Addis Ababa:- Babbaxxitino bu’anni afi’nannita giddoydi eo yanna yannantenni lossatenni qoqqowoho latishshu loossa halashshate illachinshe loonsanni hee’noonnita Qoqqowu Womaashshu Biiro egensiissu.
Biirote sooreessi Araarso Gerremew (PhD) Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; Qoqqowunnita eo gamba assate ragaanni leeltanno foonqe seerunna biddissu garinni tiratenni giddoydi eo lossate dandiinoonni.
Sooreessu xawishshi garinni; Qoqqowunniti giddoydi eo yanna yannatenni lexxitanno gede assateno qoqqowo ikkate albaanni rosaminonna rumuxxe keeshshinoha eo garunni gamba assate harinsho gufissanno loossa taashshatenni; mooranna hafanfarre ajishatenni ikkinota afate dandiinoonni.
Sidaamu qoqqowo ikke tantanami yannara qoqqowunniti 2013M.D giddoydi eo 4.3 biliyoone birra ikkanna; 2014M.D lexxite 6 bilyoone birra iilitino. Tayxe 2015M.D kayinni giddoydi eo woyyeessate illachinshe loosatenni diru giddo 10.9 biliyoone birra eo gamba assatenni dagoomaho latishshu loossa halashshate hixamanyine loonsanni hee’noonnitano sooreessu lede xawisino.
Daga seeda yannara umise umose gashshate xa’mo harissanni keeshshitu yannara latishshu loossa duumbara gattinota qaagiissinohu Araarso (PhD); qoqqowu tantano adda ikkitu gedensaanni kaawinete deerrinni daga hasaawinse hasattonsanna xa’monsa badate dandiinoonni.
Konni garinni, daga xalala anganni waa, doogga, caabbicho hattono woloottano babbaxxitinota latishshu loossa halashshinanninsa gede kayissino xa’mo garinni balaxo uynanni loonsanni dangoonni yiino.
Qoqqowu bunanna babbaxxitino gatu laalo laashshinanni qooxeessa ikkasinni daga
laalchonsa yannatenni dikkote shiqishi’ra dandiitanno gede haaruudde doogga loosatenna akkallano gatamarate loossara illacha tungoonnitano kulino.
Xalala anganni waa halashshate raagaannino 2013M.D xibbuunni 36.5% noowinni sa’u lame dirra giddo calla loonsoonni loossanni xalalu anganni way diwatto xibbuunni 51.5% iillisha dandiinoonni.
Dagoomitte handaarrannino baxxinohunni fayyimmate uurrinshuwa kiiro ledatenni xaginatu owaantera hasiisannorinninna ogeeyyetenni guuta assatenni dagoomu fayyimmate owaante garunni afi’ranno gede assa dandiinoonnitano hattonni.
Qoqqowoho loosu kaayyo kalaqate ragaannino mootimmatenni loonsanni doogganna xalalu anganni way pirojekitubbara wedellu tantanante loossanno gede assate wo’naalloonnita qummeessinohu biirote sooreessi Araarso (PhD); xa amandoonni garinni jawaante loonsiro aantanno ontenna tonne dirra giddo qoqqowoho babbaxxitino handaarranni jawa soorro abba dandiinannita kulino.
Xaa yannara gobboomu deerrinni hananfe loonsanni hee’noonnita babbaxxitino latishshu loossano qoqqowoho daga beeqqaano assatenni gumullanni hee’noonnitanna qoqqowunnita jiro dagooma horonsi’raano assitanno loossara hosiinsanni hee’noonnitano amadisiise xawisino.
Amsaalu Felleqe
Arfaasa 18, 2015 M.D
