Yaareed Geetaachew
Xagichunni haranno dhibba ikkoommero taaga “COVID-19” aana adhini qaafo gede Kittiwaatetenni gaande hunnanninkanni. Laansheessanno pooliyote dhibbira diro agarre kittiwaatunni hunnanninkanni. Kayinnilla reqecci yiikkinni gobbate miinja laansheessannonna soqanno dhibbira xagichu dirunni mitte hinge Federaalete gashshooti kayisanno woyte calla ufuufamme taxxi assine agurranni dhiiga dikkino.
Moorunna mussinnu dhiigaho;kaanserete gede giddoyido hoshooshanno. Gobba amaddino latishshunna miinju doogo gufisanno. Hiiqqancho midaanora waa wonshinannini? Meemote aana waa corrannini? Ee,mussinnu hiiqqancho midaanooti gobbate. Kawaanni abbiniha ka’aanni duntanno hiiqqantino midaano. Hiiqqantino midaano giddo way wo’manno gede woy midaano soorrate ikka hoogiro hattenne midaano hayyotenni babbaxxinore laanqe beeshshate. Midaano boosaallo coccossituro amuwinke qarxa laaqanna laoommo. Kayinnilla hakku qarxi hegere geeshsha midaancho duntannokki gede teelannokki daafira hattenne midaano hiiqqine hunne kashilo fushshinannita woy basura ado uyinanni baccicho assinanni.
Ee,coccossitanno midaano Waco huntanno. Giirano xoyissitanno. Gobbankera miinju giira bubbannilla no. latishshu Waco hala’litannilla no. kawaanni miinja maareekkinanna ka’aanni muuqanno mussinni kayyinni barra baala gobbbanke soqanni afamanno. “Shorraahu agurikkinni xooqaahu di uurranno yaanno maammaashshu”. Ee mussinnu baikkinni mussinnu aana hananfoonni gaadi mitte hige gaadunni hanafe taxxi yaannoha ikkikkinni barru baala harunsa,moorinoha reqeccisha,qaafo adhanna adhinoonni qaafo dagate xawisa hasiissanno hajooti.
Mussinnunni huluullammonni bissara buuxo assine rosiissanno qaafo adha hakkonne mancho rosiisatenni mooraho qixxaabbinori angansa gamba assidhanno gede assanno. Faranje togo yitanno “Shaming and shaping” /Saalsiisatenni taashsha/ woy rosiisate. Baadiyyete gercho moorinoha amandiro gerecho haxote duyisiinse dikkote doyissa rosantinote. Miteekke kuni assooti mannihimmate qoosso kisa ikkitara dandiitanno;ikkollana saalsiissannotenna rosiissannote. “Ane la’nohu qorichishamo,rosonna saalfato” yaate gedeeti. Hakku gerecho duyisiinse dikkote doyissinihu isino rosanno qorichishamanno. Wolootuno qorophitanno gede sokka sayisanno yaate.
Gobboomu bidhatto,lophote dhiiga ikkanni dayino moori gobba diigasinni balanxe gargarate assinanni hee’noonni sharro kaajjite suffinote;ikkollana eelira dirrinanni woyte taaga gaadunni hananfi yannara ikkininna assini millimillo qiiddanni daggino. Konni daafira mooru uurrinokki geeshsha deamme facci assine agurranni woyte wirro muqaaqasinna “massinannie”? yaa gattannokki daafira xaano lende lende kaajjishanna kakkayisa hasiissanno. Konnira dagate qeechi luphiimaho.
Mooraano sharramate hananfoonni gaadi kaajje sufirono; hasi’noonni deerrinni qaafo adhinanni hee’noonni yine afoo wonshine coyi’rate iillishanno deerrira dimarroonni. Hananfi yannara Federaalete deerrinni mussinnu gargarooshshi Komishiine tuuqqara Mussinnu gargarooshshi komite uurrinsoonniti qaangannite. Tenne yannara huluullammoonni bissa seeru hundaanni hosiinsirono hakka mari yinanniha dikkino. Hattenna yannara amande buuxote shiqinshiri aana rosiissanno qaafo adhine dagate reqecci assa umihunni latishshinsa soqamino dagara kiisote;layinkihunni mooraho feeffatino hallanyira qorowishshaho. Konniraati harunsa,buuxanna rosiissanno qaafo adha hasiissinohu.
Mussinna gargarate sharro suffeenna mootimmate wodho garinni mooraanote waalchi qorri qorri yaa hanafanno woyte hananfoonni sharro soorrate dandaaminsare baala assitanni afantanno. Mooraanote anganna macca seeda ikkasenni. Ikkollana mootimmate maccanni roortannokkita dihuwattino.base basentenni addi addi ajanda kalaqatenni dagate illenna macca amadate sharro assitanni afantanno. “cancu awaawuraanote injaanno” yaanno maammaashshu.
Itophiyu dagate Koffeenyi agaraano Imba xebbaaqe faajje assitino xiinxallo leellishshino garinni; angansa seeddino mite mite mootimmate sooreeyye mussinnu giddo maafantino. Kunino sharro sakaalantinotanna sarraaqantinota assannota ammannanni.
Moora lainohunni Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed coyi’rinohuno konne kaajjishanno. Dr Abiyi yaatto garinni mooru sharro hananfi woyte jawa canco kayinsoonnita xawise;xa gobbate leellanni noo canci wo’munku mooru gaadi gatona yinanni gede assinara hasi’noonnita leellishannoho.
Mussinnu sharro mitte hinge calla uu’inse agurrannita ikkitukkinni mooraanchu ba’’a geeshsha jawa kakkalo assine uu’isa hasiissanno hajooti. Addaho mooraanchu minira daanno woyte jajjano moore lubbono shee luxuphateeti. Kayinnilla uu’eette batidhuro kaa’lanno ollii raare fulanno. Raarete hiro fulino manni wiinni luxuphannokkita afiro mooraanchu gede shiile daaqannohu dino. Konnira jawaata cigile,mittimmanna halamme mussinna kaimunni hunate doorshu nookki doogooti. Ayeno ikko baalunku seeru woroonniiti. Konne loosunni leellisha agarantanno.
Mooraano dagate illenni gaa’litinore dikkitina gobbate miinju dhiiga ikkino moora gobba diigasira kawaanni balanxe uurrisate assinanni gaadi bee’o uyinanniha dikkino. Konino duuchante bissa beeqqo xa’manno. Konni daafira duuchunku mooraano reqeccishatenni qeechasi fula hasiissanno. Mootimmano hanaffino qaafo sufisiisa hasiissanno. Mooru baikkinni,mooraanchu seeru hundaanni hosikkinni uu’eette uurritoonke!
Bakkalcho Ammajje 2, 2015 M.D Hamuse
