Odeessaanchimma ogimmate;Ogimma woyyo e’nenna xaarre dagate owaantannite. Dagate mashalaqqe uyinannihu mito widoonni rosiissannotanna boohaarsitannota nabbanbenna kalanqeeti. Rosicho uyitannota kayinni hajo la’annonsa ogeeyye hasaawinseeti. Mootimmate loosono dagate reqeccinshannihu biirote mootoonsinoonni woy sommoonni sooreessi widoonniiti.
Ikkollana mooranna mussinna gargarate Federaalete mootimma “Tsere-Mussinnu Komishiine” yite seeda yannara mussinna gargarranni gede uurrissino. Ikkollana moorunna mussinnu assooti yanna yannatenni dana soorranninna hala’lanni daasinni uurrinsoonni komishiine su’maho calla uurritinota ikkitino.
Konne ikkinohura tayixe IFDR Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed(DR) dagate riqiwamaano amaale minira mussinna gargarate komishiinete aana lede komite uurritanno gede sokka sayisino. Komishiineno “idditannokki Diishsho” yitanno bissano dihooggino. Xa komishiinete aana komite uurrinsoonni. Ikkollana tajenna mashalaqqe maaxanturo moorinoha afate addintanni qarrama digattanno.
Sa’u lamalara Itophiyu Pireesete Uurrinsha Adaamu quchumira babbaxxitino hallanyunna mootimmate miidiyubbanni fultino miidiyu sooreeyyeranna ogeeyyera buuxote odeessaanchimma aana qixxeessitino lamu barri qajeelshi aana mootimmate xaadooshshi ministirchi dokter Leggese Tulluhu leellino. Tenne yannara dr Leggese yiino garinni Gutu balchoommi lophoranna dagate horonsi’raanchimmara guficho ikkinoha mussinna gargarate miidiyubba mussinna gargarate sharro karsama hasiissanno.
Ministirichu togo yoolla ikkinnina eela hinge dirrinanni woytenna xiinxallotenni harunsine mussinnaho reqeccaabbinore ugaanxanni woyte sooreeyye dawaro qolatenni waalchonsa cuffanno; saeennano Odeessaanchu aana qaafo adhate hello buuffi yitanno. Aliidi mootimma togoo uticho balaxxe hoolturo Odeessaanchu mussinnaho reqeccaabbinore reqecci assatenni badhe diyaanno. Togo yineemmo woyte mitootu sooreeyyetenni ledo insanni muishshunni xaadde halaale dibbannori dino yaa dikkino.
Itophiyu lekka sakaale amadino mussinnu qarrinni fushshate xiinxallote odeessaanchimma bowirsa hasiissanno. Konne assate kayinni guficho ikkannori bacareeti. Tuqu xaadooshshe woy odeessaancho waajjishiishanna dagate owaantera yine fannoonni waalcho cuqqaale hasi’nanni mashalaqqe aa hooga, odeessaancho sakaalle amadanna wolootta guffa heedhanno. Konnira waalchu biironnihu fa’nama hasiissanno.
Miteekke coy “Allaalewuhu Mooreenna;Moorinohu iyyaheenna” yaanno maammaashsha ikkannokki gedeno qoropha hasiissanno.
Leggese tullu (Dr) xawishshi garinni;Mussinna gargarate hananfoonni loossa kayinni guma gantannokki gede giddoyidinna gobbayidi diinna deerra deerranko guficho kalaqqanni keeshshitino. Konne qarra gargarate baxxinohunni buuxote odeessaanchimma qara ikkase coyi’rino
Mussinna gargarate loossa kayinni lame qara qara hajubbanni mitiimma xaaddannonsa yinohu ministirchu; umihu dandoote anjenni, mussinna gargarate dandiisanno amanyooti kalaqama hooganna loojistiksete dhuki korkaatinni hasi’nanni guma abba hooga mitiimma ikkansa qummeessano.
Itophiyu lekka sarraaqqe amaddino qarrubba mereerinni mittu mussinna ikkasi xawoho noo halaaleeti. Konne halaale haaqee assate komishiineno komiteno uurritino. Ikkollana coyi komitetenna komishiinete calla hedessi assine agurranni yannanni sainoha lawanno. Lawanno calla ikkikkinni saino. Dagate latishshi soqamino;gobbate jiro bikkantino mootoollenna dureeyye anga uwino. Konne reqecci assate annimma odeessaanote aana ubbino.
Odeessaano ogimmansanna e’ino sheemaate fulatenni gobbansa gatissanno yanna xaati. Miidiyu woy tuqu xaadooshshi Ontikki mootimmaati yinannihu loosunni leella hasiissanno.
Federaalete mootimma noohu Addis Ababahooti. Qoqqowubbate mootimma qoqqowoho afantanno qara qara quchummaraati. Eela loosamannore sa’e sa’e towaanyo assiturono; duuchata mashalaqqe roorenkanni mooru sakaalo taje afi’rate qarrantanno. Miidiyu kayinni eeli geeshsha dirre dagate wiinni afino halaale mootimmate widira warxanna xa’ma agarantannosi. Afino halaale reqeccishate albaanni hajo la’annonsa bissa dawaro qoltanno gede kaayyo aatenni taashshe halaalu aana uurre loosa agarantanno. Kayinnilla dawaro qolate umosi fajjannokkihu hee’riro deerru deerrunkunni afantanno bissa geeshsha iillishate looso loosate qeechi hee’rannosi.
Xa daganke giidhino odoo mooranonna bainchu assootira reqeccaabbinore reqeccinshanna la”ate. Tuqu xaadooshshi widoonni sayinsanni sokka mooraanchoho rosiissannote;latishshinsa soqamino dagara harafote. Waajjuullu togo yitanno:- “Shaming and Shapping” moorinoha reqecci assiniro wirro moorate tii’’isi ganamanno. Hakkaanni hige rosanno. Moorinoha mootoonsinannihanna base soorrinanniha ikkiro daga misha ikkitanno. Konnira tuqu xaadooshshi abbanno tajenna mashalaqqe aana kaima assatenni adhinanni qaafo dagate harafotena tuqu xaadooshshinna mootimma halante loosa mussinna hinate doorshu nookki hayyooti!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
