dandiisiissannotaati. Konne calla ikkikkinni mimmito macciishshama noota; gobbate daafira noonsa ayirrinyenna baxille; leellishannoho. Wedelluno konninni baca rosicho adha dandiineemmo. Xaa yanna wedellino albi bareeddante gede gobbate baxilli hee’ransara hasiisanno. Hattenne yaannara gaaddinori Itophiyu manni yannitte olu hayyonni qajeeltinorenna yannitte olu uduunneno amaddinore dikkitino. Adiwu oli kainohu Ammajje aganiraati. Kunino, badheessu yanna ikkasinna goyirete yannara laashshinoonni gide gamba assinanni yannaatinkanni. Gobba diinunni meexantu yannarano gaadaano loosidhe galtinore ikkansanni gidensano gamba assidhukkinni, maatensano, duuchankare agurte gobbansa roorsidheeti agurte gaaddinohu.
Adiwu qeelle leellishshannonkehu gobbate daafira waaga baatatenni badhera higa nookkita; hattenne yannarano noonsa wolqanni gobba diinunni gatinse wolaphitino gobba ilamate reekka hasiissannotaati. Wolqa fajjitu bikkinni gobba wolassine hegersatenna ilamate iqqate ragaanni wedellu jawa rosicho adha noonsa yitanno hedo nooe. Mittimma, baxille, halamme, mimmitoho danchumma hedanna mimmito macciishshatenni gobbate daafira waaga baatate wedellu albi ejjeettuwankenni bacare rosa dandiitanno.
Bakkalcho:- Halaalaancho Dhagge garunni borreessine maareekkatenni ilamate rosiisa hooga ilamateno ikko gobbate aana gurcho ikkitino hedo kalaqqannohura togoo harinsho hiittoonni taashsha hasiissanno yaatto?
Ro/chu Daawit:- Itophiyu Dhagge garunni borreessine amadatenni ilamate rosiisate ragaanni lowo foonqe noota kullanni. Dhagge umisenni giddoseenni bacare hanqaffe amaddannota ikkasenni; Dhagge halaalaancho ikkinokki garinni borreessa ilamate saysa, so’ro ikkitino hedo kalaqanna ilamatenna gobbate aanano jawa qarra gantanno ikkitooti. Lawishshaho, ani rosanni saummo yannarano ikko rosiisanni keeshshummo yannara Itophiyunniti Dhagge Aliyye Itophiyu qooxeessi ragaanni calla kalaqantino gede assine borreessinoonnite. Albiti Itophiyu mootimma safantinohuno Aliyye Itophiyu qooxeessuwa ragaanni ikkasinni Dhagge borreessantu woyte kayinni wolootta gobbanke qooxeessuwara kalaqantino Dhagge daafira hasiisanno garinni borreessinoonnikki garaati huwata dandiinannihu.
Itophiyu Dhagge borreessantu yannara roorenkanni uullate aana noo halaale garunni borreessine ilamate saysate ragaanni foonqe leeltinota ikkasenni ilama garunni huwattannokki gede korkaata ikkitinota la’’a dandiinanni. Gobbanke Dhagge wo’manti taalonna halaalaancho ikkino garinni borreessantino yaate dandiinannikki gari noota huwatoommo. Dhaggete rosi maxaaffano la’nummoro hattenne yannara noo mootimma woy gashshootu amanyooti mitticho mootimma wole mootimma galchate assitino sharro; woloottano ikkitubba leellishshannohano ikkiro; gobbate daafira baalunku qansooti taalo sharraminota leellishshannokki garinni borreessinoonnita leellishanno. Kunino, gobbate Dhagge taalonna halaalaancho ikkino garinni borreessine ilamate saysa hasiissannota leellishanno.
Xaaliyaanu hattenne yannara Itophiyaho kadote gashshootensa halashshi’rate noonsahu jawa hasatto kaiminni balaxxe ‘’The Treaty of Friendship and Commerce’’ yaamantanno sumimme malaatissinota Dhagge leellishshanno. Tini sumimmeno giddosenni babbaxxitino bixxilluwa amaddinote. ‘’Italian Developing Society’’ yaamantanno gaamo soyaatenni Atse Miniliki ledo hasaawate wo’naaltino. Atse Miniliki hattenne yannara Shawa gashshaanchootinakanni. Xaaliyaanu daye horri gedensaanni Awuropu kiiro 1887 garinni Xaliyaanu Atse Yohaannisi ledo olamanno yannara Atse Miniliki Atse Yohaannisira kaa’lannokki gede assate sumiimme eesitinonkanni.
Gedensaannino Adiwu olira korkaata ikkinohu Atse Yohaannis Metemma yaamamanno olu xawira Maahaadisti yaamantanno horraano olamanni kakkalami gedensaanni biilloonye amadinohu Atse Miniliki ikkanna; umikki yannara Wucaale sumiimme harisino. Tini Wucaale sumimme xaphoomunni 20 quwa amaddinote. Kuri 20 quwubba mereerinni quwa 3na 17 lowontanni gobbate aana dano tuggannota ikkite leeltino. Quwa 3 gobbate danni ledo xaaddamnnote. Quwa 3te aana Merebi Mellaashi lagi kawa noo baatto Itophiyunnita ikkitanno gede; Mrebi Mellaashi ka’a noo baatto kayinni Xaaliyaanunnita ikkitinonna Xaaliyaanu qorqore gashshanno gede yitannotenkanni.
Wucaale sumimme Quwa 17 kayinni Itophiyu gobbaydi gobbuwanni ledo assa noose xaadooshshe amaddinotenkanni. Konni quwira Amaaru afiinni borreessinoonnihu ‘’Itophiyu gobbaydi wolquwanni Awuropu gobbuwanni ledo xaaddanno yannara hasidhuro Itophiyu Xaaliyaanu widoonni xaada dandiitanno’’ yitanno hedooti. Kuni yaa hasi’ra hoogguro agurtanno yaate. Xaaliyaanu afiinni borreessinoonnihu kayinni; ‘’Itophiyu gobbaydi wolquwanni woy Awuropu gobbuwanni ledo xaaddanno yannara Xaaliyaanu widoonni calla xaada dandiitanno’’ yitanno gadacho noose hedo worroonni. Tini kayinni Itophiya gadachishate worroonni sumimmete hedooti. Hattenne yannarano tenne hedo (quwa) taashshinanni gede Xaaliyaanu gashshaancho ikkinohu King Albertora Atse Miniliki borrotenni xawisino.
Wucaale sumiimmera quwa 3na 17te worroonni hedubba so’ronna gobbanke danote tuggannota ikkase la’e buuxxinori hattenne yannara Xaaliyaanu afoo dandiitannori Itophiyu mannooti noonkanni. Tenne sumiimme umikki yannara Amaaru afiinni borreessineenna malaatinsoonninkanni. Gedensaanni kayinni Xaaliyaanu afii widira tirroonni gari gobbanke kadote gashshooti hundaanni gashshate elannonsa garinni injeessi’rateetinklanni. Tenne sumiimme Atse Miniliki Xaaliyaanu afoo dandiitannori Itophiyu manni widoonni tirsiise huwati gedensaanniiti taashshinanni gede borrotenni egensiisinohu. Atse Miniliki King Albertora soyno borro amaddino hedono Wucaale sumiimme quwa 3na 17 aana noo hedo taaltanno gedeetinkanni. Hattenne yannara noohu Xaaliyaanu mootichino kuri lamenti quwubba amaddino hedubba taashshinanni gede difajjinonkanni.
Konni korkaatinni ka’’anno olirano Atse Miniliki sharramate qixxaawo assino. Hattenne yannara Xaaliyaanu balaxe Eertita amadde noo daafira Itophiyu mootimmano ikkito hiikkuno Itophiyu olantote miilino ikko qansooti Eertiru widira eano ikko fula dandaannokki gede Xaaliyaanu gadachishanni noonkanni. Korkaatuno sumiimmete aana Mereb Mellaashi ka’a insa amadde gashshate hedde uminsata assite horrite amadde nooha ikkasinni wortino hedooti. Konni korkaatinni, Itophiyunna Xaliyaanu mereero sumiimme kalaqantinokkihuranna Xaaliyaanuno xiiwo assa hanafinohura olu gatannokkita huwatinohu Atse Minilikino olaho qixxaawino.
Xaaliyaanu Itophiyu aana ola fanara hedinota huwatinohu Atse Miniliki gobba horraanote anganni fushshatenna wolassate baalunku qansooti qaccetenni qaccete geeshsha bareendetenni kakkae diina sharranno gede lallawunni hajajino. Atse Miniliki gobba diinunni gargarate lallawa fushshe hajajo saysanno yannarano Xaaliyaanu gashshaano lame illacha amaddinonkanni. Umihunni, Miniliki ledo noore wolootta babbaxxitino biilloonyu deerrinni noori Miniliki aana huluullantanno gede assate wo’naaltino. Lawishshaho, hattenne yannara Tigirayete qooxeessa gashshitannore Raas Mengesha Siyyumi, Raas Aluula labbinori Atse Miniliki aana huluullo galtannonsa gede assate wo’naaltino. Laynkihunni, Atse Miniliki Wucaale sumiimme aana worroonni quwa gadachame adhannonna malaatisanno gede assate wo’naaltino. Konni ragaanni lame doogo horoonsidhino. Kunino, Atse Miniliki sumiimme adhe malaatisanno gede ammanchiishanna deameennano ikkiro malaatisanno gede assatenkanni.
Wolu garinni kayinni, hattenne yannara Tigirayete “kifile hagere” gashshaano ikkitinori Raas Aluulanna Raas Mengesgha Siyyumi Atse Miniliki ledo noonsa xaadooshshe agurtanno gede assatenkanni. Tini harinshonsa kayinni ditoltinonsa. Gedensannino, Awuropu kiiro 1892 garinni lamunku Tigirayete gashshaano ledo ‘’Mereb Convention’’ yaamantannota sumiimme qixxeessite malaatissino. Hakkiinnino, Awuropu kiiro 1894 garinni lamenka Tigirayete gashshaano (Mesaafintoota) Raasi Aluulanna Raas Mengesha Siyyumi ‘’Mereb Convention’’ yite malaatisiissinonsa sumiimme diigatenni Atse Miniliki ledo xaaddanno gede assatino.
Adiwu oli ka’’ara albaannino lamu oli kainota Dhagge leellishshanno. Kunino 1887M.D Wodiidi Tigiraye qooxeessira Ambaalaage yaamamannowa harinsoonni olinni Xaaliyaanu qeelamino. Gedensaannino Meqele widoonni kaino olira qara olsiisaancho Atse Miniliki galte Iteegge Xayitu ikkitanna; ola fannikkinni diinna qafada dandiinanni garinni mala kalaqqino. Konni garinni, Xaaliyaanu olanto godu giddo noo gedeenni qafadate dandiinanni harinsho hadhino. Gedensaannino, Meqele tayse sa’’anno laga kofatenni wole widoonni du’namannonna Meqele eannokki gede assatenni 14 barri geeshsha Xaaliyaanu diinna agganno waa hoogansanni way gooroonni daafirte angansa uytanno gede assa dandiitino.
Konni gedensaanniiti jeefote ola ikkinohu Adiwu oli kainohu. 1888M.D sase olu basera sase birigeedenniiti ola harinsoonnihu; Dhagge leellishshanno garinni. Xaaliyaanu olantono yannitte olu hayyoonninna olu uduunninni woyyaabbinoreetinna qixxaabbe dagginoreetinkanni. Itophiyu olanto kayinni yannitte olu hayyonnino ikko olu uduunninni woyyaabbinore ikkano hoogguro Atse Miniliki olsiisate hayyonni Itophiyu manni bareendetenni Xaaliyaana sharrante qeela dandiitino. Hattenne yannara Xaaliyaanu, Faransayenna Ingilize Soojjaati Afriki qooxeessira kadote gashshootensa harisidhanni noonkanni. Lawishshaho, Somaaliya sasewa beeqqite (Italian-Somaliland, British-Somaliland, French-Somaliland) yite amaddinonkanni. Adiwu olira umikki yannara waajjuullu (Xaaliyaanu) koliddunni qeelamansanni Ingilizenna Faransaye Xaaliyaana kaa’lateno wo’naaltinonkanni.
Bakkalcho:-Adiwu Qeellenni Itophiyu Afi’rino horo hiittoonni xawisatto?
Ro/Daawit:-Adiwu qeelle wo’mante koliddu Afriki naaxxilleeti. Adiwu qeelle gedensaanni Itophiyu lamericho gatisa dandiitino; lamere kayinni hooggino. Kunino, umihunni poletikunni gobba waajjuullunni kadote gashshooti hundaanni ikkitannokki gede wolapho afidhino. Poletiku wolapho (political independence) lamu garinni xawinsannite. Umihunni Xaaliyaanu Itophiyu danna horre dayeeti qasinohu. Xaaliyaana lede Awuropunniri wolqissino gobbuwa Itophiyu umose dandiitinonna wolaphitino gobba ikkaseno Adiwu qeelle gedensaanni afamishsha uytino. Laynkihunni, qeellete gedensaanni onte ikkitannori Awuropu gobbuwa Addis Ababaho uminsata ikkitino borrote mine (Legasion) yite Embaasete gede fa’nitino. Umikki yannarano 1890M.D fa’ninohuno Xaaliyaanaho. Xaaliyaanunni aante Ingilizenna Faransaye fa’nitino. Aantetenni, 1903M.D kayinni Ameeriku borrote mine (Legasion) fa’nitino.
Gedensaanni kayinni 1905M.D Jermane fa’nitino. Kuri hattenne yannara wolqisse noo gobbbuwa Itophiyu Adiwu olinni waajjuulle qeelte wolqaphase ammante afansha uytinoreetinna Addis Ababahono umi yannara borrote mine fa’nitino gobbuwa ikkite Dhaggetenni borreessantinoreeti. Wolu garinni kayinni Eertiru muli dirra kawa baxxolla ikkinniina hakkawarooti hoongoommohu. Eertira hoongeemmo gede ikkino. Korkaatuno, 1890M.D hanafe Eertiru Xaaliyaanu kadote gashshooti hundaannni ubbino. Itophiyu baaru furchono hooggino.
Bakkalcho:- Adiwu qeelle afi’nanni gede assinohu Atse Miniliki qeecha hiittoonni xawisatto?
Ro/chu Daawit:- Atse Miniliki Adiwu olira Itophiyu qeelle adhitanno gedenna waajjuullu umikki yannara koliddu Afriku oosonni; baxxinohunni Itophiyunni qeelantanno gede assino qeechi luphiimaho. Roorenkanni Wucaale sumiimme giwasi kayinni Itophiyu techo geeshsha waaajjuullu kadote gashshooti hundaanni ubbannokki gede assino. Hattenne yannara gobbanke kadote gashshooti hundaanni ubbeemmero techo uminke ayimmanna Dhagge diheedhannonkenkanni. Adiwu qeelle koliddu waajjuulle qeela dandiitannota leellishshino. Adiwu qeelle mittimmanna halamme; ayirrisamanna mimmitu ledo macciishshama heedhuro hasi’noonni qeellera iilla dandiinannita leellishinote.
Hattenne yannara Xaaliyaana calla ikkikkinni woloottuno Awuropu gobbuwa Afriku gobbuwa wo’manta kadote gashshooti hundaanni gashshate hasidhe dodantanno yannara; baxxinohunni kayinni Xaaliyaanu Itophiya horri yannara gobbanke ayirrinye diinnate sayse aa giwatenni techo geeshsha wolambinatisenni keeshshitanno gede assa dandiinohura gobbanna ilama galattara hasiissanno.
Bakkalcho:- Adiwu qeelle ayyaana lainohunni Dhaggete ledo amadisiisantino hedubba uytanni ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Ro/chu Daawit:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
