Abrahaam Saamueel
Hawaasa:- Hawaasi Quchumi Gashshooti Eote Biiloonyi 2015 baajeettete bocu dirira 1.4 biliyoone ale eo gamba assinota xawisi.
Hawaasi Quchumi Gashshooti Eote Biiloonyi Sinu Borro Mini Qaru Loosu Harisaanchi Kalaa Demisse Isaatu Bakkalcho gaazeexira xawisino garinni; 2015 M.D xaphoomunni gamba assate mixi`noonnni mixo maazzagaajunninte ledo 3 biliyoone ale ikkanna; umikki bocu dirira uurrinshu eonni 1.156 biliyoone ale birra gamba assinoonni.
Maazagaajju eo ledo mitteenni gamba assinoonniti bocu dirira 1.4 biliyoone ale birra ikkitanno. Tini tayxe umikki bocu dirira gamba assinoonni eo mixote aleenni ikkitinotano Biiloonyu sooreessi buuxisino.
Diroho uurrinshu eonni gamba assate mixi`noonniti 2.2 miliyoone birra ikkanna, gamba assinoonnihu kayinni 1.1 miliyoone ale birra eo ikkanno. Gamba assinoonni 6 agani mixo xibbuunni 104%; diru mixonni xibbuunni 52% ikkitanno.
Maazagaajju eonni diroho gamba assate mixi`noonni mixo 786 miliyoone ale birra ikkanna; sai 6 agani giddo gamba assinoonnihu 245 miliyoone ale birraati. Diru mixonni xibbuunni 31% gamba assinoonnita Kalaa Demisse kulino.
Niri mixo tayxe mixo 6 agani yannara gamba assinoonnite ledo heewinsiro 275 miliyoone birra ikkanna; kunino xibbuunni 26% eo luphi yitinota Qaru Sooreessi buuxisino.
Kalaa Demisse xawishshi garinni; “Giwire maaxxannore, seerimalu darrasanya horoonidhannore, hattono yannatenni mootimmate eo seeru fajjanno garinni dilaalansa fultinokkire 464 daddalaano qorichinshoonni. Konninni, 391 daddalaano mootimmate woxe qorichunku ledo eessitanno gede assinoonni; xaphoomunni 19 miliyoone ale ikkannoha mootimmannita woxe qorichiinshe qolsiinsoonni” yiino.
Quchuminke giddo haammata dadalaanonna mootimmate giwire murtannori heedhurono baalu dilaalasi fulanni nooha ikka hoogirono; Biiloonyu hajo la`annonsa bissa ledo ikke huwanyo kalaqatenna rosicho aate looso kaajjishe aanni noota Sooreessi buuxisino. Egennote foonqe noorirano qajeelshu ogeeyye horoonsi`ratenni qajeelsha uynanni hee`noonnitano kulatenni.
Jajjabba Hoteellanna uurrinshuwa hidhonsa ‘TOT’ na darrasanyunni calla gumultanno gede dirrine loonsoonni loosinni soorro dagganni noota buuxisinohu Biiloonyu Sooreessi; dagankeno hidhonna hidhate harinsho darrasanyunni calla ikka noositano qaagiissino.
Xaphoomunni diroho amandoonni mixo danchu garinni hadhanni noota kulinohu Kalaa Demisse; konni ale quchumu eo lossate biiloonyunna giddo loosaasine murcidhe loossannota huwachishino.
Quchumu giddo noo daddalaanonke sa’e sa’e ‘baatte yine kulloonninke baatooshshi barru eonke garinni dikkino’ yite koffeenya shiqishidhannota kulinohu Biiloonyu sooreesi; halaalaancho ku`laatto haa`ne garunni basete geeshsha shinqe buunxe dawaro qollanni hee`noonnita egensiisino.
Kalaa Demisse Isaatu,“Quchumu giddo eo lossate mittu agani giddo 11 miliyoone birra eo gamba assate mixi`noonni daafira, gattino yanna giddo 1.6 biloone ale ikkanno woxe gamba assate aliidinni kayinse eela noo daganke geeshsha dirrine loonsanni hee`noonni’’ yiino.
Yanna agarte hasiissannonsaha mootimmate giwire baattannokki bissanna daddalaano aana seeru fajjanno garinni qorqorre qorichiishate looso kaajjinshe sunfannitano Kala Demisse Isaatuhu xawisno.
Hawaasi Quchumi albi yannara giddo eonni calla umisinni sae wolootahono ikkitanno eo gamba assannoha ikkanna sa`u lamenna sase dirrara kayinni giddo eo woffi yitinota qaagiissinohu Kalaa Demisse; tayxe diro haaroonsate looso loonse hajo la`annonsa bissa ledo hala`lado hasaawa assine quchumu eo lossate loso loonsanni hee`noonnita caakkeessino.
Konni albillichono konni roortino eo gamba assate mootimmatenna hajo la`annonsa bissa ledo ikkine waaxamme loonsanni hee`noonnio kayise; baalunku umisi dilaalano fula hasiissannonsa yee sokkasi
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
