Keeru horo shotu qaalinninna shota doogonni xawisate ayirranno. Keeru hee’riro shota gede assine adhinanni keeru keeru waaga wodanchine hasiisannota buunxannihu keeru xeerti’rro callaati.
Keerunnire hundinni hanafe muli barri geeshsha afaaleeyye buxuqqantinonna quuxanaabbino manchi beettira hasiisanno balchoomaati. Afaaleeyye coyidhanno fullankete yaatto horo nafa hooggeenna keerunnire duuchunku huwatanno.
Keeru fayyaaleessa ikkino aye manchino hasi’ranno hajooti. Keeru hee’riro hagiirru hee’ranno; keeru hee’riro manchi beetti loosi’re eanno. Keeru mayimma buuxate keeru kiphotenna olu hee’ra hooga,mannu mereero mimmito shiqate, xaadatenna kipho gibbo nookkiha dhukunni tiratenna massagate ikkito xawisanno. Konni gobbaanni afaaleeyye fullankete garinni keeru mayimmanna waaga huwachishate wo’naaltino. Shota doogonni keeru olu gurcho ikkinotano huwachishshanno.
Keeru hajo faarsinoonni,kiirotenni kulloonni;sirbinoonni. Kayinnilla keere hasidhannokki bissa yanna yanna agarte kikkissanna kalqe keeru xeerti’reenna keeshshitino Itophiyu gobbano Aliyyeenni ka’ino urdenni keere hoogge keeshshiteenna kuneeti techo piritooriyaho assinoonni hasaawinni keeru dirri. Konni gannu ayyaanira sase ganna xeertidhenna babbadante keeshshitino maate xaadde sayissaraati.
Keeru hoonginni Meqelenni,Addigiraatetenna xaphoomunni Tigirayete qoqqowinni rosoho fultino rosaano maatensawiinni xeertidhenna badante keeshshitino. Techo dirrino keeri Tigirayete dagara calla ikkikkinni duucha Itophiyu qooxeessira afantanno qansootira,saadatenna ceate keeru wowe haa’re dayinoha ikkate xaano olu dayenna buuxate hasiisannore dikkino.
Olunni dadda’litanno diinna kalaqamino keere lowontanni tashshi yitinokkita huwatate xeerti’ne ha’ra dihasiiissanno. Dagoomittete qoola horonsidhe borreessitanno kakkachuulli naqaashete. Keeru lemboolcho Itophiyu horophili widoonni buubbe Meqele Alula Abbaanagihu Horophili hoowera dirritu woyte xeertidhe keeshshitino maate mimmito xaaddeenna dirritino hagiirru hindiiddo keere tiyyidhe gibbanno urdete daddalaanora cubbo ikkitanno. Keeru mayimma insa geeshsha naqqasannonkehu dinona.
Keerunni roorannori mayi nookka? Ille sunqinannihu cei’ne qaammannihu,loosi’ne jiroo’minannihu keeru hee’riro callaati. Yekkeero dino. Sa’u sase dirra giddo baino jajja,abbalantino lubbo,darantino qansoota minu kiiro. Techo Itophiyu fooliishshidhino. Keeru dirrino.
Konne keere sufisa mootimmate haja calla dikkitino;duuchunku umisi qeecha fula hasiissanno Roonald Regen yinanni fullahaanchi coyi’ranni “ Keeru gibbo nookki base yaa dikkino;keereho yaa kipho keeru doogonni tira daandaa yaate” ee; boosaalli baccino giwamanno; kiphamanno; minaanninna minaamano hattonni. Kayinnilla hasaambe tira nootella budenkeeti. Xa dirrino keeri konni gannu ayyaanira ooso maatetenni xaadisino. Gibbo keerunni tirama hooggoommero techono ilino godowi hallo usudhe ayyaana dadillunni xidde sa’annonkanni.
Techo tiddu dukkani dadhamino;keeru sokkaanchi Piritooriyaho xaadinohu, keeniyaho xaphi asse Meqele leellino. Keeru lembooli keere abbanno;ibiliisu sheexaaninna mundee xuuxa rosinohu gibbonna giwansho fincanno. Fincantannoti hemete;heme tareessannohu durriisaho. Xaa durriisi dagoomittete qoola horonsi’re rahe fincamanno.
Gannu keeru malaateeti. Yesuusi mootichinke maalunni ilaminohu tenne kalqera qeerenna araara dirrisateeti. Gibbote huxxa diige araaru buusa karino. Manchonna kalaqaancho xaadisino. Techo yesuusi mootichu ilamishshu ayyaana ayirrinseemmohu sagale duumbe itate calla ikkikkinni keeru lallawaanchi ilame tenne gibbote dukkana diiginoha qaagateeti. Ikkinohura techo Federaaletenna Aliyye tigirayete daga mereeri keeri duuchunku angara no; agarreemmore ikkino.
Keeru Ayyaanaamittete Ikko Maalu Heeshshora Wowete! Sa’u sase dirrara dhukunni gobba keere assate wo’naalloonni;kayinnilla olu baote doogooti. Keere dhuka horonsi’ne diabbinanni. “keere wolqa horonsi’ne abbinannikkita kulinohu Albert Enistaayini “keere abbinannihu sumuu yaatenni callaati” yaanno. Gannu keeru lawishshaati. Dirrino keerinni bacare tirfi’noommo ikkinniina hoongoommori dino. Keeru gobbankera! Dancha Ayyaana!
Bakkalcho Sadaasa 27, 2015 M.D Hamuse
