Yaareed Geetaachew
Miteekke Afuu haaroo’mara dandaanno. Mootimma “Leemaatete Turrufaate” yaatenni tayxe illacha tugge duuchunku qansoosooti taaltino sagale mittu gatinni mittu hurbaati aana afi’ra hasiissanno yaatenni ogimmatenni irkisamino looso quchumunni hanaffe baadiyyete geeshsha iillishshanni afantanno.
Afuu tiro haaro ikkiturono mittu hurbaati aana duucha sagale horoonsi’ra haaro dikkitino. Ikkollana, taaltino sagale afi’ratenni roore baadiyyete heedhanno daga mittu dani sagale horoons’dhe gatinoha Sukkaarete, maxinetenna xawisidhanno laambira yite dikko fushshite hirtanna la’nanni. Dikko fushsha danchate; woxe afi’rinohu hidhe horoonsi’rannore baatto loosidhe galtinoriwiinni afidhanno gede kaayyote. Ikkollana; baadiyyete baatto loosidhe, lukkuwanna saada ce’e galtino daga uminsara taaltino sagale horoonsidhukkinni dikkote calla fushshitanni keeshshitino.
Dikkotennino Maxine, zaayitenna sukkaare hidhito ikkinnina taaltino sagale afidhanni dino. Taaltino sagalla kayinni angansara afantanno. Afantanno ikkinnina dihoroonsi’dhino. Quuphu, ado, Maalu, Malawu saadate jironninna Abukaado, Zayitoone, Taaffaace, Mangonna Weese angansara afantanno. Ikkollana; duuchanka horonsidhanno egenno ajatenni rakasu waaginni dikko calla fushshite taaltino sagale anjenni qarrantanna la’nanni.
Hunda rosamino garinni calla hawado hawado agarre badheessaho iillanno gide wixi’nanni dangoonni. Sa’u 10 dirra giddo kayinni mootimma gorsu latishshanna Arri laayyote latishsha loosidhe galtino dagara giwirrinnu ogeeyye widoonni daga beeqqi assite hoshooshantinonna hoshooshamate reqeccaabbino baatto dhaawatenna latisate looso hanaffino.
Duuchunku angankera hee’reenna horoonsi’rate huwanyo ajjeenna tultaawanna taaltinokki sagalenni daanno qarri aana reqeccaawa rosantinota ikkitino. Konne gatisate laayyotenna Waayillasote latishshi hasiishshi luphiima ikkasi ammante latisa hanaffunkunni seeda dirra kiirantino.
Waa, qooxeessanna dubbu hoshooshama agara yaa saada, haqqenna diilallote jiro agarate qara hasattooti. Dubbo, saadanna baattote hoshooshama agarriro kalaqama angankera eessi’noommo yaate. Hayisso ciirtanno. Hayisso ciirturo saada fuqqi assite hayisso ittanno. Hayisso itturo ado lolakkanno. Ado lolakkuro ereero, buuronna burbuxxo afi’nanni; hakkinni saeenna maaluno hattonni.
Saadate jiro latturo ilama lattanno. Ilama latturo kalaqamu latanno. Kalaqama latisate kalaqamu umisi taala hasiissanno. Kalaqamu taalannohu saada, dubbu, hayissonna duuchuri taalirooti. Duuchunku kayinni taale latannohu laayyote latishshinni kalaqamanke agara dandiinirooti. Konniraati Itophiyu gobbara Laayyotenna Waayillasote latishshi hasiiseenna diru dirunkunni daga beeqqisiisatenni laayyote looso sufisa hasiissinohu.
Laayyote latishshi kalaqama agarate heewisiinsanniri nookki halaaleeti. Baatto latturo dubbu latanno; dubbu latiro gaxigala lendanna mini saadano hayisso fuqqi assite ado lolaasatenni manchi beettira wowe ikkitanno. Ado, buurunna saadate jiro latturo ilamate buqqee lattanno. Konni duuchunkura qarqara agaranna moolle gargara doorshu nookki hajo ikkitino.
Sidaami baatto shama shaqqado kaansire latissannote. Ikkollana babbaxxino diilallote korkaatinni mito woyte “illiino” wole woyte “Laalliino” yinanna kalaqantanno diilallote akati soorronni moolle kalaqantanno woradda noota buunxoonni. Ikkollana laayyotenna lasote latishshinni daggino soorronni halallitte baatto lattino. Soqamino dubbi wirro muqaaqinoti xawoho noo halaaleeti. Haanju harumi latishshi gaadino konni bisooti. Hawado kaansoonni haqqu kaashshi sufannohunna muqaaqannohu bushshu agarooshshi hee’rirooti.
Laayyote latishshi loosi Itophiyu gobbara addintanni hasiissanno hajooti. Anfintenni gede gobba xaa calla ikkikkinni aantanno shiima dirra giddo miinjise giwirrinnu loosiinni ledo addintanni xaadannohoha ikkasi hendanni. Itophiyu gobba xibbuunni 80% ali daga miinji giwirrinnu aana irki’rinoho. Giwirrinnu sagalete wowe buuxisasi, gobbannita gobbaydi doolaarete soorro bue ikkatenni horo abbasi gawalo heedhannota dikkitanno.
Laalchonna laalchimma lossate assinanni sharrora addintanni hasiisannoha ikkino laayyote latishshi loosi baattote hoshooshama gargara calla ikkikkinni kalqete qarra ikkanni dayino diilallote akati soorro gargarate, Itophiyu Haaroo’mate kofatto ishinunninna sabbunni wo’mitannokki gede assatenna haanju harumi mixo roore gummaamo assate addintanni hasiisanno. Konni ragaanni la’niro laayyote latishshi loosi aana illacha tunge sharrama hasiissannohonna jawaate sufa hasiissannoho. Laayyote latishshi taaltino sagale mittu hurbaati aana afi’rate woweeti.
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
