– Kalaa Shimellis Hariso
Si/Da/Qo/Mootimma Bunu Shaetenna Makimaanote Biilloonyi soreessa
Qiddist Gezzaheny
Bunu gobbateno ikko kalqete miinja milli assatenni luphiima qeecha amadannoti dimaanxannite. Konninni kainohunnino yanna yannatenni bunu dikko kalqete dikkora iibbitanninna maccata ikkitanni daggino. Hattono yanna yannatenni islanchimmate heewo assinanniha ikkasinni wo’mante qooxeessubbara afantannori bunu laashshaano deerrasi agadhinoha albisanna dooramaancho buna laashshate umi uminsa sharro assitanna huwantanni. Xaa yannara kalqete bunu dikkonni deerrunni albisanna dooramaancho ikkitanni daggino bunu laashshaano qooxeessubbanni Sidaamu qoqqowi mittoho. Muli yannanni gobbate assinoonni bunu islanchimmate heewonni Sidaamu buni albisaancho ikke baraarsha adhinoti qaangannita ikkitanna;Konni kaiminni xaa yannara qoqqowoho bunu latishshi millimmo, bunu islanchimma agarsiisate assinanni sharronna woloottano amadantino hajubba aana qoqqowu bunu, shaetenna makimaanote biilloonyi sooreessi kalaa Shimellis Harisoha hasaawinse afi’noommo mashalaqqe aanino garinni niwaawete injeessine shiqinshoommo.
BAKKALCHO:- Bunu gobbate miinjira badhete miqicho ikkasi bikkinni xaa yannara qoqqowoho nooti bunu latishshi millimmo ma labbanno?
Kalaa Simellis:- Sidaamu dagara bunu miinjaho, dagoomittetenna loosu kaayyo kalaqate badhete miqichooti. Sidaamu daga bunaho jawa bayicho uytanno. Miinji’rate,iqqirate, rosiisi’ratenna woloottano batinye dagoomittete hajubba gumu’late bunu balaxote bayicho uynanni hajooti. Xaa yannara qoqqowoho noota bunu latishchi millimmo kaysate geeshshira xaphooma Sidaamu qoqqowira bununni lattino baatto 161 kume 61 hekitaareeti.
BAKKALCHO:- Sai 6 agani loosu jeefishshi ma lawanno? mixote amandoonnihunni mageeshsha jeefisa dandiini? Mageeshshi buna gobbara sonke mageeshshita gobbaydi soorro abbini?
Kalaa Shimellis:- Sa’u lee/6/ aganna giddo bunu hundaanni haammata loosooti gumulloonnihu. Qoqqowu deerrinni bunu laalchimma herrengoonnihunni mitte hekitaarenni mereerimunni 10.29 kuntaala guma kayinsoonni. Tenne yanna geeshsha 1 miliyoone 409 kume 219 kumtaala luu’lo buna xinqinoonniha ikkanna; Konne bunano babbaxxitino buna hayishshitanno industirrara hayishshiinshe gama dikkote
shiqinshe hee’noonni. Xaphoomunni tayxe dirinni 225 kume 595 toone buna gobbara soyaate mixo amandoonniha ikkanna xaa geeshsha 148 kume 159.4 toone buna qixxeessinoonni. Mixotenni amandoonni kiiro jeefinsoonnikkihu umihunni gamba assinoonni buna base basente afantanno ataachinanni minnara di kiirroonni; wole kayinni tayxe dirinni kalqoomu bunu dikko amandoonni mixo gumulantannokki gede gufissannota ikkasenniiti. Konni albano ikkiro dikkote mittoo’manna waagu ledo amadaminohunni wo’munni wo’ma mixo jeefisa didandiinoonni. Tayxe dirinni mixotenni amandoommohunni la’nanni woyte garunni gumulamanni noo garaati noohu.
Dikko e’’ino buni giddonni 98 anga xibbuunni ikkannohu uminna layinki deerra amade afamanno. Konni loosi giddo ninke lame qara coye la’neemmo; umihu buna xinqe gamba assa, layinkihunnino xinqamino buna islanchimmatenni hayishshine dikko shiqishate. Konni garinni amandoommo mixo garinni islanchimmasino danchate, garunni dikkote aana ha’ranni no. Sai diro 27 kume toone buna gobbaydi dikkora sonkoommoha ikkanna konninnino 7 Biliyoone ali birra gobbayidi soorro abba dandiinoommo. Tayixe diro kayinni 40 kume toone soyate hendoommo. Xaa yannara kayinni xaphi yee haiyshshame dikko shiqinokkihura tenne widoonni noo mashalaqqe aa didandiinanni; korkaatuno sonkoonni buni bikka afa dandiinannihu goofimarchoho gamba assine sonkihu gedensaanni ikkinohura. Ikkirono; sai dirinni roortino e’’o abbatenni gobbate miinjira qeechanke fulleemmo yine loonsanni hee’noommo.
Tenne kiiro sai diri labbanno yanna ledo hewisiinsanni woyte tayxeti roorre afidhino. Sai diro tenne yannanni yaano 6 agani giddo 130 kume kuntaala bunu laalcho gamba assinoommo. Tayie kayinni 148 kumi ali kuntaala gamba assinoonni. Konni giddonni hayishshame fulanno buni sai dirinni tayxe lowo badooshshe afi’rinoho. Konni gobbaanni sai lewu/6/ agani giddo bunu laalchonna laalchimma lossate gumulloonni loosono keennoommo. Tini yanna bunu xinqame goofeenna giddosi shuqunne harishsha worranni yanna ikkasenni; harishshu qixxaawo la’nanni woyteno daga qixxeessidhe harishsha wodhitanni afantanno.
BAKKALCHO:-Qoqqowoho maamarunnino ikko hallanyunni mageeshshiri bunu laashshaano afantanno?
Kalaa Shimellis:- Qoqqowu giddo xaphoomunni 366 kume ale ikkitannori bunu laashshaano afantanno. Kayinnilla buna haadhe dikko fushshitannori 77 maamarra ikkitanno. 319 Hallanyu industire afidhinori bunu laashshaano heedhanno. Konni gobbaanni 451 ikkitannori buna woyyeessite dikko shiqishshanno industirra afidhinori hallanyu laashshaano heedhanno. Hallanyunni, maamarunninna gutunni xaphi asssine la’nanni woyte qoqqowoho kageeshshi kiiro amaddannori bunu laashshaano afantanno.
BAKKALCHO:- Tayxeta bunu dikko hiittoonni la’nanni? waagu lexxo noonso….?
Kalaa Shimellis:- Tayxeta bunu dikko biilloonyu garinni lamu garinni la’neemmo; Giddo dikkonna gobba dikko yine adhineemmo. Giddoydi dikko danchate yine adha dandiinanni. Tayxe diro mereerimunni mitte kiilo luu’lo buna 57 birrira hirroonni. Konni garinni la’nanni woyte loosidhe galtino dagano woyyaawino waagira hirte buna laashshidhanno gede assanno kakkaooshshenna hasatto ledanno akataati noohu. Ledoteno daga bunu amadooshshe woyyeessatenni laalchonna laalchimma ledanno kakkaooshshe kalaqqino dikkooti. Konni gobbaanni hala’lado loosu kaayyono kalaqantino. Konni daafira giddoyidi dikko danchate yine adhineemmo.
Gobbaydi dikko la’neemmo woyte kayinni gobbayidi dikko albiwiinni anje leellishshino akataati noohu. Gobbaydi dikko dirrate akata lamu daninni la’’a dandiinanni. Kunino daddalaano dikkote waagi dirrino daafira giddoyi waagi lexxinota kultanno. Lamenka araarsannohu kaynni islanchimmasi agarino buna qixxeessine woyyaawino waaginni shiqishate mereersine ha’ra hasiissanno yitannota mootimmate gede amande ha’nanni hee’noommo garaati noohuna, dikko lamenka akata afidhinote.
BAKKALCHO:- Giddoydi dikko aana tayxe diro luu’lotenni hanaffe luphiima waagu lexxo kalaqantinota huwantanni. Konnira korkaata assine adhinannirichi maati? laalchu anjeeti yaa dandiinanni?
Kalaa Shimellis:- Waagu lexxo e’’otenni la’nirooti leeltannohu. Togo yaa Shoolu diri albaanni noo waagi lowo geeshsha dirrinoho. Loosidhe galtino dagano lowohunni huluullantanno; bunu gidu waaginni ajino yitanno hajo lowo huluullo kalaqqe sa’ino. Konnira babbaxxitino xiinxallo assatenni, gobbaydi dikkono hasatenni, islanchimmate aana illacha tunge loosatenni, gobbayidi daddalaano Sidaamu buna hidhitanno gede assate loonsoonni loosinni waagu yanna yannatenni lexxanni dayino.
Tayixe dikko la’neemmo woyte kayinni kalaqantinoti waagu lexxo bunu anjenni ikkikkinni sai Sasu diri giddo Sidaamu buni kalqete assinanni heewonni gobbate deerrinni islanchimmatenni albisaho; Coommillunnino lowo geeshsha dooramaancho ikkanni dayno. Deerru shae la’nanni woyteno Sidaamu buni kalqetenni Mittunni Tonnu geeshsha noo deerra amade afamanno. Kunino buna hidhanno manni hasattosi Sidaamu buni aana tuganno gede assino. Waaguno ikko hasatto lexxitanni no. Konniraati waagu lexxo kalaqantinohu; afa hasiissannonkeri waagu lexxo laalchu anje ledo dixaaddanno.
Sai Sasu diri giddo Bunu laalchi bikkino ikko laashshate dhuki lexxanni dayino. Konni alba daga buna unte gudde Baarzaafenna wolere kaasannonkanni; xa kayinni wole haqqe kaasa agurte buna kaasi’rate widira roorsitino; Caate hunte buna kaasi’rate widirano hattonni. Tayxeno hakko garinniiti loosidhe galtino daganke sharro assitanni noohu. Waagu lexxano loonsoonni loosi ledo amadante dagginote. Xaano ikkiro Mitte kiilonni hirroonni waagi albi waagi ledo heewisiinsiro ikkinnina lowoho yinanni deerra di iillino. Bunu kaansi yannanni hanafe guma laaleenna xinqine dikko fushshina geeshsha noo fulo hendiro daganke afi’ra hasiissannonsa waaga diafidhino. Kayinnilla konni alba noo waaga hendiro tayxe diro hirroonni waagi lexxino yineeti hendannihu
BAKKALCHO:- Xaa yannara Sidaamu buni kalqete buni deerru heewonni la’nanni woyte ma deerrira afamanno?
Kalaa Shimellis:- Tayxe gobbate deerrinni assinoonni heewonni 1-40 geeshsha deerra amadanno buna kalqete garafotenni hiramanno. Kuri mereerinni Culku boowe baraadhannori 1-5 geeshsha noo derra amaddannoreeti. Konninnino Sayikkinna Lamalki deerri gobbaanni 1-10 geeshsha noo deerra amadinohu Sidaamu bunaati. Ontu Culku boowe baraarshi giddonni 1-4 geeshsha nooha Sidaamu bunaati amadinohu. Garafotenni mitte kiilo 47 kume hirroonni. Kuni ikkara dandiinohu Sidaamu buni deerrunni albisaancho ikkinohura daddalaanono hakko bikkinni doorshansa Sidaamu buna assidhino garaati noohuna deerrunni konne lawanno. Tayxe dirinni heedhanno heewonnino heewote shiqate qixxaamboommo dancha deerrano amandeemmo yitanno ammana noo’’e.
BAKKALCHO:- Bunu islanchimma agarsiisatenna bunu laashshaanora dooraminoha bunu sirchono ikko harishsha shiqishatenni islanchimmatenni albisa buna shiqishshanno gede biilloonyu gede hiittoo irko assinanni hee’noonni?
Kalaa Shimellis:- Bunu islanchimma Sase doogonni agarsiisa dandiinanni. Umihunni gate kaashshunni hananfe laalchonna laalchimma leddanno hanqafo daganke garunni horonsidhanno gede rosicho aate loosooti. Konninnino dancha amadooshshe assatenni shuqunnanni; hattono harishsha komposte worre danchu garinni taale lophanno gede assate illacha tunge loonsanni hee’noommo. Konne looso kaajjishateno irkissanno handaaru ogeeyyera yanna yannatenni dhuka kaajjishanno qajeelsha uynanni keeshshinoonni. Dagano hakko bikkinni uyinoonni rosicho adhite loosidhanno woyte gatensa gumultanno gede gatu aana illacha tunge loonsanni hee’noommo.
Layinkihunnino bunu islanchimma agarate buna gatinni xinqine gamba assine qixxeessinanni uurrinshara xibbuunni 40 anga ale islanchimma agarrannihu hakkonni ikkino daafira umo gate agarantino islanchimma ataachinanni mine dagge ba’annokki gede industirete sooreeyye lede konne qixxeessitanno bissara gamba assine dhuka dhaabbachishidhanno qaajeelsha uyinoommo. Konninnino industirete giddo bunu islanchimmasi agadhe hiittoonni qixxaawannoro qajeelsha uyinoommoha ikkasinni Sidaamu buni uminna layinki deerra amade ha’ranni noo garaati noohu. Aanteteno qixxeessinanni hoowenni hogombe haa’ne ha’nanni woyteno amanyootesi agadhino garinni hogowamanno gede assinannina xaphi assine la’nanni woyte islanchimmasi agarame ha’ranno gede ko garinni harunso assinanni hee’noommo.
Sirchu ledo amadaminohunni kayinni dooraminohu, hunda kaimu sirchosi anfoonni buni kaasamanno gede assate hajo ninkewa kaajjillunni loonsanni hajooti. Mootimmate chiginyete xaawubbara garunni ogeeyye gaamme chiginye qixxeessinanni. Konnirano xaa yannara 27 Miliyoone chiginye anganke afantanno. Konninnino loosidhe galtino dagawa qixxaabbanno chiginyeno ikkito chiginyete xaawura qixxaabbanno chiginye hattono maamaru hoowe giddo hallanyu qixxeessanno chiginye lainohunni xaphi assine ogimmate kaa’lo uyine kaansanni garaati noohu. Tenne sai lewu agani jeefishshi aanano danchummatenni keennoommo hajooti. Aanteteno kaansa geeshsha noo harinsho harunsineemmoha ikkanno. Xaphi assine islanchimmate aana qoqqowu garinni jawa guma maareekkisiisateeti loonsanni hee’noommohu.
Islanchimmate aana rosicho adhate handaaru ogeeyye wole qoqqowubbanni dagganno akati no. Itophiyu bununna shaete biilloonyinnino dagge Bansi woradira islancho buna laashshatenni qaddo ikkitinnoriwiichinni dancha rosicho adhitanno garaati noohuna ninkeno qoqqowu garinni islanchimmate aana loosa waaga ledate yaanno adawarshinniiti loonseemmohu.
BAKKALCHO:- Aantete mixo’ne xaphi assite xawisinke?
Kalaa Shimellis:- Tayixe diro loonseemmo yine hendoommorinni aantete gatannonkehu 27 Miliyoone chiginye kaasate loosooti. Kageeshshi kiiro noose chiginye kaasateno daga xaa yannara haqqa qixxeessidhanni, hattono bale u’mitanni afantanno. 27 Miliyoone bale umate lowo sharro assinanni hee’noonni. Xa tenne yannannino laayyote latishshi ledo amadisiinse buna umme haaroonsate 10 kume haruma ale ikkanno bunaati tayxe haaroonsineemmo yine mixotenni amandoommohu. Konninnino buna haaroonsate loosi danchu garinni gumulamanni afamanno. Akkala buna buqqinse mukkine haaru buninni riqiwate looso loonsanni hee’noommo. Konni daafira qarunni bunu laalchonna laalchimma leddanno hanqafo uullara dirrinse laalchimma lossine daganke horonsiraanchimma ledate sharrammanni hee’noommo.
Woluno harishsha qixxeessate loosooti. 3 miliyoone toone harishsha qixxeessa agaramannonke looso ikkasinni konne loosono hala’ladunni loosate eela woraddate millimillo kalamqe ogeeyye gaamme loosidhe galtino daganke ledo lowo sharrooti assinanni hee’noommohu; kuni loosino garunni gumulamanni noo akataati noohu. Xaphoomunni tenne loossa laayyote latishshi ledo amadisiinse garunni gumulleemmo yitanno ammana nooe.
BAKKALCHO:- Jeefote sayisatto sokka heedhuro…?
Kalaa Shimellis:- Dagankera qaagiissate hasi’reemmori hee’riro tini yanna Dotteessu aganira kaansanni bunira bale u’mine, komposte qixxeessi’nanni yanna ikkasenni baalanti loosidhe galtino daganke jawaatte balaxotenni bunu kaashshira hasiissanno qoxxaawo assitanno gede sokka’ya saysate hasi’reemmo.
BAKKALCHO:- Yannakki uyte ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo.
Kalaa Shimellis:- Anino galateemmo.
Bakkalcho Ammajje 16, 2015 M.D Hamuse
