Yaareed Geetaachew
Simintonna Siwiilla shiilote widoogge gaamantanno. Simintonna Siwiilla hee’ranna hooga hendanni woyte miteekke qaagamannonkehu gallanni mini hoonginna wuddimmaati. Ee,gallanni mini sase qara hasatto mereero mitto coyeti.
Sase kifilera sayinsete rosiisaanchi hedeweelcho xa’minoe xa’mo techo geeshsha qaagantannoe. “Sase manchi beettira hasiissanno qara qara hasatto kuli” yiie. Masillunni afaale be’e yituerono wo’naalummo. Sagale,Minunna… yee sayikkihu baeennae afoo fane gatummo. Rosiisaanchi’yano “Hanniyya sagale hawoottohu?” yee hanqe’’e gatinohu Uddano ikkinota xawisi. Ee;sagale manchi beettira hasiissanno. Sagale hidhate woxu hasiisannota sayinse deantinoha lawannoe. Woxe afi’rate kayinni ogimmatenninna deerru deerrunkunni dandoote garinni loonsanni loosi hee’ra hasiissanno.
Aleennie eote geeshshira hasiisannore sammi yee biciqqi assummorono techonke borro guulchi Simintonna Siwiilla ijaaru badheenni la’nummoro ijaartanno bissa waa waasansa,uddanonsanna minensa assidhinore ikkansa deammeemmokki gedeeti. Ee;Ijaaru misile woy “Design” fultannohu fullakkino ogeeyyenniiti;kayinnilla suwe uurrannohu dhuku loosaasinenniiti. Dhuku loosaasine ogimmansa mine ijaarate,doogga loosatenne. Konne assinannihu kayinni kinnatenni,Simintotenninna Siwiillatenniiti. Kuri hoogguro looso tirate gobbaanni daannori dino.
Sayinsummo lame dirra giddo Siminto amandannikki deerra iillitu;qorqorro kaxxinannire hawissa geeshsha waagise sutameenna dirrisannoha hoongi. “May albi’yantenni gede buuyyote minira hee’ro?” yiisiisanno barri day. Siwiillano Siriqqu. Ani kayinni kuri sasu ijaarshu uduunni ba’’aranna bikkantino bissa angara suuuqame kontirobaandetenni fulannohanna eannoha ikki gedensaanni mine mi’na’ya diyaachishshinoe. Kiru mine gala’yano di huluullissinoe. Kayinnilla huluullote giddo tuginoeri dhuku loosira yite seeda doogo tayisse daggino wedelli Simintote hoonginninna muxximmanni looso hoogge raataabbannori, haadhe laaxxannori baeenna dooggate hayilaande xinqate gadachantinori hattono alba konne looso ammante mine karaayya’e techo loosu hoogeenna ikkikkinni Siminto ba’eenna doogimaroho gala hanaffinoreeti.
Simintote laalchi mine ijaarsate,doogga gatamaratenna, kofatto lawinore gatamarate badheenni baca kokke itisino;baca rosaano rosiisino, godowa duushshino. Xa kayinni kokke beebbanno deerra iillitino;wedellu looso tire doogote noohuno ijaarshu ogimma hooggeennasi dikkino.
Siminto dureeyyete mine mintannoha ikkiro;buxanete kokkete. Ikkina siminto hiikka higgeennaati loosu tira dagguhu yitannotenni Shiilote ministire dieeti kalaa Miliyoon Maatewoosi Itophiyu pireesete uurrinsha xa’mo shiqishsheenna xawisino garinni; xaa yannara simintote anjera qaru kaimi laalchu anjeeti. Konnira qole faafrikka dhukinsa bikkinni laashsha hoogansaati yiino. Ministere konne yiturono mine maaxxe hashsha hogobbannori hoogginokkita mite mite horoonsi’raano hashakki assitanno. Konni daafira simintote laalcho maanxanni woyte buxichu kokkeno qaaga hasiissanno.
Itophiyunnita xibbuunni 20% simmintote hasatto diwannohunna Tigraayete qoqqowira afamannohu simmintote faafriki loosu giddora e“araati. Tigraayete qoqqowira shiilote handaarinni fajjo noonsati kalqoomu kubbaaniyyubba loosu giddora e“anno gedeno millimillo gundoonnita xawinsoonni.
Coyinke aana siminto laashsha calla konne qarra tirtanno hajo dikkitino. Laalcho maaxxannori waagu lexxanno gede uminsa qeecha fultannoreeti. Sa’u lame dirra olu korinni laalchu hoogara dandaanno. Xa kayinni kaaliiqira galatu iillona keeru dirrino. Gobba hurtanno woyite anga baala loounniwa higganno.
Xa woyyannonkehu mimmitoho mararatenna simintotenna siwiillate laalchi badheenni jawu qansooti heedhannota,oosichonsa rosiisidhannotanna minensa gashshitannota wodanchino. Siminto dino yineenna soodo barru looso hasi’rara fulinohu mulla anganni qaesira higanno woyte oosichu afale massanno. Kokkensa xontanno. Togoore hendummoro buxanete loosu kaayyo kaima ikkitino siminto mootimma shiqishshannonna murtino waaginni beehatenni qansichimmate qeecha fula hasiissanno. Siminto reyinummoro iimankeenni gannanninkete;techo kayinni buxanete kokke dibbannote. Halaalunni loonse halaalunni lopha gobba latisatena!
Bakkalcho Arfaasa 4, 2015 M.D
