Hee’noommo arfaasu agani Baadiyyetenna Quchumaho Baatto loosidhe galtino dagara baca hexxo haa’re dayinoho. Aganu arri gide gamba assine gootaadhinanniho. Baatto loosidhe galtino dagano bee’o afidhannoha ikkasi duuchunkura xawoho.
Baatto loosidhenna hawuudhite galtino daga tenne Badheessu wogga bahshso gede hawadi looso calla agadha agure wolu loosinni latishshu aana bobbaha hanaffunkunni dirra kiirantino.
Tenne wogga baatto hoshooshamate korkaatinni harishshanna shaqadu bushshi ba’’anni afamanno baatto laayyote latishshinni xagisa hanafinkunni seeda dirra kiirantino.
Hunda rosamino garinni calla hawado hawado agarre badheessaho iillanno gide wixi’nanni dangoonni. Sa’u 10 dirra giddo kayinni mootimma gorsu latishshanna Arri laayyote latishsha loosidhe galtino dagara giwirrinnu ogeeyye widoonni daga beeqqisiisse hoshooshantinonna hoshooshamate reqeccaabbino baatto dhaawatenna latisate looso hanaffino. Tenne yannara mitootu laayyote looso polotikunni ledo xaadisse mootimmate gadacho calla labbeenna celleeqattinori dihooggino. Hedo kayinni baatto hursine gobba latisate mixooti.
Baadiyyete giwirrinnu Ogeeyye ogimmate kaa’lo assitara hadhanno woyte celleeqattenna qacifatte “bashsho Ogeeyye kaa’litanna kageeshsha iilloommo” yitannori dihooggino. “Bashsho dubbonna ilaala bocanni iilloommo” yitannorino baete. Coyinke aana techo olliinkenni xeerti’re afamanno ilaala laayyotenna lasotenni latisa duuchunku gatira baattote giddonni way ba’annokki gede assannota huwatate xeertowa hara di hasiissanno. Konnira qara lawishsha bayiriidi hiddaasete kofatto adha danchate.
Itophiyu bayiriidi haaroo’mate kofatto Beenshaangulete qoqqowira “Guba” yinanni bayicho kofamase Itophiyu bushshi hoshooshame Gibitse ha’rannota gargara calla ikkikkinni Itophiyu baatto duuchanka woyte lattinotanna haanja ikkite heedhanno gede assannota huwata busullete.
Bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto kofama caabbicho burqisate calla dikkino;gobba latisate luphiimu qeechi noote loosu kaayyo kalaqate widoonnino hattonni. Laayyote latishshinni diidu ce’atto hala’litanni daggino. Dubbu latino. Dubbu giddo gaxigali gobbate jirooti. Diishsho woxeho. Wedello diida ceatenni loosu kaayyo kalaqino. Baatto haanjidhino. Miinjaame gobba shiilotenni jiro batidhinoseta dikkitino. Miinjaamete yinanni Sawudi arabiyu gobba Shiilo latisatenniiti egennaame dureette ikkitinohu;kayinnilla halallitte gobbaati. Shiilo latinse woxe miinji’ra calla wowe dikkitino kalaqama agarate baatto latisate gedee xagichi nookkita huwata busullete.
Giwirinnu Ministere Arfaasu agani 2015 M.D hananfe assinanni laayyote latishshira hasiissanno qixxaawo assitinota balaxxe xawissino. Xaa yannarano laayyote latishshi loosi hanafaminota tuqu xaadooshshi odeessanna macciishshinanni.
Sidaami baatto shama shaqqado kaansire latissannote. Ikkollana babbaxxino diilallote korkaatinni mito woyte “illiino” wole woyte “Laalliino” yinanna kalaqantanno diilallote akati soorronni moolle kalaqantanno woradda noota buunxoonni. Ikkollana laayyotenna lasote latishshinni daggino soorronni halallitte baatto lattino. Soqamino dubbi wirro muqaaqinoti xawoho noo halaaleeti. Haanju harumi latishshi gaadino konni bisooti. Hawado kaansoonni haqqu kaashshi sufannohunna muqaaqannohu bushshu agarooshshi hee’rirooti
Laayyote latishshi loosi Itophiyu gobbara addintanni hasiissanno hajooti. Anfintenni gede gobba xaa calla ikkikkinni aantanno shiima dirra giddo miinjise giwirrinnu loosiinni ledo addintanni xaadannohoha ikkasi hendanni. Itophiyu gobba 80 anga ali daga miinji giwirrinnu aana irki’rinoho. Giwirrinnu sagalete wowe buuxisasi,gobbannita gobbayidi doolaarete soorro bue ikkatenni horo abbasi gawalo heedhannota dikkitanno.
Laalchonna laalchimma lossate assinanni sharrora addintanni hasiisannoha ikkino laayyote latishshi loosi baattote hoshooshama gargara calla ikkikkinni kalqete qarra ikkanni dayino diilallote akati soorro gargarate, Itophiyu Haaroo’mate kofatto ishinunninna sabbunni wo’mitannokki gede assatenna haanju harumi mixo roore gummaamo assate addintanni hasiisanno. Konni ragaanni la’niro laayyote latishshi loosi aana illacha tunge sharrama hasiissannohonna jawaate sufa hasiissannoho.
Sidaamu Qoqqowira tayxe laayyote latishshi loosinni 116 kume hekitaare baatto aana bushshunna wayillasote agarooshshi loossa loonsa hanafate qixxaawo gundoonnitano Sidaamu qoqqowi Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biironni afi’noonni mashalaqqe buuxissanno. Konne looso sufisate qoqqowoho 1.6 miliyoone ali manni beeqqanno yinoonni. Konne ikkinohura laayyote loosi faajje assinanni barra calla fulle loonsanniha ikkikkinni duucha woyte agaranna latisa hasiissanno gobbate woweeti.
Bakkalcho Arfaasa 18, 2015 M.D
